keskiviikko 30. syyskuuta 2020

Syyskuun lopun ilonaiheet

 Syyskuus on ollu ihania puutarhapäiviä, aurinko on paistanu, sopivasti on satanu ja lämminton riittäny. No,  mitä ny Aila kävi pikkuusen riahumas. Mutta sehän meni ohitte vähin äänin. Syyskuus tuloo vääjäämättömästi syksy, mutta viälä löytyy piäniä ilonaiheeta......

......kuten kelloköynnöksen kukka......tasan yks.

Mulloli keväällä ongelmia kelloköynnöksen kylyvöjen kans, enkä saanu pihalle ku kaks tainta.  Toinen on perinteesesti terassilla ja tämä toine puises köynnösportis. Kylyvöt menivät nii myähällekki, etten uskonu kukkaakaa näkeväni, mutta näimpäs!

                         
Katajakuluman syyskimikkienkää 'Brunette'n kukinta ei oo joka syksy nii varmaa, mutta ny o jo ensimmääne vana aukiamas. Ny ei viälä näy ennusteis kylymiä öitä, joten eiköhän nämä kerkiä kukkia kunnolla, toivottavasti lämmöt piisaas.

Syyskimikkien eres, tämänkevääne maitokauppaesikko teki viälä yhyren kukan.

Siirrin siihe keväällä tiänviärestä, paloja vanhemmista maitokauppaesikoosta. Ja neki kukkiivat. Oranssi ny jopa paremmin ku koko kesänä.

                         
Tämä vanha, daaliaharrastajalta saamani 'Turkulaane pompon' -joriinikaa ei oo keriinny joka kesä kukkia, mutta ny se kukkii hanhikkipenkis.

                         
Tämei kuki, mutta löyrin piänen Haaga-alappiruusun siämentaimen, pohojoospääryn seinänviären kiveykseltä, ku haravoon Ailan tiputtamia neulasia. Koskahan tua kukkii!?

Nämä kukkiivat onneksi ennemmi. Aah, syyskrookuksia!!! Hoksasin leimupenkin pääs piäniä vaaleeta piippoja, ku kävin kyttäämäs, josko syysmyrkkylilijoosta jotaki näkyys....... ei näkyny. Oon paria paikkaa kytänny, tänään muistin kolomannenki kolomiopenkis.........

                         
.......ja eikös nämä näytä 'Waterlily'ltä! Oli jo nii hämärää, että piti salamalla kuvata. Ihanaa, että son selevinny ainaki ny yhyren vuaren. Onko syyspuutarha tarijonnu sulle yllättäviä ilonaiheeta?

Ihanaa syksyn jatkua!

maanantai 28. syyskuuta 2020

Sähäkkä potangeri

Aamulla paistoo muutaman pilivisen päivän jäläkihin aurinko ja se sai syksyyset färit leiskumahan. Ruska on saavuttanu tämänki puutarhan ja varsinki potangerin......

......takuuvarmojen mustikkapuskien ansiosta. Pensasmustikka 'Chippewa'n ruska on voimakkahan oranssi. Sähäkkää vastafäriä tarijooloo.......

.......iki-ihana sinistäki sinisempi syyskatkero (Gentiana sino-ornata).

Raikkautta antaa, viäläki kukkiva valakoone syyskatkero 'Drake's Strain Alba'.

Aino ja Alvari -pensasmustikoos o palio punaasempi färi.

Kaiken kruununa keikkuu upiasti kukkivat, valakooset tuaksumiakat.

Niiton pitäny kuvata monesta suunnasta.

Yrtti-iiso 'Blue Fortune'ki viälä kukkii. Syksy olis palio ankiempi iliman ruskaa ja ihania syyskukkijoota. Kestääskö sitä muuten ollenkaa!?

Aurinkoosta viikkua!

torstai 24. syyskuuta 2020

Ihana leidi....

 .......on leimupenkin uus asukas.

Ku näin tämän ensimmääsen kerran, ihastuun siihen het, mutten sen hintahan.

Toisella kohtaamisella, soli alennukses. Silloon päätin, että kokeelen taas syysvuakon kasvatusta. Mullon ollu niitä montaki, mutten oo saanu niitä talavehtimahan. Siksi nonki jääny multa myähemmi ostamata. Tiärän senki, että syysvuakot pitääs istuttaa keväällä, että ehtisivät juurtua ennen talavia.

Syysvuokko -Anemone 'Lady Pink'.
Mutta tämoli ny niin namun färine, etten voinu sitä enää vastustaa. Istutin sen leimupenkin reunahan, siinäku ei pitääsisi olla liika märkää.....

                           
.... ja sillon ihan täyrelline mäts tarhaviinikärhö 'Krakowiak'n kans.

Leimupenkki 14.9.2020.
Annoon Flikalle keväällä yhyren mirrinmintun ja ny siinoli selevästi syysvuakon mentävä reikä. Toivon torella, että kaikesta hualimata saisin sen talaven yli. Mutta ny ainaki tiärän, millä nimellä ettiä tälläästä tummemman färistä syysvuakkua.

Syysvuokko 'Lady Pink' 24.9.2020.
Onneksi ny on ollu hianoja puutarhailimoja. Meinaa ihan hikiä pukata, ku pihalla touhaa. Siirtorumpaa taas kummasti pukkaa. Viälon muutama taimipurkkiki maanpinnalla, muttei toivottavasti enää huamisen jäläkihin...... siis niiren sisältö. Sitte voiski kantata ja jatkaa paviljongin tekua. Ohan niitä töitä viälä  pitkä rivi orottamas tekijäänsä, mutta kattoo ny kuinka kauvan ilimoja piisaa. 

Aurinkoosta viikonloppua!

lauantai 19. syyskuuta 2020

Ailan tihutyät

Onneksi soli täälä pelijättyä heikompi, mutta kyllä se ny jotaki sai aikaaseksi. Ennakoottin sevverran, että pönkäsin puarin oven, keräsin kaikki muaviruukut ja muut köykääset tavarat pois näkyvistä ja siirrin osan terassin lairalla ollehista kesäkukkaruukuusta terassin katon alle. Mitä se Aila sitte huseeras......

.....siirti kaikki kärhökasvustot tukien eteläpualelle. Aika hyvin selevisivät, mitäny kaikki loppuvaihees olevat kukat varisi. Tiänviäres, katajakulumas olevat kärsiivät enite. Niistä katkes joitaki versoja, mutta onneksi tuet pysyyvät pystys. Kaikki muut tuet, paitsi.......

                           
.....pohojoospääryn pyäriä kehikko. Se meni nuri jo toistamisehen. Ensimmääsen kerran viimme kesänä ja muistin, että olisin sille jotaki tehenykki, mutten ollu. Meinaamiseksi oli jääny. Ny siinon maahan hakattuja koukkuja, joilla ankkuroon sen pystyhyn.....toivottavasti. Ny käy parempi tuuri, ku vuasi sitte. Täs kasvava kärhö 'Inspiration Zoin' ei saanu yhtää vaurioota ja toisesta, kruunukärhöstä katkes vaan muutama varsi. Vuasi sitte molemmista meni poikki joka ainut. Siksi oliki keväällä jännää, nousooko mitää.

Toisen, minkä tuuli kaatoo nurin, oli aitauksen ötökkähotelli. Siitä katkes puukeppi, millä soli pystys. Tiätysti kaikki sisuskalukki meni mäkehen. Uutta sisustusta orotelles....Varauksia ei toistaaseksi oteta vastahan.

                            
Tätä tuluppaanitiän köynnösporttiaki Aila yritti kaataa, muttei iha onnistunu. Vinoshan soli alakaapäältä, mutta ny siitei oo päälystäkää.......Tarttis teherä jotaki.

                           
Terijoensalavojen alustat on aina roskaaset, mutta nyssiinon nii palio oksanpätkiä, etton pakko kerätä pois enne nurmikon leikkuuta. Ojanpohojaki roskittuu.

Semprastaki tippuu vanhat neulaset. Tämoli kyllä hyvä uutine. Ei tartte haravoora ku kerran. Non ny jo kasalla.

                          
Kaaripenkin orapihilajapuus oli ennätysmäärä marijoja. O viäläki, vaikka Aila varistiki osan maaha. Kuva on "ennen" kuva.  Aiheuttiko Aila teillä mitää tihutöitä? Meillä pysyy sähkökki, vaikka ne aika-ajoon räpsyyväkki. 

Mukavaa viikonlopun jatkua!

keskiviikko 16. syyskuuta 2020

Viälä kuvia kärhööstä

Täs on ollu muutama ihan mahtava syyskesän päivä, siksi onki tullu viätettyä aikaa pihalla nii palio ku maharollista. Mutta tänään, pihallon ollu sateene ja tuuline päivä. Aila -myrsky siälä kerää voimiansa. No, jos ennusteet paikkansa pitää, pahempaaki o nähty. Oon kyllä pöngänny ovet kiinni ja keränny kaikki tyhyjät, muaviset pötit pois tuulen tuiverruksesta. 

Ny voiski viälä palata kärhöjen kukintahan. Nämä eivät oo saanu viälä tänä kesänä yhtää palstatilaa.

Tämä ihana vaalianvioletti tarhaviinikärhö 'Blue Angel' o kyllä vilahrellu muutamas kuvas taustalla ja sonki kukkinu alappiruusupenkis jo monta vuatta suht hyvin. Tänä keväänä se lähti topakasti kasvuhun ja kukkii hianosti. Seurana sillon......

......samoon tarhaviinikärhö, tummanviininpunaane 'Södertelje'. Son ollu huamattavasti vaatimattomampi, eikoo eres joka vuasi kukkinukkaa. Ny son kasvattanu muutaman verson ja kukkiiki parinkymmenen kukan voimin.

Nämä kolomiopenkin isoommas kärhötornis kasvavat tarhaviinikärhöt 'Polish Spirit' ja 'Jubileinoi 70' sensijaan täyttäävät kehikon joka vuasi.  Aiemmista vuasista poiketen 'Polis Spirit' oli ny palio nopiempi. Kerkesin jo peliätä, että olisko tämän kehikon ainut kärhö, ku muita ei näkyny, muttei onneksi ollu. 

Nämä navetan nurkkapenkis kasvavat sinikukkaane kruunukärhö 'Georg' ja keltakukkaane tarhakeltakärhö 'Golden Tiara/'Kugotia' rehottaavat monen kärhön erestä. Keltaasesta leikkaan joka kevät pahimmin roikkuvat pois. 

Kaaripenkis on ollu monta vuatta liki tyhyjänä nököttävä kehikko. Kaivoon siihe Virosta ostetun tarhaviinikärhön vuanna 2015. Son ollu tosi onneton ja siksi kaivoonki siihe kaveriksi ny keväällä jalokärhö 'Hagley Hybrid'n. Arvelin, että voisivat färit sopia toisihinsa, jos sattuus tua toine joskus kukkia ja........

......sattuuhan se. Het ku sai kaverin. Ensimmääsinä vuasina sitei eres näkyny. Parina kesänä tarhaviinikärhö 'Kommerei' kasvatti pualenmetrin pituusen varren ja katos melekee samantiä. Ny son intaantunu oikee kukkimahanki.

Ihan hyvinhän ne yhtehen sopii.

Kellokärhö 'Alba' kans viäreeses kehikos kasvava jalokärhö 'Margaret Hunt' o noussu tapojensa mukahan kiärtämähän kehikon yläreunaa. 

                            
Tuvan länsireunalla, kinttupoluun pohojoospääs olevas köynnösportis, kukkii parhaiten ikinä, tarhaviinikärhö 'Purpurea Plena Elegans'. Kiva sykkyrä. 

                            
Viimme kesän ja ainavaan purkis kasvava valakoone kärhö 'Forever Friends' kukkii söpösti köynnöskujan ensimmääses köynnösportis yhyres 'Pernille'n kans.

                          
Terassipenkin kärhöt o surkeeta. Petooniverkko on ollu joskus lähes täysin kärhöjen peitos. Se talavi kuritti niitä kovalla kärellä, eikä noo entisellensä tullu. Sitkeemmin siinon kasvanu tarhalyhtykärhö 'Diana'. Oon siihe kaivanu monta kärhyä, mutta täytyy osittain syyttää nöyrästi ittiä. Non jääny huanolle hoirolle ja tulos on sen mukaane. Kaivoon siihe taas uuren......

                       
.......valakoosen tarhaviinikärhö 'Alba Luxurians'n. Oon yrittäny kastella sitä. Toivottavasti viihtyys.

Tämän kesän kolomas kärhökaivaus o leimupenkis. Sinne pääsi tarhaviinikärhö 'Justa'. Reppana ja viälä joutuu olla väliaikaases kärhötueski. Toivottavasti joskus kukkiis yhtä pontevasti ku samas penkis kasvava 'Krakowiak'.

                      
Sitte lisää reppanoota. Pohojoospäärys o kasvanu jo vuasia pinkki tiukukärhö 'Inspiration Zoin'. Ny son kukkinu parina kesänä muutamalla kukalla.

                           
Samoon pohojoospäärys, tämän kesän yllätys, tiukukärhö 'Juuli' nousi yllättäen ja teki jopa yhyren kukan. Seki on ollu istuttamisen jäläkihin hukas usiemman vuaren. 'Violaa' ei näy. Pohojoospääty on kärhöölle kyllä auttamattomasti liian pimiä paikka ja kylymäki. Hamstrasin yhtenä vuatena parikymmentä kärhyä, enkä silloon keksiny niille muka hyviä paikkoja. Turnausväsymystäki oli.

                            
Reppana osastua tämäki, potangerin keskellä kasvava mantsuriankärhö. Luulin, että sen olis talavi korijannu, mutta sitte näkyy jotaki elonmerkkiä.  Kasvua pualimetriä ja muutama nuppu. Soli vuasi sitte metrine, ihanan valakoosena kukkiva pilivi.

                           
Heitethän ny kehihin kaikki surkimuksekki. Oikiaa lilliputti osastua erustaa kymmensenttine  jalokärhö 'Jacmannii' terassipenkis. Son alakuperääsasukas hmm.....vuarelta 2012? Huamasin sen vasta viikko sitte, ku reviin tuata apilaa pois. 

                          
Jätin viimmeeseksi kaaripenkis, vallihauran viäres kasvavan jalokärhö 'Apollonia'n. Aivan ihana, vaikka seki ronuu aluus monta vuatta. Onneksi en keriinny kaivaa siihe uutta.

Toivottavasti ens yän myrsky ei repiisi näitä iha riakalehiksi. Mones kärhös o viälä aukiamattomia nuppuja. Ja senoon päättäny, tiäs kuinka monennen kerran, että ens kesänä lannootan kärhöjä kunnolla ja kastelen enemmä. On ne vaan niiiiin komeeta syksyn kukkijoota, silloon ku ne kasvaa kunnolla, ei niitä mikää voita.

Mukavaa viikon jatkua! Paistaa se aurinkoki viälä.

sunnuntai 6. syyskuuta 2020

Paviljonki harjateräksestä

 Kyllä se nurmikolla lojunu katekankahasta tehty musta ympyrä paviljongin/minkä liä härpäkkehen paikkaa merkkas. Niinku teistä jokku uumooliki, vaikka mitää suurempaa ei ollu enää tarkootus teherä. Niitä pikkuhommiahan riittää aina lumentulohon asti.

Tämä ratkaasi monta ongelmaa. Ensinnäki, mähän en tykkää ruahonleikkuusta, enkä varsinkaa mistää kiärrettävistä jutuusta, niinku esimerkiksi lipputangosta. Oon useen suunnitellu laajentavani kaaripenkin
sisäreunaa nii palio, että lipputanko jäis istutusten sisälle. 

Toiseksi, etupihalleioo mitää istumapaikkaa, mihinä vois rauhas tuumata seuraavaa siirtua. Kolomanneksi, oon taas löytäny vaikka kuinka monta kärhyä, mikkä haluaasisin, mutta mihinkä ne tuuppaasisin!?! Osa vanhoosta istutuksistaki o nii umpehen kasvanu, että tarvittaas pelastavia siirtoja, mutta mihinkä. Nii ja uusia miälenkiitoosia kasviaki olis vaikka kuinka palio ja...........

......ja netin syäveriis seikkaalles, törmäsin joitaki vuasia sitte La Vie en Roses-plokin ruusupaviljonkihin. Ihastuun siihe ja hilijan törmäsin samahan ireahan Neljä Kättä-plokin toteuttamana. Se  antoo viimmeesen sysäyksen toteutukselle. Ja olinhan tänä kesänä Avoomis puutarhoos viaraalulla puutarhas, mihinä oli paviljonki poikineen..... Joko tuli tarpeheksi perusteluja?

Ireahan piti "myyrä" viälä Isännällekki, ku meinasin, että tois harijateräkset paalikuarman päällä. Suuri valttikortti oli toteutuksen halapuus....... nii tiätysti.....halavemmaksihan tulis olla iliman!!! 

Kyllästyyn orottamahan paalienhakureissua, joten hain 12kpl, 10mm paksuja ja  6m pitkiä  harijateräksiä hevoostrailerilla. Takaa yläluukku auki ja harijaterästangot sirottuna kaharen lauran välihi, niinku kerrosvoileipä. Pysyyvät hyvin suarina. Alakuperääsen mallin mukahan tarvittin 3+6=9kpl, mutta otin muutaman ylimäärääsenki samahan kuarmahan. 

Tua ympyrä oli hyvä. (halakaasialtansa 2.10m) Sillä sai mallata sopivaa paikkaa. Tankojen paikat merkkasin reunahan verhoklipsiillä.  Tein ennakkohon reijät valamihiksi, että sai Isännän kans äkkiää väännettyä tangot oikeelle paikoolle, n.30cm syvähän ja sai tarkistettua samalla, ettei tulisi kiviä vastahan. 

Ensin laitettihin kolome runkotankua. Hitsasin niihin molempihin päihin lisää pituutta 30cm, koska halusin vähä korkiemman. Jos sattuus köynnökset kasvaa, nii ei het päälakia kutittelisi. Ja jourun jokatapaukses nostamahan pohojaa.

Harijateräkset kiinnitetähän keskeltä rautalangalla. 

Toisehen kiarroksehen menöö 6kpl, 5.5m tankua. Ja taas tangot risteyskohorasta yhtehen rautalangalla.  Sävellin pikkuusen tankojen pituuksia ja tämän vaiheen jäläkihin jatko onki viälä enemmä mun näkööstä. Siksi seuraavahan vaiheehi voi mennä aikaa, jopa ens kevääsehen. Ny näköö jo suurinpiirteen mitä tuleman pitää, eikä tällääne ruastunu hässäkkä taaskaa viä liikaa huamiota kasviilta. Nii, ny on myännettävä, että lipputankuaki o pakko pikkuusen puleerata, sevverran rispaantunu taas. Onko sulla viälä tälle kesälle tekemättömiä rojektia?

Hyvää syyskuun jatkua!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...