Marhanlilijojen ja varjolilijojen kukintaa

 Näihin ei talaven surkia lumitilanne ja paukkupakkaaset vaikuttanu. Hyvin kukkiivat, tosin jonkullaasta ruskiaa ruastetta on joirenki leheristös. Kevät oli tosi kuiva, johtuneeko siitä. Lilijakukokki o jättäny nämä rauhahan. Tiikerililijoos niiton ollu näirenki erestä.

Marhanlilja 'Sunny Morning'

Mullon nämä lilijat tilikkutäkis, kaikki viäriviäres. En tiärä onko hyvä ratkaasu, mutta näin mennähän toistaaseksi. Olihan ne ensin hajasijootettuna moneski penkis, mutta näyttivät nii yksinääsiiltä. Nämon teheny kivasti sivusipulia ja ny niiton näyttävä rypäs.

Marhanlilja 'Arabian Night'

Marhanlilja 'Guinea White'

Marhanlilja 'Claude Shride'

Marhanlilja 'Manitoba Morning'

Varjolilja valkoinen 'Alba'

Valakoosta on pohojoospenkiski.

Vaalianpunaasta varjolilijaa enoo ostanu, sitä toin tullessani ja tääläki sitä oli penkiis. Osan siirrin mettäpuutarhahan sempran taa, mihinä son kasvanu, torella surkees oloos. On kuivaa ja pimiää. Siitä hualimata, on kukkinu uskollisesti vuaresta toisehen. Osan istutin länsipualelle, tuvan senänviärehen, tikkahien alle, mutta ne ottivat talavesta osumaa ja ovat vaan  n.15cm korkuusia. 

Varjolilja vaaleanpunainen.

Sitte yhteeskuvaa tilikkutäkin lilijoosta. Yks vaalianpunaane varijolilijaki (vasemmas reunas) kasvoo muiren viärehen ihan omatoimisesti. 

Aurinko paistaa, eikä sara, joten pihalle, ennenkö se pakollinen iltapäiväkuuro räpsähyttää vettä niskahan.

Aurinkoosta päivän jatkua!

Ny ketuttaa........

 .....pikkuusen enemmä. Huamasin muutama päivä sitte, että se tiänviären ihana 'Solina' -kärhö nuupottaa joitaki varsia. Kävin kattomas ja huamasin muutamia varsia poikki n.15cm korkeurelta. Syytin ittiäni, koska olin paria päivää ennen käyny koriaamas versojen asentua, ku ne roikkuuvat nii pahasti tuules. Lauvantaina huamasin lisää nuupotusta ja taas oli uusia varsia poikki.

(Kuvan poikanen ei liity tapaukeen, on viimme kesänä kuvattu.)

Naapuri kertoo rusakon poikasesta, mikä oli syäny lähes kaikki niiren hernehien versot. Silloon vasta rupes mullaki hälyytyskellot soimahan. Täs ympärillä pyärii ihan maharottomasti pitkäkorvia ja koirat huutaavat tämän tästä.

Tarkistin muukki kärhöt. 'Etoile Violette'sta oli syäty suurin osa varsista, kaks jäliellä. Viäreesen tuen 'Prinssi Charles' oli menettäny muutaman varren. Onneksi samas telinehes kasvava 'Julia Correvon' oli koskematon. Mutta.....

....keväällä 'Polonez'n viärehen siirtämäni 'Kate' oli ihan nuupallansa.

Joka ainut varsi oli syäty, että se siitä kukinnasta. Toivottavasti keskittää voimansa juurtumisehen. Hyvin oli löyretty, varret ku on osin keijuangervojen oksien  alla. Samplarin herkkusuu!

Laitoon kaikille tiänviären kärhöölle verkot tyville. Isännällä oli jotaki tummanviheriää, 2cm silimäkoolla olevaa verkkua, mitä liä nimeltään. Aattelin pikkuusen lainata. Osalle laitoon korkiemmat ku kasvusto antoo myären. Tämä o vaan 25cm korkia, mutta toivottavasti pysäyttääs herkkusuun tihutyät.Toivon torella, ettei ristiturpa tajua mennä piremmälle puutarhahan, silloo sillä vasta pirot alakaas. 

Mutta ny lähären kiärtämän puutarhoja! 

Toivottavasti tuloo hyvä päivä, eikä sataasisi kovin palio!

Kuusikolomion uus ilime

 Kuka muistaa Hanneksen? Täälä Pohojanmaalla son ainaki viälä tuarehes muistis. Siksipalio tuhoa aiheutti. Eli Hannes oli kunnon talavimyrsky 27.12.2025.

28.12.2025.

Meiltä se kaatoo viishaaraasen kuusikolomion kuusen. Tuuli tuli pohojaasen kantilta eikä routaa ollu, luntakaa häävisesti. Nähtihin sen kaatumine terassin ovesta. Isäntä oli illalla lähärös kattomahan myrskytuhoja ja ku aukaasi oven, näki puun heiluvan uhkaavasti. Kipitin kattomahan ja samas puu rytisi maahan.

Meiltä meni pihakuusi. Monelta muulta kaatuu lähes koko mettä. Meiltäki kaatuu mettästä puita, muttei hirvittävän palio. Paikkapaikoon näkymä oli ihan hirviä...... Pihakuusen perähän en itke. Mun miälestä soli toooosi ruma. 

........mutta tämä,  ylähä nousi puali kukkapenkkiä.......kärhööneen.

Puu pilikottihin polttopuiksi ja kannon isäntä kaivoo pois toukokuulla, ku routa oli sulanu.

Huoks!........

28.6.2026.

.........muttei tilanne ihan toivoton oo. Ainakaa etupualelta kattottuna, siivuamisen ja piänen laiton jäläkihin. Keltalehtisestä happomaria 'Maria'sta, isäntä kaapaasi kauhalla pualet, no kasvaa uusiksi entistä ehompana. Toinen keltaane pläntti o hauralta tuatuja orvokkia ja kolomas keltaane o taatankurijenmiekka. Kurijenpolovia o kolomia sorttia. Vasemmas reunas o 'Biokovo', happomarian eres neidonkurjenpolvi ja oikias reunas joku nimetön peittokurijenpolvi (saatu).

No, takaosa ei sitte nii erustava ookkaa. Kuvas näkyy korveesta leikattu yläosa, mihinkä jaoon terassipenkis turhan hanakkahasti leviävää sinistä asteria 'Sinipilvi'ä. Eniten selekähänsä sai virpiangervopuska, mikä o ny hävityslistalla. Leviää juurivesoolla ikävästi muiren kasvien lomahan.  Oon täyttäny kannonkuappaa erilaasilla multakuarmilla. Takaosa on viälä tuumausvaihees. Isännälläki o täskohtaa oma miälipire, mikä ei mee aiva mun suunnitelmien kans yksihin. Yllätys, yllätys. Aika näyttää mitä siihen tuloo......

Penkki oli nii alastoman näkööne, että iskin siihe väliaikaasesti muutaman heinäseipähän. Parempia aikoja orotelles. 

Kuusikolomio 16.7.2025.

Tästä kuvasta näköö, kuinka virpiangervo ja 'Octopus'-kärhö muarostivat penkille hyvän viheriän taustan. Kärhö asustaa ny tyngäksi leikattuna navetan nurkkapenkis.

Ny on taas viikonloppuna avoomet puutarhat. Oli tarkootus, muutaman vuaren tauon jäläkihin, ittekki omalla puutarhalla osallistua, mutta siirtyy ainaki ens kesälle. Suurin syy, tämä alue. Vaikkei kaiken tartte tiptop ollakkaa, nii silti. Pääsööpä itte käymähän muiren puutarhoos.

Antoosaa avoomien puutarhojen viikonloppua!

Kärhötukia

 

Taas o tullu kasattua uus kärhöteline ja tiätenki mun rakastamasta ruastunehesta romuraurasta.

15.8.2025     'Solina'     'Etoile Violette'      'Prinssi Charles' ja 'Julia Correvon'      'Betty Corning'

Virallista tukia tartti tiänviäres kasvava tummanvioletti viinikärhö 'Etoile Violette'. Tuas kuvas o vaan joku verkonpala höystettynä jollaki kepillä. Viimme vuasi oli kyllä ihan huikia kärhövuasi. Kärhöt kukkiivat paremmin ku koskaa. Tästä kesästä ei taas tiärä, mutta kaikki o noussu, vaihtelevalla menestyksellä.

Löytyy tuallaane vanaha jyrä, mikä oli nii monella mutkalla, ettei siitä mitää näyttelykappaletta olisi helapolla saanu, mutta kärhötelineesehen materiaalia kyllä.

Oon pinterestis nähäny tämäntyylisiä romusta kasattuja portteja yms....ja mäki sitä suunnittelin, mutta isäntä torppas mun hyvän irean. Olis tullu kuulemma hirviän raskas tekele. Ja vaikiasti hitsattava, ruasteesehen ku ei helapolla saumaa saa, joten......

.......yksinkertaastin suunnitelmaa aika rajusti. Isäntä hitsas suurimman osan. Ei mun tairot oikee riittäny. Nua kehysputket o navetasta, lehemien rikkimennehiä  juamaputkia. 

Tällääne siitä sitte tuli ja kyllä tuas kärhöki kasvaa, vaikkei uskoosisi ja ens kesänä kaverina joku pinkki, vaihtoehtoja on tarijolla kaksin kappalein.

Toinen operaatiota vaativa paikka oli pohojoospenkis. Tuki on ollu kumos jo monta kertaa. Kovat pohojoostuulet sitä riapootteloo. Ja niitähän piisaa.

6.6.2025

Siinä asustaa tarha-alppikärhö 'Rosy O'Grady'. Lajikenimi tälläki vaihteloo. Myytihin mulle kruunukärhönä. Kuva on vuaren vanha. En ollu sitä ny kuvannukkaa. Muistan kyllä, että oli ny vaan kymmenkunta kukkaa. 

Vino tukihan alta palijastuu. Kehikko on pyäriä ja taitaa olla aikojen aluus 3mm verkosta tehty, nii rimpulalta vaikutti. Siitä saa hyviä pioni/perennatukia.

Tein tilalle 5mm verkosta neliön muatoosen kehikon. Näitähän mullon suurin osa kärhötuista, tehtynä 4mm petooniverkosta. Laitoon tämän kulumittain ja joka kulumas on viälä lisäksi 10mm harijateräksestä 20cm jalaat. Ja hakkasin kiiloja kulumihin. On se kumma jos ei pystys pysy. Pitääs kestää vaikka minkälaaset myrskyt. Toivottavasti kärhö tokenoo leikkauksesta ja kasvaa takaasin  mittoohinsa.

Kuukausiki vaihtuu pia, joten hyvää viimmeestä kesäkuun päivää!

Pikkuusen piooniista

 

Ny se kukkii ensimmääsen kerran. Eka ja toistaaseksi ainut, vuanna 2023 ostettu itoh-piooni 'Hillary'. IHANA! Mun oli se pakko saara ku näin sen yhyres avoomes puutarhas. Pirin sitä varmuuren vuaksi vuaren purkis ja talavetin sen navettakeittiös. Ny on kolomas kesä maas ja ensimmäänen kukinta.

Se kasvaa paviljonkipenkis, vallihauran viäres, mistä se näkyy tiatokonekämppähän. Oletin, että olis lämpöösempi paikka ku kaaripenkki, mihinä pääasias on mun muut pioonit.  'Hillarys' on kokonaasta viis nuppua. Muita ei näy, mutta toivottavasti tekis muutaman muunki kukan myähemmin kesällä.

Sen takana kasvaa toinen mun erikoospiooniista, nimittäin 2024 saksalaasesta ostamani puupiooni. Laitoon sen vuasi sitte maahan, en nii syvälle ku olis pitäny, mutta laitoon multakumparehen talaveksi päälle. Keväällä näkyy vaan kymmensenttinen kuiva tappi. Ku mitään ei näkyny, vaikka muut pioonit näyttivät jo vahavasti elonmerkkiä, kaivoon varovasti multaa ja tadaa....kaks viheriää piikkiä nousi terhakkahasti maasta, vastoon kaikkia orotuksia.

Pioonilla sen kummempaa nimiä oo ja ostinki sen ihan pelekän färin perusteella ja olihan se halapa. Orotukset eivät oo korkialla, eikä färistäkää tiätenkää takuuta oo, mutta ompahan ny mitä orottaa, nii kauvan ku hengis pysyy.

Kaaripenkin pioonit ovat kans kukintansa alakupualella, paitsi.......

27.6.2026.

........tummin piooni, hybridipiooni 'Buckeye Belle' aloottaa muita aikaasemmin ja tänään, tuulisena päivänä o jo menettäny suurimman osan teräleheristänsä. Kukka on torellisuures palio tummempi ku kuvas ja kukinta ohi ku muut o parahimmillansa. Tänään satoo pari milliä, mutta ens viikolla vasta sataa pitääs. Ohan pioonien kukinta-aika.

Mukavaa alakavaa viikkua!

Aaton askar

 

Juhannusruusu kukkii ny oikiahan aikahan, ihan niinku nimiki antaa ymmärtää.

Paremmin kukas oleva sinisarija 23.9.2025.

Mutta se aaton askar. Sinisarijat vaatiivat taas uutta ruukkua. No, ohan erellisestä peräti kuus vuatta aikaa, vaikka tuntuu, että ihan just ne vaihroon. Tästä voit lukia  erellisestä vaihrosta. Jos ny osaan enää eres linkkiä laittaa.

Mun ruastepreijaus ei kauvaa pysyny. Rupes melekee het valakoosta pilikistämähän alta. Ei kivaa silimälle. Sinisarijat kasvoovat ja ruukut täyttyyvät. Toinen kasvoo jo yli laitojen ja pötit o ihan soikeeta. Niin täynnä juuria. Ostin jo vuasi sitte pari laastisankua, että siihen nua panisin. Maksoovat vaan muutaman euron ja ripaki olis, ku pitää siirtää syksyllä talavetuksehen, mutten sitte tykännykkää.

Ny sitte löyrin harmahtavia muaviruukkuja mihinä o vesisäiliö alla ja reikäki ylimäärääselle verelle valamihina.

No, meni rälläköönti hommiksi. Nei hiavahtanukkaa, vaikka kuinka yritin repiä ja teherä vaikka mitä. Yritin ensi teherä säästöleikkauksen, että alaosa olis jääny käyttökelepooseksi, (en tosin tiärä, mihinkä olisin käyttäny) ei auttanu. Piti pistää pötit ihan palooksi tälläki kertaa.

Eipä nuas oo palio kasvunvaraa, mutta ovat terassin reunalla kivampia kattella. Seuraavaksi kait pitää sitte mennä laastipaliuhun tai jakaa nua. Toivottavasti ny eres kukkiisisivat.

IHANAA JUHANNUSTA KAIKILLE!

Mäntykulumaa

 Yäksi luvattihin kovaa saretta ja kävinki viälä illalla kuvaamas pihaa. Vettä tuli jopa 15mm, aika kovan tuulen kans. 

Kiarros kannatti, koska nämä isokonnantattaret  makaavat ny maatamyären. Jospa ne siitä viälä nousis. Kuvahan o päässy muutama ailakkiki, mitä o paikkapaikoon riasaksi asti. Söpöähän son kukkiessaan, mutta ei sitäkää tartte jokavälistä tunkia. 

Viäres kukkii puutarhakaverilta saatu nimetön kurijenpolovi ja nimetöön keltaane päivänlilija. Etualalla kukkii särkynysyrän 'Alba' ja päivänlilijojen eres muutama laukka.

Kaiken takana kukkii paremmi ku koskaa isabellansyreeni 'Royalty'. Naapurit karsiivat viäres kasvavaa tuamia, joten valua o paremmin tarijolla ku enne. Valakokukkaane puska on pensaskärhö 'Purpurea'.

Kokonaaskuvaa mäntykulumasta. Tältä tämä nurkka näyttää yleensä juhannuksena. Lilijojen kukintaa orotelles. Non talavehtinu hyvi.

On nii tuulinen ja kylymä päivä, ettei pihatyät palio kiinnosta. No, tupatöitä on kummasti rästis, joten aika ei pitkäksi käy.

Mukavaa viikonlopun jatkua!