maanantai 30. marraskuuta 2015

Kuusi kuvaa kesästä - Puutarhan romut

Sain Kurjenkellolta, Pienen pihan suuria unelmia -plokista,
Kuusi kuvaa kesästä haastehen. Kiitos!
Tämon toine tällääne haaste ja olishan nuata kukkakuvia, vaikka kuinka palio,
mutta noukiin kuitenki tämänkesääset kuvat, mun nii rakkahista romuusta.
Nii, onhan näiski kukkia, eikä kuvavaihtoehtojakaa ollu nii montaa.

Haastehen kuva-aihe on vapaa, kunhan on tämän kesän kuvia.

Lintujen juama/kylypypaikka kinttupoluulla.
















Heti ku muutin tänne, nii piti käyrä kollaamas kaikki piharakennukset.
Että löytyyskö mitää aarteeta. Tällääsellä vanahalla maatilalla vois olla vaikka mitä.
Olin vähä pettyny, enemmä olisin vanahoja tavaroota halunnu löytää, mutta
ne oli hävitetty aika tehokkahasti uusien tiältä.

Nua punnukset mahtoo olla ensimmääset rautaromut, mikkä mä pihalle verin.
Laitoon ne runninkannelle, länsireunahan, ettei olisi ruahonleikkurin tiällä.
Kansiki on jo aijansaatos sammalootunu.

Ympärillä olevis puskis, käy palio pikkulintuja ja niitä on mukava keittiön ikkunasta vaharata.
Olisin halunnu teherä niille raparperilehtialtahan, mutta en saanu sitä aikaaseksi.
Nopia ratkaasu löytyy pallorillin hiilipesästä, vai mikä-se-ny-on.
Puaris resaji kaksjalakaane rilli. Otin lopukki jalaat irti ja teippasin ilimastoontiteipillä reijät.
Laitoon hiataa pohojalle, pari hyppykiviä ja vettä. Hyvin on asiansa ajanu.

Resuune sankoo tiänviäres.





Olin ikionnellinen ku löyrin pari, vanahaa, resuusta sankua. Nehän on nii muarikkahiaki.
Yks on ollu jo monena kesänä tiänviäres kukkapöttinä... Ei oo kellekkää kelevannu :)

Ruastunu hinkki kolomiopenkis.

Tällääne maitohinkki oli ihan pakko saara, onhan tämä maitotila.
Navetanseinällä hinkkiränkys on pari, mutta non aiva liian uusia ja hyvän näköösiä.
Tämän löyrin yhyrestä romuläjästä, pualiksi maatunehien lehtien alta.
Ja taas isäntä pyäritteli päätänsä meikälääsen onnellisuurelle.




















Tähän kolomiopenkin kuusen alle, on kerääntyny erilaasia pikkuromuja,
joille ei oo löytyny tiättyä osootesta.

Niittokones




























Vähä suurempia romuja on tiänviäres, terijoensalavojen väliis.
Markille oli kerääntyny erilaasta rautaromua ja isäntä soitti auton niitä hakemahan.
Se rupes keräämähän riiheltä lisää ja kantoo raktorin piikiillä tavaraa kasalle.
Menin sitte takatarhalle ja meinasin slaakin saara. Romukasas oli vaikka
kuinka palio vanahoja maataloustyäkaluja. Isäntä suastuu ottamahan pois kasasta
rautapyärääset kakssiipiset aurat ja niittokonehen. Muita romuja ei suastunu enää
ottamahan, mutta suastuu irroottamahan mulle muutaman rautapyärän ja erilaasia rattahia.
Nostan nua jokupäivä paremmalle jalustalle esim. kivijalakakiville.

Pikkuune tynnöri kukkajalustana sekä aurat eli fältit

Olin jo jonku aikaa halunnu laittaa kukkia tiänhaarahan, jonkullaaselle jalustalle.
Suunnittelin siihe pölliä, petoonista salaojaputkia, kiviä verkos ja tiäs mitä muuta.
Mikää ei oikee tuntunu sopivalta. Sitte muistin nähäneheni puaris pari piäntä tynnöriä.
Jo rupes lyyti kirioottamahan. Ruasteesempi pääsi kunniapaikalle tiänhaarahan.
Kesääsin siinä on ollu milioonakelloruukku, mutta tänävuanna en sitä likeltä kuvannu.
Tynnörin päällä on ny sankoo tiänviärestä. Annansilimät on vaihtunu kanervoohin.

Tämä haaste on tainnu mennä jo melekee kaikki läpitte,
jos ei, nii laita esille kuus kuvaa kesästä.

Tänää on ollu pimeestä pimeen päivä. Päivällä satoo jotaki räpäskääki.
Tämä tästä, pimiästä marraskuusta, huamenna on jo joulukuu!


Tervetulua lukijaksi Ruusunmekko!

torstai 26. marraskuuta 2015

Havutähti

Ainaki mulla, tämän joulun juttu tuntuu olevan havutähäret.
Meinasin jo viimmevuanna teherä, mutta meinaamiseksi seki sitte jäi.
Ny ku näin niitä Kanelia ja kardemummaa -plokin,
Marian, Piparkakku -jouluplokis, nii innostus iski.





Ny oon teheny tähtiä sitte oikee urakalla.





Näitä oksia tuli pätkittyä aitarojektin yhteyres. Kapulat naputtelin yhtehe piänillä
nauloolla, ku niitä jouruun ostamahan isoomman askin aiemmi syksyllä,
vaikken olisi tarvinnu pariakymmentä enempää. Ny tuli sitte käytettyä taas muutama.





Laitoon kehikon päälle havuja kaharella tyylillä.





Juttelin yhyren kans puhelimes, joka oli teheny havutähtiä.
Sanoo laittanehensa havut toisinpäin ku Marian ohojees.
Tähäristä tuliki vähä pöyhiemmän näköösiä.




Etupihan köynnösritiläs on ollu risusyrämmiä jo jonku aikaa.
Vaihtelua siinäki vois olla...



....siksi tein erikokoosia havutähtiä ja laitoon ne ritilähän.



Tämäki maanantaina otettu lumikuva on enää muisto vaa.


Valaastut havutähäret.

Eihän tähäret tiätysti pimiällä mihinkää näy,
joten laitoon valot tähtien taa.
Kiaputin 80-lampun valosarijan kolomelle kiäpille ja
siroon rautalangalla kiäpit petooniverkkohon.





Kivasti tuloo tähtien siluhuetit näkyvihi.
Pohojoospääryn tuijas on ollu mun ensimmääset jouluvalot.
Ny non ollu tuijas parivuatta, yhtäsoittua, kesäätalavia.
Ens keväänä pitää keriä ne pois. Valot on jääny jo nii tuijan sisälle,
ettei ne pian enää mihinkää näy.





Tähtiähän vois koristella niinku ranssiaki.
Vois sitaasta vaikka punaasen rusetin sakarahan.
Tai laittaa koristeeksi vaikka isorikon lehtiruusukkehen.


Ny saa lisää havuja mettästä ku lumekki on sulanu.


Tervetulua lukijaksi Marie Josefine!

maanantai 23. marraskuuta 2015

Airanpätkä


Näin Rakkaudesta Vironperään -plokis airan, johonka ihastuun heti ens silimäyksellä.
Päätin, että tuan sorttista aitaa mäki teen, joskus johonki.
Sopiva paikka ilimestyy ennemmi ku huamasinkaa.
Ku reviin  syyskuus  keittiön ikkunan kohoralta, välipalasta, mariapensahia pois,
tuli reunasta tosi alastoon. Rajaojaki tuli nii rumasti näkyvihi, että päätin
toteuttaa siihen piänen aitarojektin.







Ny ku oli näi myähääne ja lumenuhka leijuu ilimas, päätin teherä tällääsen kokeelupätkän.
Olin nii täpinäs, että kuvasta vasta huamasin kuinka eripituusia nua toloppien välit on.
Voi, voi, mä joka teen melekee kaikki mitta käres.






Aita on pualisen metriä korkia. Siinon ainaki koivua, pihilajaa ja haapaa.
Pujotteluja oli kiva teherä ja valamista tuli pikavauhtia.
Aikaa viävintä on trompia mettäs kattellen sopivan vahavuusta materiaalia.
No, siinä kunto kasvaa ja saa kunnon happihypyn.






Toivottavasti tua poikkiaita himmaas eres pikkuusen tuulen voimakkuutta.
Toimii se ainaki jonkullaasena näköestehenä.













Tämon sellaane kaharen ja pualen metrin airanpätkä, koeversio.
Tuala takana näkyyki osaa tolopiista, mikkä on siinä varsinaases välipalas.


























Sitte tuliki lunta ja hommat tyssäs siihe.
Jos ja kun, tämä lumi sulaa pois, tiärän ainaki mitä teen.....AITAA!

Mukavaa viikkua!

lauantai 21. marraskuuta 2015

Sininehetki

Eileen illalla se sitte alakoo.......LUMISARE.
Olin nii tyytyvääne, ku sain sirottua kaikki suuremmat havut enne lumisatehen alakua.
Katajat köytin hamppunarulla nippuhun, mariakuusen sumputin sukkahousuulla ja
kaikki pystytuijat jouluvaloolla. En viälä laittanu valoja päälle, mutta roikat on verettynä.
Sinne ne jäi lumen alle piilohon, eikä tartte peliätä että niihin kompuroos.
Ja havut pysyy ehejinä, eikä harota jokasuuntaha.




Pualeltaöin näytti tältä.





Aamulla navetan aikahan näytti tältä.






Tänää pualenpäivän aikaha.



Iltapäivällä.




















Lumista lauantaita!

keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Kuusi kuvaa kesästä -haaste

Sain Betweeniltä, Rikkaruohoelämää -plokista
Kuusi kuvaa kesästä -haastehen. Kiitos!

 Tämoli kiva, vaikka aluus olinki aiva kauhuusnani.
Kuinka voi kesän esittää kuurella kuvalla.
Kuurella, ku kuvia on kerääntyny aiva tajuttomat määrät.

Sitte rupesin funtsaamahan asioota, mistä tämän kesän oikee muistaa.
Kuvien määrä piäneni huamattavasti.


Liljatulppaani 'Holland Chic'

























Sipulikukat piti keväällä oikee kunno kekkerit, oikee jatkoaijalla.
 Viileetten ilamojen ansiosta loisto vaa jatkuu, jatkuu.......


Alppiruusu  'Haaga' ja lehtorikon kukkia.

























Haagas oli aiva järisyttävän palio kukkia.
Ny näyttää päätesilimut nii piäniltä, etteivät varmasti oo kukannuppuja.


Preeriamesiangervo 'Venusta Magnifica'

Tähän kuvahan on miälestäni tiivistyny koko kesä.
Siinon kaikki kesän färit.


Kärhö 'Fransicka Maria'.


Kesän kärhöjä erustaa tämä purkis oleva ihanuus.


Neitoperhoset syysasterilla.

Neitoperhosten ennenäkemättömän massiivine esiintymine,
paikkas muute nii perhosköyhää kesää.


Kinttupoloku

Eheroton kesän huippu oli kinttupoluun kiviämine.
Viäläki pitää ihimetellä sen olemasoloa, jokakerta, ku kulien pitki polokua.


Haastan plaraamahan kesäkuvansa:

Eevireginan, Jokirannassa -plokista

sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Ensilumi

Nysse ensilumi sitte tuli.


Marraskuinen leimupenkki.

Just ku pääsin kommentoomasta, että loppuviikolle on luvattu lunta,
nii sitähän rupes satamahan ihan sakiana. Satoo oikee akkoja hamehet korvis.







Äkkiää pihalle, että kerkiää ikuustaman lumen, ennenku se sulaa.
Viimmevuanna orotin liian kauvan.


Ensiluminen kaaripenkki

Sevverran tuli, että voi sitä kai ensilumeksi sanua.
Oli muutaman tunnin, enneku suli.

Nii hämäriä päiviä on ollu, ettei hämäräkytkimellä toimivat
kohorevalokkaa, oo tainnu sammua monehen päivähän.


Hyvää alakavaa viikkua!

lauantai 14. marraskuuta 2015

Färit o vähis

Päivät on ollu yhtä harmaata massaa.
Tänää sentää aurinko yritti pilivenraosta paistaa, mutta yritykseksi seki loppujen lopuksi jäi.


Marraskuune mariakuusipenkki.

Jotaki pihalta eroottuu harmauren keskeltä.


Jouluruusu (Helleborus) ' Pink Ellen Picotee'

Mariakuusen juurelta näkyy, tarkemmi kattottuna ja vähä nosteltuna,
rippeet punaasen jouluruusun kukinnoosta. 


Vaalea jouluruusu (Helleborus) 'Niger'





Valakoonenki yrittää ruveta kukkimahan. Tämä on sama, jolla oli jo kukkia ennemmi elokuus.





Portahien toisella pualella on ainavihanta mahonia...





......joka luuloo, että on jo kevät.





Katajakuluman tuijan juurella olevat alastomat impyeet orottaa aurinkua.
Aurinko varmasti aukaasis kukat, muttaku ei, nii ei.





Juhannusruusun oksien larvoos on viälä muutama oranssi lehti ja hämiksen köysirata.





Tarhakurjenpolovis on viälä ruskan merkkiä.


Kyllä tällääset pimiät päivät väsyttää. Tuntuu ettei joka päivä eres herää.
Tänää, isäntä lähti navetan jäläkihi tuamariksi koirakokeesehe.
Tunnustan; mä menin maata ja nukuun kolome tuntia ku piäni porsas.

Heräsin sopivasti ku saret loppuu. Sitte olinki loppupäivän pihalla.
Pilippusin lumipalloheiren ja hain mettästä lisää havuja ja muuta tykötarvetta.
Ku ei kerran lunta oo, eikä maakaan oo jääs, touhaan pihalla.


Rauhallista ja rentouttavaa viikonloppua!


Tervetulua lukijooksi Gitta ja Lezzie!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...