perjantai 29. syyskuuta 2017

Ilta-aurinkua

Muutama sumuune päivä, nii tuntuu ettei aurinkua olisi nähäny ainakaa viikkoho. Kuviista kattelin, että erelliset aurinkokuvat on otettu kuitenki tiistaina. On se kummaa, koko kesän on tuullu, mutta nykku pitääs tuulla, nii ei sitte lehtikää värähtäny aamulla. Jaa, nii että miksikö pitääs tuulla. Siksi, että tuuli hajottaas sumut ja kuivaas pellolta kasteen. Isännän pitääs päästä puintihommihin  aina maharollisimman varahi. Iltapäivällä rupes eres aurinko paistamahan. 


Purppurakeijunkukka -Heuchera 'Palace Purple'.

Tänää siirtelin pellolla vilijakärryjä ja heti ku tulin kotia, kävin ottamas pohojoospäärystä muutaman kuvan. Aurinko osuu nii kivasti purppurakeijunkukkiihi. Ennen oon leikannu joka ikisen kukinnon, mutta nehän on aika hauskoja ja ku keijunkukat o jo vanhoja, nii kukkiaki on aika palio. Takana oleva vaalialehtine on hertta-araalia 'Sun King'.


Kultatesma -Milium affusun 'Aureum'.

Purppurakeijunkukkien viäres on keltalehtine heinä, kultatesma 'Aureum'. Selevis talavesta, toivottavasti toisestaki. Ja nurmikolla taas käpyjä! Keräsin kaikki eilee, muttaku selekänsä kääntää, kuuluu vaa mossahrus, ku ensimmääne sembramännyn käpy taas tippuu. Ihime, ettei kertaakaa  oo osunu.


Varjoasteri -Aster divaricatus





Pohojoospääty o varijoone. Aurinko paistaa vaa iltaasi ja näi myähä syksyllä tosi lyhkääsen aijan. Orotinki miälenkiinnolla, että kerkiääkö varijoasteri kukkia. Kerkes, vaikka kesä on ollukki nii surkia. Kukat on jotenki nuupahtanehen näköösiä, pitääsköhän kastella. Asterin eres on lehtorikkua ja viäres jotaki monivuatista, sinisellä kukalla kukkivaa orvokkia (nimi on karonnu). Son nii kovaa leviämähä, kukkii huanosti ja on liian saman tyyline viaruskaverin kans, että se saa lähtöpassit  keväällä...........ja taas tuloo tilaa jollekki uurelle.


Pohojoospäätyä 29.9.2017.





Runkotuijan oikialta pualelta oon vähentäny siperiankurienmiakkoja ja teheny tilaa valakoalpille. Toivottavasti ens syksynä siinäki kohtaa hohtaas valakoone kukinta.


Syksy o jo alakanu, mutta yllättävän palio on viälä kukkijoota, kesän myähääsestä aikataulusta johtuen. Mutta joriinit ei oo viälä eres päässy kunnolla vauhtihi. Suurin osa on vasta nupulla. Haluaasisin nähärä niiren kuitenki kukkivan, eres jotenki ja siksi peittelinki ne harsoolla. Lämpöasteeta on tällä hetkellä enää 2.9. Apua!!!!


Lämpööstä syksyn jatkua!

lauantai 23. syyskuuta 2017

Kolomiopenkin syys

Tänää oli pilivinen päivä, muttei satanu. Taitaa luvattu poutakausi ny pitää. Muutaman tunnin olin iltapäivällä pihalla. Jotaki piäniä siirtelyjä ja viimmetipan istutuksia tein. Kukkasipulia en viälä ruvennu kaivelemahan. Ensin pitää teherä kaikille penkiille viimmeenen silaus eli viimmeeset siirtelyt, joirenki kukintojen leikkaus, kanttaus, rikkiksien poisto ja haraus. Samalla kattelen sipulikukkien paikat.


Alootin kolomiopenkistä. Siihen en enää muuta tee, ku kaivan sipulikukat..........nii ja laitan ne kausivalot, vähä myähemmi. Vaikka syyskuu on jo loppupualella, on penkiis viälä kummasti färiä.



Mun kaikki neilikkaruusut on kolomiopenkis. Tämä uusin, vaalianpunaane alootteloo vasta kukintaa. Kesän ensimmääne yritys meni aiva pommihi. Sen ainokaasen varren imuutti kirvat kuivihi, eikä tullu kukan kukkaa. Ny on uus yritys ja ainaki kolomes varres on nuppuja.



Nämä neilikkaruusut on siitä ihania, että ne kukkiivat alootettuaan (heinäkuun aluus) koko syksyn. Nykki on uusia varsia kukannuppuuneen vaikka kuinka palio. Tarttis olla vaa satamata. Aika hyvin siätää saretta, mutta rajansa silläki.



Aukeemattomia nuppuja on viälä valakooseski. Sen viäres on uus ruusu, runkoruusu 'Therese Bugnet'. Tuasta oon haaveellu jo monta vuatta ja oli tarkootus hommata se joku kevät, mutta ku iili iski ny, nii saatavahan soli het paikalla. 



Muita uusia on Tamperehen messuulta keväällä ostamani vaalianpunaane kaunokaane, jonka jaoon  kahtia. Hyvin lähti kasvamahan ja kukkiaki on viälä muutama.






Pallotuijan takana on kivat viuhkat, kirijavalehtiset saksankurijenmiakat. Nei viälä kukkinu, mutta pitääs olla siniset kukat. Välihi on ilimestyny valakoosen jouluruusun siämentaimi. Niitä putkahteloo harvakseltaan, siältä täältä. 







Tähän istutin tänää, saappahas kesän kasvanehen lusikkamaksaruahon ja henkihiäveris olevan laventelin. Tämon harmaa alue, joka varsinaasesti kuuluu alappitähärelle, mutta talavahtikohon nua ny täs kohtaa. 



Kukintaansa vasta alootteloo jaloangervo 'Color flash'. Lehtien pitääs olla punaasenkirijavat, mutta kovin vihireeltä näyttää. Puutarhakaverin vastaavat on varioosemmas paikas ja leheret on iha punaaset. Takana kukkii suht hyvi toipunu kärhö 'Arabella'.





Karpaattienkelloski on viälä muutamia kukkia.








Siperiankurijenmiakkapuskat (mikä sanahirviö) siroon narulla. Neku pakkaa kaatua ja viimme talavena ne makaski isorikkojen päällä, jokka kualeentuuvat pois.



Vallihauran reunaa. Tuas muute näkyy taas yks jouluruusun siämentaimi, miakkapuskan juurella.



Ja lopuksi iki ihana koristekastikka 'Overdam' syysasus. Tämä seisoo ku patsas. Siihe ei aiva ota tuuli nii kovaa ku nuahi muihi, jokka on pikkuuse auennu. Ja eres näkyy viimmeeset nuakkuluppion kukat.


Hyvää viikonlopun jatkua!

tiistai 19. syyskuuta 2017

Sinine sarija

Tällä hetkellä kukkii monen vuaren orottelun jäläkehe sinisarijapurkiista toine.   







Oon ostanu monet kerrat juurakoota ja hyväs lykys non kukkinu yhyrellä kukalla. Talavettanukki oon niitä, joskus son onnistunu, joskus ei.


Kellarista ylähä 11.5.2017





Nämä juurakot oon ostanu kait 2014. Molemmis on kaks juurakkua, että purkki täyttyys nopiempaa, koska sinisarija kukkii sitte vasta kunnolla ku purkki on täynnä juuria. Toisehen ostin valakooset juurakot, mutta ainaki toine niistä on kukkinu sinisellä kukalla. Talavetan nämä pimiäs kellaris. Ny yritin nostaa ne maharollisimman myähä, ku oli nii kylymä kevät. Kellaris sinisarijat lykkää joka kevät tuallaasia färittömiä lehtiä. Pari päivää valooses huanehes ja färi muuttuu viheriäksi. Ja sitte pihalle.


Nuput 18.7.2017.

Vaihroon viimme keväänä nämä suurempiihi purkkiihi, eikä kukan kukkaa näkyny. Mutta tänä kesänä on toisin, toisen purkin kohoralla. Sain piänimuatoosen hepulin ku hoksasin nuput. Löyrin peräti kuus nuppua. JEE! Oon aina kualannu kuvia, jois on isoo purkki täynnä sinisiä palloja. Ny on mullaki, eres piäni toive saara joskus samallaane.


31.7.2017.

Nuppujen kehitystä on ollu mukava seurata. 


28.8.2017.

Kaikkiaan niiton seittemä.






Yksittääne kukkaki on hiano.




Nämon aivan ihania. Kukkien varsi on tukeva ja pysyy hyvin pystys, ku nämon ollu pihalla tuulen ja sateen armoolla. Joskus oon ottanu purkit ylähä jo maalis -huhtikuus ja silloon niitä joutuu pitämähän  kauvan sisällä. Kukkaputkiki tuloo ennemmi, jos tuloo, ja on sitte nii hentoone, että kukat viistää maata. 


Sinisarja -  Agapanthus  14.9.2017.

Jos kesä olis ollu lämpöösempi, olis kukintaki kait alakanu ennemmi, mutta hyvä että eres ny kukkii. 

 Mulla näistä kuivettuu leheret talaven aikana, mutta yks kotipuutarhuri sanoo talavettavansa sinisarijat valoosas kellaris ja silloon leheret säilyy läpi talaven. Sinisarijat olivakki sitte tosi suuria ja aiva  maharottomas kukas. Kuinkas tootta pärijänny sinisarijojen kans?


*******


Toine melekee samanmoone kukka on Brodiaealla.






Suamenkiälistä nimiä en tiärä, onkokaa sitä, mutta joku lilija joka tapaukses. Ostin sipulit keväällä Littelistä. 


Sipulit purkkiin 8.5.2017

Ihan outo kasvi mulle, muttaku soli sinine. Googlestakaa ei ollu palio hyätyä. Kuvia kattelemalla huamasin sen kasvavan joko purkis tai soras. Eli arka ja kuivan paikan kasvi. Päätin sitte laittaa pikkuuset sipulit laakiahan purkkihi. Ku heinämääset leheret oli muutaman sentin mittaaset vein purkin pihalle.


24.6.2017.

Juhannuksen tiätämis leheret oli viistoistasenttisiä ja osoottivat jo lakastumisen merkkiä. Ajattelinki ettei niistä mitää tuu, ku kualoovat kumminki. Annoon kuitenki olla ja kastelin ku muistin.


14.9.2017.

Kummasti vaa rupes nuppuja ilimestymähän ja olinki hyvilläni, etten kipannu purkkia roskiihi.






Yksittääsen kukan aukeemine o, ainaki näillä keliillä, nii hirasta, että ne kerkiää toisesta päästä lakastua ennenku non kaikki auki. 


Brodiaea 'Queen Fabiola' 19.9.2017.

Mutta kukinta on positiivine yllätys, sinisarijan tyyppine, mutta harvempi. Kasvi on nua 40sentin korkuune. Tämänki purkin vois viärä kellarihi ja yrittää talavettaa.


Törmäkatkero -Gentiana septemfida leimupekis.

Penkistäki löytyy sinistä färiä. Leimupenkis kukkii törmäkatkero kirkkahan sinisin kukin.


Mirrinminttu - Nepeta faasseenii 'Junior Walker' leimupenkis.




Ja viäläki jaksaa kukkia tämä ihana vaaliansinine mirrinminttu.


Aino ja Alvar pensasmustikoota.

Nämäki on sinisiä, pensasmustikat. Noukiin tänää pari litraa mustikoota, vähä viälä jäi. Oli nii kylymä, että näpit meinas aiva jäätyä. Märkiäki olivat, ku päivällä sataa tihuutti, vaikka luvattihin poutaa. Isäntäki tuumas puimuris, että pouta tarkoottaa nykyysin, että sataa vaa vähä vähemmä........ että sillai. Jos loppuviikosta alakaas pouta..... ehkä....... kenties........


Aurinkua orotelles, mukavaa loppuviikkua!

perjantai 15. syyskuuta 2017

Syyskynttilät

Yks loppukesän ja syksyn upeemmista kukkijoosta, on jo monta kertaa mainostamani virgiiniantärykes.


Virginiantädyke -Veronica vircinica 'Fascination' leimupenkis.




Jos kaipaat puutarhaas lisää syysfäriä, muutaku keltaasta, tämä on yks vartehenotettava vaihtoehto.






Se kasvaa noi metriseksi ja pysyy suht hyvin pystys. Kasvupaikkana aurinko tai pualivarijo. Juurakot suurenoo vuasi vuarelta ja samoon kukinnan näyttävyys. Tähkämääset kukinnot sojottaavat ku kynttilät pystys. Kukinta kestää hyväslykys heinäkuulta syyskuulle. Perhos- ja niiren puuttees,  hyvä mötiääsmagneetti. Siton ainaki nelijää eri färiä. Eniten tykkään tästä violetista. Mullon näitä kaks juurakkua ja jostaki kumman syystä tämä leimupenkki, on niiren kolomas kasvupaikka, liikkuvaa sorttia :)


Virginiantädyke -Veronica vircinica 'Album' aitaukses.




Tämän kesän hankinta on nämä valakooset. Orotan, että ens syksynä ne jo kurkottelis korkiemmalle ku tua pualimetrine aita.


Virginiantädyke -Veronica vircinica 'Pink Clow' kaaripenkis.

Vanhimmat virgiiniantärykkehet on kaaripenkis. Tainnu olla jo kuus vuatta ja tuas puskas on nelijä tainta. Aluuksi en tykänny niiren "eiminkääfärisestä" kukinnasta, mutta ku puska on tuuhettunu, färiki jotenki voimistuu. Lisäksi on viälä ainaki sinine färi olemas ja varmasti monia muitaki sävyjä. Löyrin virgiiniantärykkehen, ku aikoonani ettiin syyskukkijoota kaaripenkkihi, jokka olis jotaki muuta färiä ku keltaasta. Syksystä, ku tuloo ensimmääsenä miälehen keltaaset hanhikit ja nauhukset. Onko tämä syyskomistus jo löytäny tiänsä puutarhaas?



*******


Vaikken varsinaasesti mikää kimpputyyppi oo.



Tein tällääsen peikkomaasen kukkakimpun.


Virginiantädykettä, törmäkukkaa ja jättiverbeena maljakossa.




Saret oli piiskannu muutamia 'Pink Glow'n varsia pitkin maata, jokka häiritti sevverran, että otin leikkurin kätehe ja kävin leikkoomas ne pois. Kokeelin asetella ne kuriispäältä kimpuksi ja siitähän tuli ihan kiva, mutta jotaki muutaki se näytti vaativan.  Törmäkukka kukkii kans viälä ja lisäksi  hain jättiverbeenaaki joukkoho.



Tästä tuli ihan peikkotukka miälehe. Tärykkehet venkuloottoo sinne tänne, vaikka kukinnot onki normaalisti niinku kynttilät pystys. Repsahrettuaan  kukinnot yrittäävät nostaa päätänsä kohti aurinkua ja siksi niis on nuata mutkia. Jotaki valakoostaki vois olla joukos, mutta mitä? Mulla mitää sopivaa oo. Onko eherotuksia hankintalistalle?


Kukkaasaa viikonloppua!

keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Nimensä veroone

Eileen iltana hortoolin pihalla, pualihämäris ja havaattin pohojoospäärys pari vaaliaa pistettä. Oih ja voih, tämän kevään ostos, posliinivuakko oli aukaassu viimmeenki ensimmääset nuppunsa. 


Posliinivuokko -Anemonopsis macrophylla, pohojoospäärys.




Nuput on huajunu tuules jo vaikka kuinka kauvan ja rupes tuntumahan jo, ettei meinaa niitä tänä syksynä aukaastakkaa. Tämän kukka on tosi namu, nimensä mukaasesti posliinimaanen, pikkuusen helemiääseltä hohtava herkkis. Ja tiätysti siinon violettiaki, yhtä mun lempi färiistä. Voi ku piisaas viälä siärettäviä keliä, ku olis viälä kokonaasta seittemän nuppua aukeemata.



Kukat nuakkuuvat alahappäi vartensa päästä, enkä yhtää ihimettele, ku on sanottu vaikiaksi kuvattavaksi.



Kasvupaikan pitää olla pualivarioone tai varioone ja maharollisimman tuuleton, koska nua kukat killuu pualenmetrin varrenpääs ja tuuli niitä helaposti reuhuuttaa. Höh, ei multa tuuletonta paikkaa löyry, mutta son ny tuikattuna tuaho. Toivottavasti olis parempi onni ku toisella violetti-valakoosella vuakolla. 'Wild Svan' on jostaki syystä hyvin kituune. Teki yhyren kukan ja rupes sitte nuurumahan.


Tiarella -Tiarella 'Pink Skyrocket'.

Toine samas penkis oleva herkkis, on monta kuukautta kukkiva pitsimääne tiarella 'Pink Skyrocket'.



Nupuus on pikkuune pinkki vivahre ja niitä nousoo viälä pitkälle syksyhyn. Leherekki o koristeelliset, liuskoottunehet ja monesti leheres on keskellä tumma suanitus, vaikka leheret näyttääväkki ny kokovihereeltä. Oliskohan  märiällä kelillä jotaki tekemistä senkas. 


Onneksi riittää syksyllekki ihania kukkijoota.

Mukavia syyspäiviä!

lauantai 9. syyskuuta 2017

Monet kiitokset

Sain jo aikaa, aikaa sitte arvontavoiton Parasta puutarhasta -plokista. Kiitos siitä Kerttuli! Kirija tuli perille ja oon peräti jo muutaman sivun lukenukki. 





Aukaastuani kirijapaketin, plarasin kirijaa pikapikaa ja tuumasin, ettei oo kuvan kuvaa, ainakaa puutarhakirijoolle ominaasia färikuvia. Isäntä siihe, että ompas kuiva kirija, ei tuu luettua. No, isännän ei ainakaa :)  Mutta jo sisällysluettelua silimäällessäni näin monta miälenkiintoosta otsikkua. Nii että varmasti tuloo luettua. Ainaki jotaki täsmätiatua syätävistä kasviista, ne ku on pikkuuse.......tai aika palioki, hunningolla.



*******


Ja sitte Viherrillin puutarhassa -plokin Viherrillin alakuhun laittamahan Puutarhaihimisen kiitollisuuspäiväkirija-haasteesehen. Sain haasteeta kaksin kappalein, Titalta Unelmia ruusuista -ja Tiiulta Puutarhahetki -plokiista. Kiitoksia!


Vastaan molempihi tällä yhyrellä postauksella. Päiväkirija on ajalta 1.9-7.9.2017. Sattuu olemahan aika vauhrikas viikko. Poikimisia ja  paalaamista, mutta kerkesin teherä pikkuusen puutarhatöitäki.





Perijantai 1.9. Perijantaina oli nurmikonleikkuuta. Näi syksyllä nurmikon paras leikkuuaika on myähää iltapäivällä tai illalla. Aamuusin on nii kova kaste. Ja sataa tirahuttaaki joka välis.  Olin nii hyvilläni ku sain suurimman osan leikattua ja samalla ihaalin toista sinisarijaa, siinon seittemän kukkaputkia.



Lauvantai 2.9. Oli aurinkoone päivä. Mun piti käyrä Härmäs isännän asioolla ja samalla kävin Blomqvistin taimiston, taimiautolla. Olin soittanu ja tilannu Theresa Bugnet runkoruusun ja kirijavalehtisen heisiangervon.  Päivän paras oli kuitenki puulilija 'Purple Lady'n kukinta. Viimme vuanna kukkii yhyrellä kukalla, 20cm korkiana. Ny jokaases kolomes varres on 2-3 kukkaa ja varrekki jo vajaa metrin. Ihania!





Pyhä 3.9. Lämmin perhospäivä. Perhosia lenteli aiva maharottomasti, varsinki kaaliperhosia. Istutin runkoruusun ja puutarhakaveriki kävi viaraalulla.






Maanantai 4.9. Kanttasin viimmee ja vihiroon kaaripenkin ulukoreunan. Rupes heinät jo uhkaavasti ryämimähän kasvien sekaha. Samalla ihastelin penkin syksyystä kukintaa. 



Tiistai 5.9 Noukiin pensasmustikoota. Kuvas on uusin, keväällä istutettu pensasmustikka 'Chippewa' , jolla on palio, palio suuremmat marijat ku 'Ainolla'. Ihanaa ku saa mustikoota omaltaki pihalta.



Keskiviikko 6.9. Tämä kesä ei oo ollu joriinien kesä. Mutta oon nii kiitolline, että eres yks kukkii. Toinilta keväällä saamani vaalianpunaane joriini on ainut, joka on alakanu kukkimahan. Muis on kyllä nuppuja, mutta tarttis niitä hianoja syyspäiviä.







Torstai 7.9. Tästä tykkään tällä hetkellä. Katajakulumaa tiältäpäi kuvattuna. Oikialla rautaportis kukkii pisarakärhö 'Betty Corning'. Vasemmalla kukkii punaane viinikärhö 'Julia Correwon', jonka juurelta on heränny, kesän poissaolon jäläkihi, 'Prince Charles'-viinikärhöki........Kerkesin muute käyrä tsekkaamas Littelin sipulihyllynki........😀


Lopuksi viälä


Puutarhaihmisen kiitollisuuspäiväkirja-haasteen säännöt:

Pidä puutarha-aiheista kiitollisuuspäiväkirjaa 7 päivän ajan ja tee siitä postaus.
Kerro postauksessasi kuka sinut haastoi,  ja
haasta kolme tai useampia puutarhaihmisiä mukaan haasteeseen.

Haastan seuraavat puutarhaihimiset:



 Vastaa ken jaksaa.


Hyvää syksyn jatkua!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...