Puutarhan heinät

Empä olisi puutarhaharrastuksen alakuvaihees uskonu koskaan ostavani taimistolta HEINIÄ ja istuttavani kukkapenkkiihi. Heiniähän oli aina piretty viheliääsinä rikkaruahoona, jokka yritettihin pitää pois penkiistä, keinolla millä hyvänsä.

Nii se ajattelutapa muuttuu. Ny oon voinu luapua siperiankurijenmiakkojen käytöstä, ku haluan johonki kohtaha heinämäästä lehtimuatua. Koristeheiniä löytyy nykyysin jo aika kattava valikooma, mutta monet on aika arkoja täälä nelosella. Oonki sekoottanu heinien kasvualustoohi salaojitukses käytettävää karkiaa hiakkaa ja istuttanu ne, jos maharollista kohopenkkiihi, ettei talavimärkyys tekisi nii palio tuhoja. Lisäksi oon leikannu suasitusten mukaasesti mättähät vasta keväällä. Osa heinistä (esim. hurmesilkkiheinä ja erilaaset elefantti/norsunheinät) on ollu yhyren kesän juttuja, mutta osasta oon saanu nauttia jo monta vuatta.

Kultatesma -Milium affusun 'Aureum' 7.7.2017 pohojoospäärys .

Pohojoospäärys kasvaa, pualivarijos - varijos viihtyvä kellertävä kultatesma. Tämon selevinny ny yhyrestä talavesta. Tähän paikkahan paistaa hetken aamuaurinko ja myähemmi ilta-aurinko.

Kultatesma -Milium affusun 'Aureum' 7.7.2017 pohojoospäärys.

Aamuauringos kultatesma oikee loistaa tummalehtisten perennojen välis. Kukintoröyhyt leikkaan useemmiten johonaki vaihees pois.

Isosiniheinä -Molinia arundinacea 'Karl Foerster',  20.10.2017  aitaukses.

Isosiniheinästä toivon pitkäaikaasta tuttavuutta. Se kasvaa länsipualella risuaitaa vaste. Viheriät leheret nousi tooosi myähän ja luulinki sen jo kuallehen. Isosiniheinä saa syksyllä keltaasen ruskafärin ja se sopiiki hianosti tummaa aitaa vaste. Röyhyt nousoo korkialle ja non nii ilimavia, että niiton vaikia havaata.

Sininata  -Festuca glauca 12.7  senänviäripenkis kinttupoluulla.

Samas kohoras, seinänviäripenkis kasvaa kuivas, hiakkaases ja aurinkooses paikas viihtyvää sininataa. Saa nähärä, kuinka non talavehtinu. Vaikka heitin havuja päälle, lunta ei oo paliokaa kerääntyny.

Kirjopuntarpää -Alopecurus pratensis 'Aureovariegatus' 12.7.2017 aitaukses kinttupoluulla.

Kinttupoluun toisella pualella kasvaa kirijavalehtine, keltaviheriä kirijopuntarpää.  Se leviää hillitysti juurivesoolla. Sen kukinto näyttää iha timoteiltä ja ne pitää leikata pois ennen siämentämistä, koska maharolliset siämentaimet on täysin vihereetä.

Kirjopuntarpää ja sininataa, kinttupoluun molemmin pualin 12.7.2017.

Kirijopuntarpää ja takana, seinänviäres sininataa.

Hopeatoppo  -Koeleria glauca 29.7.2017 navetan  eruspenkis.

Hopiatoppua kasvoo ennen sininadan paikalla kinttupoluun seinänviäripenkis. Tappotalavi (2015/2016) jätti yhyren piänen tupon henkihi, jonka siirrin navetan eruspenkkihi.

Kirjopuntarpää 30.7.2017 eruspenkis.

Mutta hopiatoppo rupes näyttämähän nii färittömältä, että vaihroon sen kirijopuntarpäähän. Kellertävälehtine eroottuu tuasta palio paremmi.

Japaninsara  -Carex morrowii 'Ice Dance' 13.9.2017 kuusiympyräs.

Kuusiympyräs kasvaa happamesta maasta tykkäävää japaninsaraa, 'Ice Dance'a. Paikka on kuiva, mutta nykku on ollu sateesia kesiä, non viihtyny toistaaseksi hyvi ja levinnykki pikkuusen.

Idänvarjosara - Carex  plantaginea 'Variegata' 13.9.2016 katajakulumas.

Vastapäätä, katajakulumas kasvaa ainaviheriää iränvarijosaraa 'Variegata'. Jaoon yhyren mättähän moneksi piäneksi taimeksi ja toivon sen peittävän pian mustan mulloksen. Tämäki tykkää happamesta maasta.

Hakoneheinä  -Hakonechloa macra  'Aureola'13.9.2017 kaaripenkis.

Hakoneheinä olis nii ihku. Toivon, että talavehtiis, mutta torennäköösesti ei. Näillä on nii kiva  pyärremääne kasvutapa ja raikas kelta-viheriä färitys. Voisin jopa kokeella seuraavaksi kellaritalavetusta, jos nua ei seleviä talavesta tai sitte täytyy alistua ostamahan joka vuasi uuret taimet.

Viiruhelpi - Phalaris arundinacea 4.6.2017, leimupenkis.

Tästei tartte olla hualisnansa. Tämon irioottivarma viiruhelepi ja kova leviämähän. Oon istuttanu sen pohojattomahan sankoohi ja ainaki toistaaseksi son pysyny ruarus. 

Viiruhelpi 15.7.2016 tuluppaanitiällä.

Täson kukkiva viiruhelepi. Alimmaaset leheret rupiaa pikkuusen ruskuamahan ja luinki, että kannattaas leikata kasvusto poikki, nii pysyys freesimmäs kunnos. 

Koristekastikka -Calamagrostis x acutiflora  'Overdam'  3.6.2016 kolomiopenkis.

Tämon eheroton lemppari. Kestävää koristekastikka 'Overdam'a on kolomiopenkis kolome kappalesta. Valakoviheriät leheret nousoovat keväällä varahi ja kasvaavat reippahasti tuuheiksi puskiksi. Tämei tee itävää siämentä, joten lisäykset pitää teherä jakamalla. 

Koristekastikka  'Overdam' 14.10.2016

Vaikka korkeutta on runsas metri, nii hyvin pysyy pystys. Vaikka niitä tuuli tuivertaa ja sare painaa  melekee maahan asti, nii kuivettuaan nousoovat uurestansa pystyhy. Non ku kynttilöötä.

Oshimansara -Carex oshimensis 'Evergold' istutin myähän purkista maahan tuluppaanitiälle, mutten muistanu kuvata.

Pehmytmesiheinä -Holcus mollis  saavis.

Kesäkukkaistutukses ollehet valakoviheriät hompsuusen näkööset pehmytmesiheinäkki istutin maaha, jos sattuusisivat talavehtimahan. Tämä leviää rönsyyllä ja tykkää aurinkoosesta ja kuivasta  kasvupaikasta.

Heiniähän on joka paikas ja niitä vois siirtää omilta mailta tai luvalla mualta puutarhahanki, mutta pelekään niiren ryästäytyvän rikkaruahooksi. Tykkääkkö koristeheinistä ja onko sulla niitä puutarhas?

Mukavaa viikonlopun jatkua!

Huajuvat heinät

Kyllä tuuli yltyy tääläki eilee pualenpäivän jäläkehe.
Kattoon vintinrappusilta kolomiopenkin huajuvia heiniä.
Tuli aiva merelline tunne. Heinät kiappuu erestakaasi ku kuahuva meri.
Piti sitte kipaasta pihalle kuvaamaha.

Koristekastikka (Calamagrostis x acutiflora) 'Overdam'

Röyhyys on kivasti vaalianpunaane vivahres ja leheris on valakoosia viivoja.
Tällä hetkellä korkeus on 1.5m, mutta korkeutta tuloo viälä lisää.
Parikertaa on saret piiskannu heinät maahan, mutta siitä ne on kuivettuaan noussu.


Hyvää viikon alakua!

Octopus ja kuusikolomio

Tarha-alappikärhö Octopus, on lähinnä viininpuna/violetti, kerrattu, erellivuaren versoolla
kukkiva kärhö. Istutin sen syksyllä pohojattomahan peltisaavihin kuusen juurelle.
Olin ajatellu istuttaa tuaho jonku vaalianpunaasen kevätkukkijan, mutta vastahan ei tullu
sellaasta, jonka olisin halunnu. 

Tarha-alppikärhö Octopus 'Zooct'(Atragene ryhmä)

Ostin tuan Taimimoisiolta, Porista. Oli ainut punertava kevätkärhölaatu, jota oli jälijellä.
Eikä tuannimisiä tääläpäin myyrä.

Octopus ja pehmytmesiheinä.

Nuput oli kauvan pulleena ja orotinki että aukees ensimmääsenä.

Kukan färi on aika tumma. Ei meinaa kauempaa eroottua puun rungosta.
Pikkuusen on miälestäni färin pualesta vääräs paikas. Pitääs olla vaaliampi tausta.
Jospa se siitä eroottuus paremmi, ku kasvaa suuremmaksi.

Tuaskohtaa oli multatilaa aika vähä, siksi  saavikorootus.
Hyvin se siinä talaven päriäs, vaikka tuulet siihe hyvin osuuki.
Tueksi laitoon petooniverkkosuikalehen, jonka naulasin surutta puuhun kiinni.
(yhyrellä naulalla) Syksyllä istutin saavihin kaukaasian maksaruahua, keväällä vaihroon
sen punaasehen valakomaksaruahohon. Ei kuitenkaa färit passannu, joten ny siinä
kasvaa pehemytmesiheinää.

Kuuses on alimmaaset oksat aiva kuivia. Olis kiva jos kärhö jokupäivä
kiipees oksille asti. Tämä laji ei kasva kuitenkaa nii suureksi ku perusmuato.

Kuusi on monihaaraane. Saa havaata kuinka kauvan haarat kestää näitä nykyysiä tuulia.
On kuulemma muutaman kerran miäsväki ajanu hevoospelillä yli. Silloo joskus.

Kuusikolomio

Kuusen viäres, torennäköösesti virpiangervo, kasvoo tuas valamihina.
Väännin siihe pyäristetyn kolomiomallisen penkin, ku lisää istutusalaa piti saara.
Kuutamohortessan lisäksi siinä on lähinnä erilaasia maksaruahoja ja kurienpolovia.

On hortessalle liian kuiva paikka, mutta en oikee tiärä mihinkä sen siirtääsisin.

Piooniunikkojen siämenkylyvöt.

Angervon ja komeeren maksaruahojen välihi kylyvin niitä piooniunikkojen siämeniä,
 jokka voitin, Marian koti ja puutarha -plokin, kirija-arvonnan mukana.
Ainaki mä niitä tuahon kylyvin. Ei nua ainakaa murolta näytä. Kovi piäniä ovat reppanat.
Ihime, jos ne joskus kukkii. Mähän en oo mikää kylyväjämestari.
Siksi ostanki kaikki valamihina taimina.

Tarha-alappikärhö Octopusin kukka, on tavaraa täynnä.

On tua Octopus nimensä veroone, monilonkeroone kukka.
Octopus on suameksi mustekala.

Vettä on tullu taas ku aisaa. Rupiaa ottamahan jo päähä.
Onneksi melekee kaikki on paalattu. Ny on pitäny teherä rästitöitä pois alta,
että voi taas keskittyä pihahommihi.

Kinttupoluulla kukkii

Eihän se viälä valamis oo. Kakskolomasosaa oon jo kuitenki teheny.

Yhyren kuarmallisen ku kerkiääs hakia enne paalaamista,

nii sais naputella sen valamihiksi

Pinkki rönsyleimu, jonka nimiä en tiärä.

Pinkkiä rönsyleimua on melekee parin neliömetrin ala villaheiren ympärillä.
Syksyllä se vähä ränsääntyy, ku kaivoon kolome kärhöä sen keskelle.
Tallaamattomis kohoris on mukavasti kukkia. Se on jo kivasti kasvanu
tuahon poluun reunan päälle.

Sammalleimu Emerald cushion Blue.

Tämä sinertävä sammalleimu on sitte kova leviämähä. Se jyrää heikommat naapurit allensa,
jossei niiren pualia pirä. Se kasvaa tuaski hyvi, vaikka paikka on sitte sikakuiva.

Nimetön arovuakko.

Arovuakon kaivoon siältä poijan takapihalta. Luulin sitä ensi rönsyleinikkimättähäksi.
Olisin kaivanu sen roskihi penkistä, jos lapio olis ollu joukos.
Seuraavalla kerralla se kukkiiki valakoosin kukin. Häh?
Lapioonki sen sitte omaha penkkihi.

Kukkiva kinttupoluku.

Seinäviäres on palio kevätkukkivia, että ne jaksaas kukkia kevätkosteuren voimalla.

Emerald Cushion Blue

 Rönsyää kivasti tuan reunan yli ja täyttää koko kasvutilan tehokkahasti.
Samaa ei voi sanua naapurista.

Lintujen kylypyallas, pikkutervakko kasvustos.

Meillä on nuata lintuja joka oksalla. Onha niitä kiva kattella ja kuunnella, mutta jos ne näköö
paliasta multapintaa, on ne heti ottamas kuivapesuja. Kaivaavat isoja kuappia ja
multa lentää täskohtaa pualivalamihille kivetykselle. Krrr...

Hopiatopot jo täyttää tilansa.

Pitää laittaa tuata mustaa katetta, jota laitoon näiren heinien väliihi samasta syystä.

Mehitähäret on kasvanu jo kiinni toisihinsa.

Samasta syystä tuas penkis on kananmunan kokoosia kiviä.
Ku nua istutukset muutama vuasi sitte oli viälä piäniä, linnuulla oli tosi hauskaa.
Tuumasin ettettä kauvaa juhuli ja tein kivistä diakonaaliviivoja.

Vinoviivootus antaa kivaa rytmiä istutuksihi.

Kiviviivat rajaa eri lajit omaha tilahansa.


Ei oo kohorin koskaa....ny ku on vähä lämpöösempää,
eikä tuule aiva maharottomasti, nii heti on hyttyyset kimpus.


Piristävää Päivää!