lauantai 30. huhtikuuta 2016

Aurinkoosta vappua!

Niihän siinä käytihin, että vappu toi tullessansa aivan ihanat säät. Nykki oli nii hiano ilta, etten millää meinannu malttaa tulla sisälle. Emmä siälä palio mitää teheny, kuhan kuukkeleheriin ympäriinsä.


'Prins Claus'

Vappukukkana olokohon tänä vuanna krookukset.  Ny nämäki aukes, keltaasten lisäksi. Viimmevuanna kukkana oli keltaaset narsissit. Ny non viissenttisiä ja sitä erellisvuanna valakoone jouluruusu, joka on ny härintuski hengis.

















Ihanat katajakuluman sulostuttajat!



AURINKOOSTA JA ILOOSTA VAPPUA KAIKILLE!

perjantai 29. huhtikuuta 2016

Messuhankinnat ja vähä muutaki

Vaikka oonki ajatellu, etten nii kauhiasti uusia kasvia ny hommaasisikkaa, nii kuitenki suunnittelin ostavani Helsingin kevätmessuulta jotaki. Varsinki erilaaset esikot ja vuakot oli ensisijalla. Siltäkantilta kattottuna messut oli vähä pettymys. Orotin monipualisempaa taimimyyntiä, vai oliko lauantaina  osa jo loppu. No, löytyy siältä ny kuitenki jotaki, ettei tarvinnu aivan tyhyjinkäsin kotia tulla.



Tällääsen ihanan violetin esikon löyrin. 



























Ja tällääsen oikee samettisen tummanpunaasen.




Erellisen kans samas purkis kasvoo tällääne kirkas pinkki, johona oli pikkuusen piänemmät kukat. Tiätenki otin sen, sain kaks erilaasta yhyren hinnalla :) Myyjä sanoo nuaren olevan vandaa, nii että pitääs pihalla kestää.






Kekkilän lahajuksena otin tällääsen maitokauppaesikon näköösen. Ei muute oo erellisestä versiosta mitää näkyvis.

Niitä vuakkojaki löytyy.





Valakoosta vuakkua jonka purkis luki 'White Splendour'






Ja sinises 'Blue Shades'. Netistä gooklasin että olisivat balkaninvuakkoja. Tönääsin toisen sinisen purkin maaha ja huamasin että oli tosi surkiat juuret. Ei taira istutusta nähärä. On ollu nii kylymä, etten oo mitää viälä maaha laittanu, mutta ny taitaa ilimat lämmetä.





Onneksi vastahan tuli Tommolan tilan osasto, mistä löytyy oikee laatutaimia. Siältä löyrin valakoosen narsissivuakon.


Metsätyräkki (Euphorbia dulcis) 'Chameleon'

........ja mettätyräkin. Sanoo, että siitä tuloo sellaane punalehtine pallo, eikä pitääsi vaivaksi asti levitä.  Aivanniinku olis leheret ruvennu aavistuksen verran punertumahan. Tiärä sitte. Ny on vähä vaikia uskua.




Nämä hohtopiikkiputket oli vasta piäniä kennovauvoja. Purkitin ne ja non hengis ja pikkuusen kasvanukki.




Tämoli sitte aiva ekstemporee ostos, kevätlinnunherne. Ettiin tiatua ja sanottihin, että ampuu kypsät siämenet parinki metrin päähä. Apua! Olisko parasta heittää heti roskiihi?


Kevätlinnunherne (Lathyrus vernus) 'Rainbow'

No en sitte varmasti heitä!!! Kattokaa ny ku siitä tuli hiano.






Aiva järiettömän hianon färine. Tämä ny tiätysti kuukahtaa viimmeestänsä talavella.

Lisäksi tuli ostettua muutamia daalia -ja muita mukulapussia.



Erellis viikolla oli muutama vapaapäivä. Singahrin kauppakiarrokselle. Plantsusta ostin muutaman sisäkukan, ku melekee kaikki on taas kualeentunu. Ulukotaimet oli aiva alakutekijöös ja oli silloon nii viätävän kylymäki, ettei nii kauhiasti jaksanu keskittyä. Mutta ruukkuja löyrin. Melekee kaikki oli valakoosia, harmaita tai mustia. No, eihän ne meille oikee passaa. Sitte näin nämä vintageruukut, jokka on jo valamihiksi vanahoja. En malttanu suurinta kokua ostaa, mutta jos ens kerralla. Ruattin messupostauksia kattoes, huamasin olevani aivan aijan hermolla. Samallaasia ruukkujahan messuulla vilisi jokapaikas.






Honkkarista kivikkokasvitarijouksesta nappasin kolome tälläästä violettia kerrottukukkaasta. Olisko kaukaasianpitkäpalakua?



Tämän kans käytihin mulle samalla lailla ku Betweenin 'Kevätsuurelman' kans. Vuasi sitte jouruun nualemahan näppini. Ny olin Vihertaimistos ensimmääne joka osti puistoatsalea 'Adalmiinan'. Laitan sen aitauksehen. On nii erikoose färine, ettei etupihalle taira sopia.



No nii. Tänää menin hakemahan paikallisesta kesäkukkamyymälästä orvokkia. Sinne oli tullu taas pari rekkiä perennojaki. Ja tiätysti mun piti syynätä kaikki tyynni. Olisin voinu ottaa taas vaikka kuinka montaa sorttia, mutta tällä kertaa tyyryyn näihi kylymänkukkiihi.






Otin mä niitä orvokkiaki.


 Ja taas niinku vannoon etten uusia kasvia osta, on täys hönkä päällä!



Tervettulua lukijooksi Johanna e ja Katja!


maanantai 25. huhtikuuta 2016

Orottamattomat löyröt

On toinenki syy, miksi oon nii tyytyvääne viikonloppuhun. Tein orottamattomia löytöjä. En puutarhasta, vaan mettästä ja vanahasta larosta. Joku vois sanua että romua ja krääsää....mutta minkälaasta!!!!



Tämän rauskan sangoon näin hakies niitä tykötarpehia aitausta varte. Soli yhyren pikkutuvan raunioolla. Tuvasta ei oo jälijellä, muutaku kivistä tehty kivijalaka. En vaa saanu sitä silloon joukkohon, ku soli jäätynehenä maahan kiinni. Soli aiva litus, muttaku sitä vähä muatooli, se rupes näyttämähän pyäriältä. Siitä tuloo hyvä kukkapötti. Onkohan se ollu entisaijan tuttisankoo, ku tua reikäki on nii sopivas paikas.






Oon aina silloon tällöön kyselly isännältä piikkilankaa. On kuulemma hävitetty kaikki, ettei lehemät revi niihi utarehia. Tehokkahasti ovat hävittänehet, ku en oo löytäny, vaikka oon kaikki paikat kollannu monehen kertahan. Olisin niistä joskus jotaki kyhänny. 
Isäntä osti peltua ja yhyrellä lohkolla on vanaha lato, joka sai heti hajotustuamion. Eilee  käyn kattomas, olisko siälä mitää miälenkiintoosta. Ja olihan siälä, RAUTALANKAA siistiille kiäpiille kiaputettuna..... Ainaki piikkipalloja meinaan joskus teherä.



......Ja TIKKAHAT!!!! ihanat puiset tikapuut. En tiärä viälä mihinkä nua laitan, mutta kyllä mä niille paikan keksin. Tikkahat oli nii pitkät, että ne voi sahata kahtia. Viälä parempi, löyrin kaharet tikkahat!

Laron runkopuukki oli sellaasia hianoja pyäreetä ja niille keksiin heti käyttyä. No, sitä ny ei tiärä viälä minävuanna lato laitetahan nuri. Mutta, ompa mulla taas uutta suunniteltavaa.


Alla pari vertaalukuvaa.

Kaaripenkki 24.4.2015

Kaaripenkki 24.4.2016. Krookukset on parisenttisiä.

Kyllä eilee oliki komia sää verrattuna tämän päivän säähän. Ny on ollu karmia tuuli koko päivän ja taivahalta on tullu milloo mitäki. Mutta mitä sen on väliä, ku puutarha on siivottu ja voi olla sisällä lämpööses ja kroppaki on  pikkuusen pihatöistä lompsees.


Nii, vappuki on pia. Jokos vappusimat on tehty?

sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Siivouspäivät

Säätiarootus lupaaloo ensviikolle jo toistakymmentä astetta lämmintä. Se tiätää sitä, että kasvit rupiaa kasvamahan.


Meikäläänenki sai verettyä remmin päälle ja sainki siivottua viikonloppuna kaikki penkit. Ilima oli ihan siärettävää. Aurinko paistoo melekee koko aijan. Lauvantaina räpötti vähä rakehia, muttei se tahtia haitannu. Tuuli oli aika holotnaa, muttaku oli liikkees, ei se haitannu.






Talavi on jättäny jäläkensä monehen kasvihin. Porraspään mahonia on aiva harmaa/ruskia, samoon talavio, kultakaari ja lehtorikko. Keijunkukista ei oo elos varmasti ykskää. Esikootaki on katees. 






Mehitähtikasvustoki on aiva kuallehen näkööstä.






Elonmerkkiäki näkyy. Mehitähtien viäres on rohtosuapayrtti ruvennu tyäntämähän uutta kasvua.






.........samoon variolilija.





Kaaripenkin kualanpiooni pulskistuu vuasi vuarelta.



Ukkolaukat on vauhris.





Keltakukkaasis vuakoos on nuput.



Lisää kukkia!.... Onko niitä?..... Tämän parempahan en pysty.






Ny oon nii tyytyvääne, ku sain viälä osan nurmikostaki/sammalikosta haravootua, ettei haittaa vaikka sataas mitä. Kosteus ja sitä seuraava lämpö, panoo toivottavasti kasvuhu vähä vauhtia. Ei auta muu, ku orottaa mitä tualta maasta nousoo ja itkiä vasta sitte.


Kesää kohti mennähän keliistä hualimatta!


lauantai 23. huhtikuuta 2016

Virvalilija

Nynne sitte aukes. 


Virvalilja (Bulbocodium vernum)

IHANA!














Viirestä sipulista nelijä nousi pinnalle ja kukkii.



Letkiää loppulauantaita!

tiistai 19. huhtikuuta 2016

Aitaus

Myähä syksyllähän innostuun tekemähän airanpätkän. Julistin silloo suurehen äänehen, että jatkan sitte keväällä. No, nysson jatkettu ja tehty. Ny voi siitä kuvitellusta tyälistasta viivata ensimmääsen tyän teheryksi. Oon tosi tyytyvääne, ku muutoon tuntuu ettei mikää etene.


Tuivioki on jo vihertyny.


Hain parihin kertahan mettänrannasta sellaasta pitkää, nua nelijä senttiä paksua, haavan ja koivun vesaa. Niitä meni suurinpiirtee 120. Leikkelin oksat saksilla jo mettäs, ettei tarvinnu niitä kotia tuara. Meinas siinätouhus peukaloki krampata.



Syksyllähän sain jo nua pystytolopat laitettua valamihiksi. Siitä oli hyvä jatkaa. Ja oli vähä pakkoki, ku ei olisi viittiny koko kesää nuata kapuloota vaharata. Olihan ny mukava teherä, ku ei ollu viälä lehti puus.


Kinttupoluun aitaus.




Tällääne siitä ny sitte tuli. Son ny suurinpiirtee kuuskymmentä senttiä korkia ja kymmene metriä pitkä. Läpinäkyvä aita :D Harva ku mikä, mutta pysähryttää katseen tuaho aitaha eikä rajaojan nokkoosiihi.......toivon mä.
 Rupiaa tämän alueen rakentehet olemahan valamihit. Viälä parivuatta sitte, ku joku tuli käymähän, tuumasin tuvannurkalla,"ettei siälä mitää oo" ja käännyttihin pois. Ny saa siirtyä duunaamahan tuvan seuraavalle reunalle.






Tämon sitä syksyystä pätkää.





Tältä se näyttää ojasta kuvattuna. Son tosi reunalla ja toivottavasti pysyyki. Airan alla on tasootettu maata, katekangas ja hiataa päällä, ettei tuuli sitä viäny talaven aikana.



Hyvä ku aita o harvaa, pääsöö tuivioki kurkistamahan auringon pualelle.




Täs on mun kovettu puro. Täälä mitää sarevesiohojausta ollu. Täs on mun yks versio asiasta. Puro solisoo oikee oikiasti kovalla satehella..... Nii, ja sain sillanki! Tuulahrus japanilaasta henkiä.






Näkymä keittiön klasista. Tykkään tuasta enemmä, ku niistä matojen syämistä karviaaspuskista. Jotenki tua reuna kaipas rajausta ja sellaane siinä ny on. Eikä viä palio tilaa. Reunan istutukset varmasti viälä muuttuuvat monehen kertahan.


Posliinihyasintin nuppu.



Lopuksi viälä kuva uuresta nupusta, ku kukkia ei lisää oo. Posliinihyasinttihan se siinä. Ny näyttääs nousevan palio enemmä ku viimme keväänä ja niihän olis tarkootuski. Ei haittaasisi vaikka valloottaasisivat koko leimupenkin.


Virkistävää viikkua!


Pikalisäys






Tämän aamuusta kuvaa......ja lisää tuloo....... taivahan täyreltä!

lauantai 16. huhtikuuta 2016

Viimmee ja vihiroo

Tästä se alakaa! Ensimmääset kukat tänä keväänä, tällä pihalla! Oon niitä orottanukki. Aiva tuskas.






Ihanaaset krookukset! Ja vaikkon keltaasia, non nii söpöjä. Istutin syksyllä navetan eruspenkkihin kaks pussia krookusten sekootuksia. En tiärä näille siksi nimä, mutta näyttäävät olevan jotaki eri sorttia, ku mitä mulla on. Ovat tosi, tosi piäniä. Navetan eres on lämmin paikka. Mualla ei oo krookukset likelläkää kukkimista.





Ensimmääne sinivuakokki on aukaassu nuppunsa.






Kaikki leheret on täysi ruskonnu.



Tämon muurahaasten tekosia.






Aika hyvä paikka ja kivasti ne loistaa tualta ankeuren keskeltä, risuusten hanhikkien helemoosta, tilikkutäkis. Itte pohojoospäätyhyn istutetut, ei kuki viälä pitkähän aikahan.






Nämä sitte antaa orotuttaa. En tiärä ovakko virvalilijat muutenki nii hitahia, vai onko ne liian variooses paikas. 


Mullon viälä kaikki penkit siivuamatta. Mutta on ollu nii kylymiä öitä, etten oo nii kauhiasti hosunukkaa, eikä siälä palio mitää viälä näykkää. Ny vois jo aloottaa, ku kaikki muut on jo penkkinsä siivonnu. Mähän oon perinteesesti kyläs viimmeene. Ny varmasti rupiaa kasvuaki pukkaamahan toisella lailla, jos rupiaa satelemahan.


 Aurinkoosta pyhää!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...