Juhannuskiarroksen toinen osa

 Vaikka juhannus tuli ja meniki jo aijat sitte, julukaasen lupaamani kakkososan. Pikkuusen taas venähti. On nii kuuma, että tuntuu kaikki mehut nousevan höyrynä taivahan tuulihin. Ollahan me toki paalattuki.

Iltapäiväauringon pualelta ensimmääsen kuvan napsaasin keittiön klasin läpitte, aitauksesta. Vasemmas alanurkas o hurmehappomarja 'Admiration', kukkivan atsaleean nimi on 'Adalmina' ja punaasen keijunkukan nimiä en tiärä. Voi olla 'Hans'ki tai sitte jotaki vanhempaa kantaa (anopilta saatu).

Maastooruun kinttupoluulle. Isorikko alootti valakoosen huntumaasen kukintansa. 

Poluullon pikkuusen ongelmia. Kasvaa turhan isokookoosia rikkaruahoja, hohtopiikkiputken siämentaimia.  On pakko katkaasta ennen avoomia. Siitei kukaa pääse ohitte iliman raapooksia. On muuten toooosi terävät ku kukinta rupiaa olemahan valamis. Ja talavi vei penkistä komiat maksaruahot. Ei ollu palio lunta seinänviäres.

Kuva portin kautta mäntykulumahan.

Ja tarkennettuna kauemmas.

Ja sitte kuva mäntykuluman loppupäästä, mikä jäi erellises kuvas juhannusruusun taa.

Sitte hypätähän naapurin nurmikolle.  Oon trimmerööny ojaa ja keväällä leikkasin tapille koko hanhikkiairanteen. Oli jo nii risuune ja epätasaane ilimestys. 

Kamera siirtyy pikkuusen erellisestä oikialle. Palmu-köynnöstukia pitkin kiipii köynnösukonhatut.

Ja siitä viälä enemmä oikialle kasvaavat varijolilijat ja marhanlilijat.

Äskeesen kuvan takana näkyy pohojoospenkki tai -pääty, miksi sitä milloonki tuloo kutsuttua. 

Siäläki on vähä suurempi ongelmakohta. Mariakuusi on ruskonnu jo muutaman vuaren ja ny son tainnu tulla tiänsä päähän. Mullon siihe jo uus suunnitelma.

Tiältä kuvattuna syreenin latvat ja sen takana näkyy aurinkoläikäs sinisen alappikärhön korkiimmat versot.

Tiänviäres o aika kukkimaton aika. Härkki alootteloo, samoon valakooset laukat.

Päätetähän tämä raportti tuaksumataran valakoosehen kukkamerehen. Siinon aivan sanoonkuvaamaton tuaksu. Ihanan viano, mutta tunnistettava. Tualta seasta yrittää puntata ittiänsä ylähän kärhö 'Prinssi Charles'. 'Julia Correvon' pitää kait huilivuaren, ku ei piikin piikkiä näy. 

Son sitte tänää kesäkuun viimmeene päivä. Äkkiää se meni.  Kuun loppupuali on ollu kyllä niiiiin helteene, ettei oo kenenkää tarvinnu taukata kylymän kans. Onneksi on välillä satanu, jotta kasvit ainaki tällä hetkellä kukoostaavat  ja kasvaavat kohiste. Kärhökki tyäntäävät jo nuppuja, ihanaa!

Mukavaa kesäkuun viimmeestä päivää!

Kinttupoluun siistimistä

Viikko sitte oli pikkuusen kuivemmat ilimat ku ny, joten silloon tuli tehtyä pihatöitäki.

Innostuun siistimähän kinttupolokua......

.......tai pikemminki raivaamahan. Poloku oli osittain nii kasvillisuuren peitos, ettei kivistä ollu mitään tiatua. Reunakasvit ryäppys poluulle ja kiveyksen kivituhkasaumat oli vetäny kaikki lähitianoon rikkaruahot mangneetin lailla.

Ensin orottaa, että ne kasvaas ja sitte saaki ruveta raivaamahan. 13.10.2019.

Sitte töihi. Ei auttanu muu, ku ihan kylymästi repiä kaikki poluun päälle kasvanehet kasvit pois. Saumoostaki tursus kaikkia maharollista. Osan sain pois, mutta esimerkiksi suurimmat voikukanjuuret tiätysti katkes, joten, ens keväänä taisto niiren osalta jatkuu. Sammalehet tiätysti jätin paikallensa ja pikkutervakon siämentaimet.

Enemmä töitä teetti levinnehet ruahosipulit. Nii kivan näköösiä ku pallooset kukinnat onki, pitääs  ne malttaa leikata ennemmi.

Auts, soliki levinny nuanki pahoo! Ja pois ei millää......

.......muutaku nostamalla reunakivekki ylähä.

Ohan ny ihan eri näkööstä. Hm, tairan hommata koko alueelle tuata mustaa katetta ja ottaa nua pikkukivet pois. 

Ihan kaikkia levinnehiä ruahosipulia en hävittäny. Osan istutin väliaikaasesti loorahan, orottamahan kevättä ja siirtua flikan kasvimaalle.

Jatkohon pääsi poistetut isorikokki. Muutama sentti multaa loorihin ja painelin ruusukkehet paikallensa ja hiakkaa päälle. Looris o reijät, etteivät ne huku, ku meinaan jättää nua taivasalle. Ja keväällä nuaki saa siirron flikan puutarhahan, joso, mitä siirtää.

Nyt taas näköö poluun kaarevat muarot. Tykkään nii kauhiasti ku poluun aitauksen pualella on ikiviheriät kasvit. Talavellaki o viheriää, josei lunta satu olemahan. Rönsyleimusta, isorikosta, vuarenkilivistä ja ansikasta oon teheny ainavihannan reunuksen.

Lopuksi harvinaasta herkkua....... auringonpaiste!

Nytei sara! Saiskohan verettyä remmin päälle ja hinattua ahterinsa pihalle!?!

Vauhrikkahin toukokuu ikinä

Ny on taas se aika vuaresta, jolloon kinttupoloku rupiaa olemahan hianoommillaan. Son nii kuivaa seutua, ettoon keränny sinne keskivertua enemmä keväällä kukkivia kasvia. Jaksaasivat kevätkosteuren voimalla kukkia.

Pinkki on sammalleimua, violetti rönsyleimua ja keltaane ansikkaa. 

Ei viälä nii kauhian tihiä oo, ku vaihtaa kuvakulumaa, mutta jos muutaman vuaren päästä olis......

.......niinku tämä valakoone rönsyleimu jo osittain.

Tämon viimme vuaren hankinta, tulikellukka 'Mai Tai'. Talavehtii hyvi. Taimet tulivat lumen alta ihan vihereenä mättähinä.

Poluun toisella pualella, kivijalakapenkis kasvaa tai siis pitääs kasvaa kuivan paikan pikkutervakko...

.......mutta se tykkää viäläki kuivemmasta ja on päättäny muuttaa kivituhka-alustalle.  Poloku o siämentaimia täynnä ja penkki tyhyjä.

Pikkuusen samat ajatukset o arovuakollaki, mutta tämon selevästi liian kuivas paikas. Son melekee hävinny maisemista.

Kivasti färiä..........nii ja tua vasemmanpualoone pinkkiki o rönsyleimua.

......ja toisehen suuntahan.

O vasta toukokuun loppu, mutta kukinta on erenny nii valtavalla vauhrilla, että tuntuu melekee jo juhannukselta. Iha hullua ja hullu on ollu toukokuuki. On ollu vauhrikkahin toukokuu ikinä ja kuumin ja kuivin. Ei koskaa oo ollu tällääset kylyvösäät, etton isäntä päässy joka päivä pellolle. Son pistäny vipinää molempien kinttuuhi. En oo malttany mäkää eres koneella istua. Tähän tualihinku parkkeeraa takamuksensa, nii viärähtää het muutama tunti ja son pois puutarhatöistä. Mutta eiköhän ny rupia vauhti hilijentymähän kaikilla rintamilla, nii kerkiää palata tänne plokimailmahanki.

Hyvää toukokuun viimmeestä päivää!

Adalmina ja kumppanit

Tämä kesä ei menny atsaleeojen osalta iha orotetusti, mutta onneksi kinttupoluun aitauksen puistoatsaleea 'Adalmina' kuitenki kukkii. Keväällä näytti kaikki olevan hyvi, mutta kylymien säiren jatkues, kunnolliset elonmerkit antoovat orotuttaa ittiänsä. Viimmee piäni puska rupes vihertymähä ja pukkas  näytille muutaman kukkaryppähänki. 

Puistoatsalea  -Rhododendron 'Adalmina' 8.7.2017

Kukkien färi ei oo mulle tyypilline ja siksi sonki istutettu tuvan taa, ettei sekoota etupihan pinkkiä maailmaa. 

Muutama oksankärki jäi kuivaksi ja kukat avautuuvat ohikasvanehien uusien oksien alle, pikkuuse piiloho. Eiline saret varisutti jo kukkia.

Keijunkukka -Heucera sanguinea 'Leuchtkäfer' ???

Samaa färisävyä toistaa anopilta saatu korallikeijunkukka? Ny siinäki o kunnon kukinta.

Jättipoimulehti -Alchemilla mollis

Poimulehtiä on enää pala airan viäres. Sopii miälestäni tuaho kohtaha, sopivan luannollista meininkiä. Mualta yritän hävittää kaikki trilijoonat siämentaimet....... no, ei niitä ny enää nii paliua oo.

Villaheiren alla pilikottaa piäniä alakuja.........

Kellukka -Geum 'Mai Tai'  17.6.2017

ö...

........ja siälä kasvaa mun tänä keväänä hankitut 'Mai Tai't. Puutarhakaveri totes nua nähtyään, että "Onko nua ny sitte hianoja?" Ihastuun näihi plokikuvien perustehella, mutten ny sittekkää iha varma oo. Kukat o likeltä söpöjä, mutta nii kovin piäniä ja oonki istuttanu ne turhan kauvas. Voi olla liian pimiä/kuiva paikkaki. Ens kesänä tiärän, siirränkö vai mitä teen. Kukkiivat viäläki muutamalla kukalla.

Tarhakurjenpolvi -Geranium x magniticum ja  kirjopuntarpää -Alopecurus pratensis 'Aureovariegatus'

Tänää hoksasin keskeltä aitausta, uuren kukkijan, tarhakurijenpoloven. Sei meinaa mulla menestyä, eikä tainnu viimme kesänä teherä kukan kukkaa. Violetti kukka sopiis kuitenki kivasti viäres olevan kirijopuntarpään kans.

Huamenna taitaa sataa, ainaki iltapäivästä lähtie.  Toivottavasti ei aiva kauhiasti kuitenkaa. Kohtuurella, kiitos!

Mukavaa loppuviikkua!

Esikkoja ja muutamia muita kukkijoota

Kukintavuarot etenöö vääjäämättä, hitahasti mutta varmasti, vaikka onki nii koliat säät. Tänäänki meinas aiva jäätyä, vaikka aurinko paistooki. Taitaa tulla kylymin toukokuu ikinä. Kiirusta pitää, vaikken puutarhas oo teheny muutaku leikannu nurmikon, paikkapaikoon. Osas ei oo viälä mitää leikkaamista......ei eres rikkaruahoja.

Kultaesikko -Primula auricula kaaripenkis.

Ny o auennu kuitenki ensimmääset kukat esikkoohinki. Tämä kultaesikkoki yltyy kukkimahan het kunnolla. Just tästä keltaasen sävystä tykkään.

Palloesikko -Primula denticulata kaaripenkis.

Violetit palloesikot kukkiivat ensimmääseksi. Punaanenki on aukeemas.

Suikeroesikko -Primula wanda kaaripenkis.

Tämä virontuanti on varma talavehtija ja nii hyvän färinenki. Kaaripenkistä o muarostunu näköjää esikkopenkki. Suurin osa esikoosta on siinä.

Keltareunapikarililja -Fritillaria michailovskyi kolomiopenkis.

Ekat keltareunapikarililijat ikinä.

Oliskohan nämä 'Tahiti'a?

Navetan nurkkapenkin narsissia.

Metsäalppikello -Solnadella montana 'Spring Symphony'.

Ja sitte nämä, ihkut rimpsureunat. Luulin jo, etteivät kukkisi ollenkaa, nii kauvan piti orotella.

Patjarikko -Saxifraga arendsii 'Touran Neon Rose' kivijalakapenkis.

Sitte taas kinttupoluulle. Siälä ny vaan on nii palio kevätkukkijoota. Patjarikko kivijalakapenkis.

Helmililjapuro.

Helemililijoja aitaukses. Ny kukkii vaalianpunaasekki aika hyvi. Lisäsin niitä syksyllä. Oikianpualooset o uusia.

Helmililja -Muscari 'Valerie Finnis'.

Jonon jatkona on uutena tällääset vaaliansiniset helemililijat.

Kinttupoluun kukintaa.

Toivottavasti KESÄkuu on nimensä veroone.