Laiskan tähäre(t)

Innostuun pari vuatta sitte tekemähän havutähtiä oikee urakalla. Ja ku niiren aika oli ohitte, heitin ne porttihi klapipinon päälle. Siinä ne sitte olivat ja kuivivat koko kesän. Syksyllä niistä oli varissu jokaikine neulane ja jälijelle jäi pelekät ruarot. Noliki loppujen lopuksi aika hauskoja, pitsimääsiä.

Nostin ny terassipenkin kärhöverkkohon kolome pitsitähtiä. Rautalangat oli pikkuuse löyhällä, mutta kiaputin joitaki nurijalta pualelta korkkiruuville nii, että kiristyyvät.

Yhyren tähären suhuutin valakoosella suhumaalilla.

Ei se kellertäväs aamuauringos nii valakooselta näytä, ku mitä son.

Valakoone tähti saa koristaa terassin puusaavia.

Muutamia käyttämättömiä kehikootaki oli jälijellä ja ku havujaki oon muutaman kerran hakenu, nii tein kolome havutähtiä flikan terassille ja ittelleni tällääsen kakspualeesen. Siinon havut molemmilla pualilla.

Tähären laitoon etupihan kärhökehikkoho. Ei tarvinnu sen kummempia kiinnityssysteemiä ja näyttää yhtä hyvältä, molemmin pualin.

Mukavaa viikonloppua!

Havutähti

Ainaki mulla, tämän joulun juttu tuntuu olevan havutähäret.
Meinasin jo viimmevuanna teherä, mutta meinaamiseksi seki sitte jäi.
Ny ku näin niitä Kanelia ja kardemummaa -plokin,
Marian, Piparkakku -jouluplokis, nii innostus iski.

Ny oon teheny tähtiä sitte oikee urakalla.

Näitä oksia tuli pätkittyä aitarojektin yhteyres. Kapulat naputtelin yhtehe piänillä
nauloolla, ku niitä jouruun ostamahan isoomman askin aiemmi syksyllä,
vaikken olisi tarvinnu pariakymmentä enempää. Ny tuli sitte käytettyä taas muutama.

Laitoon kehikon päälle havuja kaharella tyylillä.

Juttelin yhyren kans puhelimes, joka oli teheny havutähtiä.
Sanoo laittanehensa havut toisinpäin ku Marian ohojees.
Tähäristä tuliki vähä pöyhiemmän näköösiä.

Etupihan köynnösritiläs on ollu risusyrämmiä jo jonku aikaa.
Vaihtelua siinäki vois olla...

....siksi tein erikokoosia havutähtiä ja laitoon ne ritilähän.

Tämäki maanantaina otettu lumikuva on enää muisto vaa.

Valaastut havutähäret.

Eihän tähäret tiätysti pimiällä mihinkää näy,
joten laitoon valot tähtien taa.
Kiaputin 80-lampun valosarijan kolomelle kiäpille ja
siroon rautalangalla kiäpit petooniverkkohon.

Kivasti tuloo tähtien siluhuetit näkyvihi.
Pohojoospääryn tuijas on ollu mun ensimmääset jouluvalot.
Ny non ollu tuijas parivuatta, yhtäsoittua, kesäätalavia.
Ens keväänä pitää keriä ne pois. Valot on jääny jo nii tuijan sisälle,
ettei ne pian enää mihinkää näy.

Tähtiähän vois koristella niinku ranssiaki.
Vois sitaasta vaikka punaasen rusetin sakarahan.
Tai laittaa koristeeksi vaikka isorikon lehtiruusukkehen.

Ny saa lisää havuja mettästä ku lumekki on sulanu.

Tervetulua lukijaksi Marie Josefine!