Sarepäivän ratoksi

 Ny o satanu koko päivän, enemmän tai vähemmän. Väsyttää, eikä mitää huvita teherä. En sitte tee. Muutaman kärhökuvan vois heittää eetterihin, jos se vaikka piristääski. Ainaki ne piristää syksyystä puutarhaa.

Kinttupoluun puises kärhöportis kasvava viinikärhö 'Purpurea Plena Elegans' kukkii ihan kivasti, vaikka etelänpualella kasvava villaheisi plokkaaki aika tehokkahasti auringon.

Keväällä leikkasin pohojoospenkin kruunukärhö 'Rosy O'Grady'n ihan alakutekijööhin, ku tein sille suuremman ja tukevamman kehikon. Son yltäny jo muutamalla versolla ihan ylähän asti. Voi vaikka kukkiakki ens kesänä.

Jatketahan tiänviärehen katajakulumahan. Täs kärhötues on ihan selevä marssijärijestys. Viinikärhööstä  sinine  'Prinssi Charles' rupiaa kukkimahan aina ensimmääseksi. Jäniksen poikane (jos ei myyrä ollu) katkaasi siitä muutaman verson. Onneksi ei koko puskaa syäny. 'Madame Julia Correvon' antaa aina orotuttaa kukintaansa. Joinaki vuasina ei näyttäyry ollenkaa. 

Uusimmas tueski kukkii, viinikärhö 'Etoile Violette'. Siitäki versoja joutuu surman suuhun. Jouruun lisäämähän rautaa tukehen ja lisään viimmeestänsä ens keväänä viälä muutaman tangonpalan. Tartuntapintaa pitää olla pikkuusen lisää, koska tuuli ottaa tuaho ihan mukavasti.

Viimmeesenä viinikärhö 'Solina', mistä siitäki syätihin ainaki pualet. Taaimmaasena viinikärhö 'Betty Corning'n viimmeesiä kukkia.

Jahas, saret o tauonnu. Ainaki hetkeksi. Puutarhas pitääs kovaa kyyttiä kantata ja nyppiä rikkaruahoja, ku aika o menny rakennushommis, mutta on ihan liian märkää. Tääloli alakukesä kuivaa, mutta ny on sateeta saatu harvase päivä. 

Hyvää syyskuun jatkoa!

Uuren eres

 Lehemien lähäröstä tuloo tänä syksynä kuus vuatta. Kyllä se aika vaan menöö sukkelahan. No, aina välillä isäntä o heittäny ajatuksen, enemmän tai vähemmän tosissansa, että kanoja vois laittaa. En ny heti lämmenny ajatukselle, enkä sitä tosissani ottanukkaa, mutta vuasi sitte se osti verkkorullanki. No, täälä oli paikallises kaupas koko kevään munapula ja siitä se sitte lähti rullaamahan, eiku tiputilausta sisälle.

Arvakkaas mitä siton viimmeene kuukausi tehty........kesäkanalaa ja ulukotarhaa. Viimme tippahan jäi, vaikka hakupäivä oli tiaros koko kesän. Kanoolle verkotettihin sisälle nurkkaus navetan siipehen.

Kukkoo on komia. Ihan vanhanaikaasen aapiskukoon näkööne.

Viinimarijapuskien oksia viherrehuna.

Kirijavaa sakkia. Eivät viälä muni, ovat teiniä viälä. On täs ny taas opettelemista, mutta eiköhän tämä tästä. Talavi asuntoki pitää viälä teherä........ei tyät lopu. Hmm.......pitääkö mun vaihtaa nimimerkkiä? Miltä kanapiika kuulostaas? Ei sentäs, navetas nämäki asuu.

Puutarhas en oo sattunehesta syystä pahemmin ollu. Lämpöösiä päiviä ja iltojaki on ollu muutama sateesten jaksojen välillä. Aamukastet on jo tosi voimakasta, joten syksyä pukkaa. Ohan ny jo syyskuu.

Hyvää syyskuun alakua!

Leimupenkin kärhöt

 Leimupenkin kärhötilanne o muuttunu. Siinä kasvoo ennen viinikärhöt 'Krakowiak' ja 'Justa'. 'Krakowiak' voi aluuksi hyvin ja kukkii koriasti, mutta sitte se rupes taantumahan, ei lannootus eikä kastelu auttanu. Vuasi sitte kaivoon sen ylähä ja laitoon pöttihin toipumahan. No, ei se hääviltä näytä viäläkää.

Tarhaviinikärhö 'Oberek'

Tilalle oli tiätenki saatava kärhö - tai kaks. Tilasin Viherlassilasta viinikärhö 'Oberekin', minkä olin suunnitellu tiänviärehen 'Etoile Violetten' kaveriksi. Oli miälestäni kuitenki siihen liian pliisu ja istutinki sen leimupenkkihin. 

Jalokärhö 'So Many Purple Flowers'

Kaveriksi meinasin siirtää terassipenkistä jurottavan 'Jackmanniin' mutta se lähtiki keväällä nii reippahasti matkahan, etten raaskinu sitä häiritä. Joten tein pikaasen päätöksen ja hain jalokärhö 'So Many Purple Flowersin'. Mikä nimihirviö. Ja istutin sen tapojeni vastaasesti het maahan. Normaalisti kärhöt kasvaa ainaki yhyren kesän ja talaven pöttikasvatukses. Tällä oli kuitenki aika hyvännäkööset juuret ja ku kuappa oli auki, nii sinne vaa, toisen kaveriksi.

29.7.2026

Siinä kaverukset uurenkarhias kehikos. 'Krakowiaksella' oli ympyränmuatoone, 3mm verkosta tehty, minkä tuuli useen painoo vinohon.

Tarhaviinikärhö 'Justa'

'Justa' voi hyvin ja kasvaa vuasi vuarelta suuremmaksi. Niinku niiren kuuluuski teherä.

Leimupenkki 17.8.2026

Lähes koko leimupenkki kuvas. Pallohortessa 'Annabelle' kukkii suurilla pallokukillansa. Vasemmas lairas kukkii mirrinminttu 'Junior Walker'. Lempparini.  Oikias lairas sinine törmäkatkero. Pinkki leimu on nimetön ja takana kukkii isoo virginiantädyke 'Fascination'. Pörriääsmangneetti. Pötis o siämenkylyvöjä omista sammari 'Alumia Vanilla Cream' siämenistä. Joku risteytyshirviö o eksyny sekahan. Penkis o viälä reikiä, joten levitän sekä mirrinminttua että leimua. 

Aurinkoosta loppuviikkua!

Perhospäivä

 Eilee, lauvantaina oli ihan maharoton perhospäivä. Vähinsä niiton näkyny, mutta eileen niitä oli ihan maharottomasti. Päivähän oli mitä kesääsin. Aurinko paistoo ja lämpyä riitti. Ku olin teheny päivän puutarhatyät oli pakko yrittää ottaa perhoskuviaki. Perhosia oli.......

Leimupenkin virgiiniantäryke 'Fascinationis'

Tilikkutäkin punatähkis

Mäntykuluman syysasteri 'Patricia Ballardis'

Katajakuluman jaloangervo 'Visionis', seuranaan jotaki öttiääsiä, mikkä huamasin vasta kuvasta.

Kivipenkin syriköös......

......kuin myös. Neitoperhosia oli ylivoimaasesti eniten, mutta muitaki näkyy vähinsä. Kuvattaviksi nei joutanu.

Nämä kivipenkin syrikät oli eherottomasti eniten perhosten suasios. Isäntäki huamas perhosten lepatuksen niiren ympärillä ja ihimetteli, että mitä puskia nua o. Syrikät kaivan syksyllä maasta, leikkaan, purkitan ja talavetan navettakeittiös plussan pualella. Voi olla, että joku syksy kokeelen jättää jonku maahan ja kattua kuinka käy.

Tuli viälä eres yks lämpööne kesäpäivä. Ennustivat, että olis viimmeene. Se jää nähtäväksi. Ohan kesää viälä jälijellä.

Perhostentäyteestä pyhäpäivää!🦋

Kivipenkin kärhöt

 Tiätysti tähänki penkkihin o pitäny ängetä muutama kärhö, kuinkas muute.

Jalokärhö 'Negus'

Ensimmääsenä kärhönä o Virosta v.2013 tuatu jalokärhö 'Negus'. Siis onneton tapaus. Soli hanhikkipenkis Villen kaverina, mikä jyräs tämän täysin. 'Negus' ei oo koskaa enne kukkinu näinkää hyvi. Son kasvanu yleensä pualimetriseksi ja kukkinu yhyrellä kukalla. Soli purkis ny pari talavia ja laitoon sen kivipenkkihin tänä keväänä........

Tarhaviinikärhö 'Rosalyn'

.......yhyres viinikärhö 'Rosalynin' kans.  Oli ihan pakko ostaa, ku lähitaimistolta löytyy uusi viinikärhö. Tämon söpö. Ihan täynnä piänehköjä, osittain kerrottuja kukkia. Kasvoo viimme kesän purkis. 

Täs yhteeskuva. Molemmat o kuitenki ihan alakutekijöös. Toivottavasti seleviäävät ens talavesta ja aloottaasisivat tuen valloottamisen yhteestuumin. 'Rosalynin' färi on täs kuvas oikiampi ku erellises. 

Kellokärhö (diversifolia) 'Arabella'

Lähes penkin keskikohoras o vanhin kellokärhö 'Arabella'. Sei palio hetkahtanu, vaikka siirrinki sen viimme keväänä kolomiopenkistä.

Jalokärhö 'Vicky'

Kaveriksi laitoon namun färisen jalokärhö 'Vickyn'. Se lähti nii hitahasti keväällä, että luulin sen tuupertunehen lähes lumettomahan talavehen. 

Kehikko o jo lähes täynnä ja vanhat risuvariksekki viälä sinnittelöövät ja roikkuuvat kehikos viimmeesillä voimillansa.

Penkin pohojoospäärys o sinine kellokärhö. Kukkii ihimeesti viäläki muutamalla kukalla. Korkeutta ei oo häävisesti siunaantunu. Pitääs ehkä metriseksi venyä.

Kellokärhö (integrifolia) 13.6.2026.

Näi nätisti kukkii jo kesäkuun alakupualella ja on siitä lähtien kukkinu muutamilla kukilla kaiken aikaa.

Elokuun alaku o menny marijojen kans, mutta ny rupiaa olemahan seki urakka voiton pualella. Koliaa ja tuulista on ollu. Mihinä ne elokuun lämpööset illat? Niitä orotelles....

Mukavaa viikkua!

Ihania yllätyksiä

 Sain piooniunikkojen siämeniä kymmenisen vuatta sitte Marian koti ja puutarha -plokin Marialta. Heittelin siämenet kuusikolomiohon. Muutaman vuaren ne kukoostivat ja kukkiivat hyvi, kunnes näivettyyvät ja katosivat mystisesti.

30.6.2026.

Pian niitä ilimestyy omatoimisesti terassipenkkihin, mikon tooosi kuiva penkki. Siinä piooniunikot kukkiivat lukumäärääsesti runsahina, mutta onnettoman piäninä. Miniversiot o äkkiää kukkansa kukkinu. Mutta....

.....nykku kuusikolomiota myllättihin, kuusen kannon raivaamisen yhteyres, paliastuuvat Ruususen unta viättänehet piooniunikon siämenet.

Näky on ihan mykistyttävä.

Kaiken roskan keskeltä o noussu mahtavan muhkeeta unikon kukkia.

Kuusikolomio näyttää ny palio paremmalta, ku mitä se torellisuures o.

Toinenki ihana yllätys. Sain vuasi sitte Saaripalstan Sailalta oranssikukkaasen vaskivarjohiipan alakuja. Kiitos Saila! Istutin ne eri paikkoohin. Toisen.....

27.7.2026.

mettäpuutarhahan syreenin alle. Se talavehtii hyvi, huanosta lumitilantehesta hualimata ja rupes terhakkahasti kasvattamahan uusia lehtiä. Mutta.....

27.7.2026.

...kuusiympyrähän istutetun paikalla oli keväällä pelekkää tyhyjää. Annoon sen kohoran olla ja olin onnellinen toisesta, talavesta selevinnehestä taimesta. Kunnes muutama viikko sitte menin ohitte ja huamasin kohoras lehtiä. JES, soli sittekki hengis.

Kuusiympyrän varijohiipoosta muukki hiipat saivat siipehensä. Vasemmalta toine 'Lilafee' kuali, etualan kolome valkovarjohiippaa 'Niveum' hävis lähes täysin. Ainoastansa tavis tarhavarjohiippa oikias lairas säilyy hyvin ja kukkiiki tänä kesänä. Toivottavasti ens talavi olis suasiollisempi ja kaikki seleviääs hengis ja kukkiisivat koriasti. Pitää muistaa heittää muutama hako päälle, jos se auttaas asiaa.

Heinäkuun viimmeestä viärähän.

Hyvästi sille. Tervetulua elokuun lämpööset illat!

Kuvia kolomiopenkistä

 Kuvat o pikkuusen eri kuvakulumasta ku normaalisti, nimittäin klapikuarman päältä otettuja.

Ensi o pakko laittaa lähikuvaa mun lempikasviista, kärhööstä. Täs tornis kasvaa kaks tiukukärhöä eli pinkki 'Inspiration' ja sinine 'Juuli'. Nämähän ei itte kiipiä eli on pakko olla joku kehikko, mikä pitää ne pystys, jos haluaa niitä pystys kasvattaa.

Heinät o koristekastikka 'Overdam'ia. Etualalla punaane neilikkaruusu 'F.j.Grootendorst'.

Viäres kukintaansa lopetteloo itte siämenestä kasvatetut jaloritarinkannukset. Ihime, ku ovat viälä näinki hyvin pystys. Tosin tualla tummemmalla on petooniverkosta tehty liäriö tukena. Nämäku tuppaa tuulis kaatua.

Pesäkuusi 'Nidiformis' on yhyres kulumas ja sitoon leikannu  ettei kasvaasisi ihan liian leviäksi. Näköjään on jääny pikkuusen mutterinvikaa.

Sitte kuvaa koko etupihasta mitä ny sai kuvahan mahtumahan. Kolomiopenkin kolome tuijaa ovat kartiotuija 'Holmstrup'ia.

Aikaa o viärähtäny taas erellisestä postauksesta. On ollu miälenkiintoone projekti puutarhas, marijojen noukkimista, nii omalta pihalta ku mettästäki. Pihaviaraaluja mones puutarhas (niistä joskus talavella) Ja pari puutarhaplokkariaki oon nähäny. Anun, Anun puutarhasta, näin avoomiis ja Teija Salaisesta Puutarhasta, viaraali miähensä kans kesälomareissulla, matkan varrella ku oltihin. Ihania kohtaamisia!

Aiva hirvittää, heinäkuu o kohta ohitte ja elokuu alakaa. Hui!

Hyvää heinäkuun loppua!

Marhanlilijojen ja varjolilijojen kukintaa

 Näihin ei talaven surkia lumitilanne ja paukkupakkaaset vaikuttanu. Hyvin kukkiivat, tosin jonkullaasta ruskiaa ruastetta on joirenki leheristös. Kevät oli tosi kuiva, johtuneeko siitä. Lilijakukokki o jättäny nämä rauhahan. Tiikerililijoos niiton ollu näirenki erestä.

Marhanlilja 'Sunny Morning'

Mullon nämä lilijat tilikkutäkis, kaikki viäriviäres. En tiärä onko hyvä ratkaasu, mutta näin mennähän toistaaseksi. Olihan ne ensin hajasijootettuna moneski penkis, mutta näyttivät nii yksinääsiiltä. Nämon teheny kivasti sivusipulia ja ny niiton näyttävä rypäs.

Marhanlilja 'Arabian Night'

Marhanlilja 'Guinea White'

Marhanlilja 'Claude Shride'

Marhanlilja 'Manitoba Morning'

Varjolilja valkoinen 'Alba'

Valakoosta on pohojoospenkiski.

Vaalianpunaasta varjolilijaa enoo ostanu, sitä toin tullessani ja tääläki sitä oli penkiis. Osan siirrin mettäpuutarhahan sempran taa, mihinä son kasvanu, torella surkees oloos. On kuivaa ja pimiää. Siitä hualimata, on kukkinu uskollisesti vuaresta toisehen. Osan istutin länsipualelle, tuvan senänviärehen, tikkahien alle, mutta ne ottivat talavesta osumaa ja ovat vaan  n.15cm korkuusia. 

Varjolilja vaaleanpunainen.

Sitte yhteeskuvaa tilikkutäkin lilijoosta. Yks vaalianpunaane varijolilijaki (vasemmas reunas) kasvoo muiren viärehen ihan omatoimisesti. 

Aurinko paistaa, eikä sara, joten pihalle, ennenkö se pakollinen iltapäiväkuuro räpsähyttää vettä niskahan.

Aurinkoosta päivän jatkua!