Näytetään tekstit, joissa on tunniste ensilumi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ensilumi. Näytä kaikki tekstit

tiistai 31. lokakuuta 2023

Lokakuu livahti....

 ........ihan huamaamata. Näi loppukuusta havahruun, etten oo postannu täs kuus kertaakaa, enkä muutenkaa plokimailmaa selannu. Viälä kerkiää korijaamahan tilantehen eli lokakuu pikakelauksella.

5.10.2023.
Alakukuus oli viälä lämpöasteeta ja leimupenkin alastonimpi 'Waterlily'ki kerkes kukkia, peräti kaharella kukalla.
Samas penkis oli viimmeene kärhökukkijaki, viinikärhö 'Krakowiak'. Kukinta oli tosi vaatimatonta, ei montaa nuppua keriinny aukaasta.
Yks kolomesta syysasteri 'Patricia Ballard' -taimesta on enää hengis, mutta kukkii ihan siävästi viimmeesten kukkijooren joukos mäntykulumas.
8.10.2023.
Mulla oli viälä ensimmäästen lumisateeren aikoohin terassin kasvit melekee kaikki viälä paikallansa. Verililijapuut ei ainakaa vähästä hätkährä. 
14.10.2023.
Kuun pualesvälis viätettihin pikkuflikan synttäriä ja sain viälä haalittua täytelääsen kukkakimpun kaffipöytähän.
Katkoon tosin varuuksi muutamia päiviä ennen, joitaki pakkaasenarkoja kasvia jo jemmahan, kuten kermesmarjaa ja syyskimikkiä, mikei kukkahan asti keriinny tänäkää vuanna. Paris pöttidaalias oli viälä kukkia, joten toin ne kans sisälle pakkaaselta suajahan. 
18.10.2023.
Kuun pualestavälistä on ollukki sitte talaviset tunnelmat. Kuun kolomantena viikkona oli yät pakkaasella, mutta päivisin mittari kävi viälä plussalla. 
19.10.2023.
Lunta oli nimeksi. Tuliki kiirus siirrellä daalian juurakot kellarihin ja muut yläkertahan tai navettakeittiöhön talavehtimahan, tyhyjätä vesiastiat ja kerätä kaikki tyäkalut suajahan ja verkottaa hunajamarijat ja atsaleeat.
22.10.2023.
Viimmeeset kasvatukset piti kaivaa ja irroottaa talikolla. Maan pinnas oli jo muutama sentti jäätynyttä multaa. Porkkanasato jäi tänä kesänä aika heikoksi, mutta palsternakka onnistuu parahiten ikinä. 
30.10.2023.
Viimmeene viikko on ollu hyvin talavine, pakkaasta yätäpäivää. Kylymimpänä yänä -13 astetta. Lunta ei montaa senttiä oo ja pikkuune hualenhäivä on puutarhan kasviista, että kuinkahan talavehtiivat. Kärhöjen juurella on lecasorakasat. Loppukesällä kukkivien kärhöjen varret  oon repiny pois, että maharolline lumi pääsis peittämähän tyvialueet. Joirenki kasvien päälle oon hakenu hakoja, kuten keijunkukkien, esikooren ja muutaman muun, minkä päälle pitääs tarttua lunta. Pioonit oon painanu littanaksi tyvien suajaksi. Muuta enoo sitte penkiis tehenykkää.

Monta asiaa olin suunnitellu tekeväni syksyllä, ku yleensä saan jonku tarmonpuuskan enne lumia, mutta ny se kuivi kuivempia keliä orotelles. Oli nii märkä syksy, että kaikki jäi tekemätä. No, jos ens keväänä sitte uurella innolla.

Mukavaa syksyn jatkua!

keskiviikko 9. marraskuuta 2022

Lumen ripsintää ja verkotusta

Kattoon aamulla säätiarootusta, että tänään vois vaikka sataa lunta. Niihän siinä sitte käytihin. 

Onneksi ei paliua tullu. Just sen verran, että kasvien leherille jäi. Jouluruusun leheret sai valakoosen kuarrutuksen.
Samoon komiansyysmaksaruahon kukkatertut. Niinku taustalta näkyy, nurmikko pysyy viälä viheriänä.
Ny piti ryhyristäytyä ja ruveta verkottamahan eres joitaki kasvia, ettei viimme talavine tuho toistuusisi. Mähän enoo verkkoja enne viritellykkää.  Puaris on ollu flikan koirien jäliiltä aitaverkon pala, jota ensiksi sovittelin hunajamarijojen ympärille. Verkko oli kuitenki niille liian matalaa. Piäniinki tänään verkon atsaleeojen ympärille, niistäku syätihin kevättalavella kaikki lumenpäälliset oksat.
Kävin eilee äiteen tykönä ja samalla reissulla ostin hunajamarijoolle pikkuusen korkiemmat verkot. Just piisas kiarroksehen 10m rulla. Muutamia tukikeppiä pitää viälä ettiä. Senverran pehemoosta oli tämä verkko, ettei itte pystys kunnolla pysy. Toisen rullan meinaan piliputa 'Chippewa' pensasmustikalle. Son nii tukevaoksaane, että osa jää lumen päälle näkyvihin ja ainaki viimme talavena oksat joutuuvat ristiturpien suuhun. 'Alvari' ja 'Ainot' taipuuvat lumen alle, jos sitä tuloo. Lisäksi ainaki rungolline 'Therese Bugnet' saa viälä verkon. Voi olla, että kiaron lopunki verkon kasviille, ku sitä ny on, mutten kaikkia rupia suajaamahan. Kattoo sitte taas keväällä, pitääkö hommata lisää verkkoja seuraavaksi talaveksi. Jokos teillä o ripsiny lunta? 

Mukavaa marraskuun jatkua!

lauantai 16. lokakuuta 2021

Rännänräpäskää

 Aamulla oli ihan HYYTÄVÄ ilima. Tuuli oli navakkaa ja satoo ensimmästää kertaa rännänräpäskää nii palio, että maahanki jäi jotaki.

Toristusaineistua oli eherottomasti hankittava, ennenku vetenä jatkuva saret sulatti sen pois. 

Pihallon jo aika ankiat näkymät, mutta onneksi eres yks syysmyrkkylilija jaksaa kukkia kolomiopenkis. Oon niitä kyllä istuttanu vuasien saatos useemmanki, mutta tämä ainukaanen näyttää pärijäävän.

Viälolis jotaki mitä orottaa, syyskrookukset o noussu pintahan. Ens viikolle on luvattu pari pakkaasyätä, joten pitää nuata peitellä, että näkis nuput aukinaasinaki.

Mullon viälä joitaki talavetettavia terassilla. Ainaki pelargoonit ja sinisarijat o kiikutettava talaviteloolle ennen pakkaasia. Pelargoonit vinttihin ja sinisarijat navettakeittiöhön. Verililijapuut, syyssyrikät, muratit ja pöttikärhökki o viälä pihalla. Niillei ny nii kiirusta oo. Aikanaan siirrän ne sinisarijojen kans samoohin tiloohin. Joriinit ja daaliat, apilat ja viiniköynnökset o jo kellaris. Nokkooset o vintis, samoon runkoverenpisara, vai olisko kellari sille parempi paikka? Onko teillä viälä jotaki talavetettavia pihalla? 

Hyvää viikonloppua!

keskiviikko 21. lokakuuta 2020

Kasvit tallelle talaven tiältä

Tänään oli oikia "koiranilima". Lunta pyryytti koko päivän, joten meilläki o ny valakooset maisemat. Tosin maanantaiaamunaki oli hitusen valakoosta kuivis paikoos. 

Ensilumi 21.10.2020.
Mittari o näyttäny kuitenki koko aijan plussaa, lumisaret o vaihtunu vesisateeksi, joten, aamulla taitaa olla taas musta maa. Tätähän son näi syksyysin.

Onneksi olin viikonlopulla asialla ja nostin joriinit maasta, samoon glariolukset. Koska joriinien varret oli jo mustunu, leikkasin ne pois, mutta glariolukset kannoon kellarihin lehtinensä. Koputtelin vaan enimmät mullat ja laitoon avonaasehen paperipussihin. 

Täs on kellarihin menos joriinien eres kasvanehet, valakooset matalat daaliat. Kopistelen vaan enimmät mullat ja kiataasen sanomalehtehen. Joriinit saivat saman kohtelun. Näin non säilyny aika hyvin. Tosin, viimme talavena kellari oli liian kostia ja siksi oli talavetettavien kans pikkuusen ongelmia.  

Terassille jäi ja ovat viäläki, pötiis kasvanehet daaliat. Nuaston osa ollu viimmeesehen asti taivasalla, joten jourun ottamahan juurakot pois, etteivät mätäne. Muutama on nii kuiva, että heivaan pöttiinensä kellarihin. Kellarihin o päätyny jo kannat, amaryllikset ja viiniköynnökset. Sinne pääsyä orottaa viälä muutama kärhö. Muratin nostan tuannempana vintille, samoon heinät ja verililijat, mikkä saavat olla viälä terassilla kovempihin pakkaasihin asti. Mitäs mä teen tualle viälä kukkivalle inkalilijalle? Kuinka mä sen talavetan?

Tämä ahkeraliisapötti on kasvanu koko kesän terassilla ja säilyy hyvänä ensimmääsistä halla/pakkaasöistä. Toisin kävi penkis kasvanehien. Tämän nostin vintille, jos säilyys niin kauvan että sais pistokkahia.

Tämänki vein vintille. Mikä rönsyorvokki mahtaa olla. Samoon apilat.

Sain keijunmekon ensimmäästä kertaa kukkivaksi asti ja nostinki sen vinttihin. Tuskin talavehtii, mutta....

.....jos sais sen pirettyä hengis niin kauvan, että sais siämeniä. Huhuu, Maatuska tai joku muu!!! Miltä näyttää siämenkota? Onko koska valamista?

Vintille lähtivät nokkoosekki. Tua kirkkahan punaane oli kesällä ruskian/tiilenpunaane. Toivottavasti talavehtiivat.

Tämän poutapilivenki nostin sisälle. Se jäi keittiöhön, mutta tuskin pysyy kauvaa hengis. Vaikka oon sitä suihkutellu nii näyttää jo aika harvalta. Aika monta talavetettavaa on vuasien varrella kertyny.  Nii ja mun vuasia sitte saamani äitienpäivähortessa meinas unohtua.  Pelargoonithan oon kiikuttanu sisälle  jo ennemmi. Son luajan lykky ku on suht hyvät talavetustilat, kellari ja vintti. Mähän himiöötten ny  tuata navettakeittiötä, mutta son viälä navettakamaa täynnä. Jos sitte ens talaveksi.....

Pitäkää ittennä lämpöösinä!

perjantai 18. lokakuuta 2019

Rännänräpäskää ja ensilumi

Eilee rupes iltapäivällä satamahan rännänräpäskää.......







.......ja sitte se muuttuu märiäksi lumeksi. Mittari on ollu koko aijan plussalla.






Auts! Lintujen juama-astia o viälä pihalla.







Sevverran satoo, että maahanki jäi......







......aamuhun asti. Portahilta kuvattuna. Orapihilajapuun leheret o viälä haravoomata.






Kolomiopenkis näkyy jouluruusun siämentaimia.






Kesäheinäkki o viälä pötiis portahilla. Kerkiäähän nua.


Hyvää päivää, räpäskäkelistä hualimata!

maanantai 26. marraskuuta 2018

Ensilumi

Oon joka vuasi kirijannu tänne plokihin ensimmääset lumisatehet. Ja ny taas.



 Aamulla satoo hetken oikee kunnolla ja ny illalla, ku kävin navetas,  oli satanu lisää. On sitä jo enemmä ku sentti. Lisää sais tulla, ku tuata pakkaastaki o, just ny -6.7.


Rupiaa olemahan talaviset maisemat :)

lauantai 27. lokakuuta 2018

Muutama hiutales ja yltäkyllääset kukkijat

Muutama vuasi sitte ihastuun kruunuvuakkoohi. Oon kasvattanu niitä pötiis. Ei ne kauhian loistavasti oo kasvanu eiväkkä kukkinu, mutta hengis non kuitenki pysyny. Mukulat oon talavettanu kellaris. Kevättalavella oli kerääntyny yksinkertaasia ja kerrattuja sinisiä, yksinkertaasia ja kerrattuja valakoosia, joku sekootuspussi ja sitte pikkuruusia pinkkien kruunuvuakkojen mukuloota. 


Kruunuvuokko -Anemone coronaria 'Mr. Fokker' 17.7.2018.





Ku pöttiä oli ennätysmäärä, jäi multa yksinkertaasien kruunuvuakkojen mukulat laittamata. En löytäny sopivaa pöttiä ja sitte unohrin. Päätin keväällä kokeella kaivaa ne maaha. Tilaa oli potangeris, mansikkarivin takana. Kaivuun aijankohorasta  en löytäny mitää toristusaineestua, mutta oletan sen tapahtunehen toukokuun loppupualella.  Siältä ne piänet aluut sitte nousivat reippahasti ja aloottivat kukkimise heinäkuun loppupualella. 


Muut kruunuvuakot maaha 19.7.2018.

Ku kuivan ja kuuman kesän uuvuttamana, osa pötiistä kuivettuu kastelusta hualimata. Päätin kaivaa kaikki kruunuvuakkopötit maaha, erelliste viärehe. Tilaa oli, ku mun suarakylyvöt meni iha penkin alle. Ei itäny zinniat, eikä valakooset jalokellot. Yks ainut tuaksuhernes iti, joka muute näkyy kuvas  kymmensenttisenä tirrinä kruunuvuakkojen alapualella. Muutama espanjanneiron hentoone alaku oli kans  noussu.


Kruunuvuokot potageris 30.7.2018.

Äkkiää kaikki pörhistyyvät ja aloottivat kukkimisen.


Pinkki kruunuvuokko  9.8.2018.

Ihana pinkki sekootussatsista. Ne varsinaaset pinkit mukulat  suureksi harmikseni kuivettuuvat.


Yksinkertainen valkoinen kruunuvuokko 'Single the Bride' 22.8.2018.

Valakoosia yksinkertaasia ja kerrottuja.


29.8.2018.





Ihanat


Kerrottu sininen kruunuvuokko -Anemone coronaria 'Lord Lieutenant'








Espanjanneito 'African Bride'. 29.8.2018.

Seas kukkiivat muutamat espanjanneirokki. Niiren kukinta olis ollu hianon näkööstä, jos nolis itäny kunnolla. Ny näitä oli vaa muutama ja varsi jäi kovin matalaksi.










Yäpakkaaset näppäs 29.9.......


14.10.2018.





........muttei se tahtia haitannu.


16.10.2018.



......jaksaa......


23.10.2018.





.......jaksaa......


Ohut lumihuntu 26.10.2018.

.......mutta jaksaako enää tämän jäläkehen. Eilee aamulla oli kuivis kohoris ohut kerros lunta ja on muute viäläki. Nollan pinnas pyärii lämpötila päivälläki ja ny taitaa olla pakkaasella peräti koko viikonlopun aijan. Näiren kans on ongelma, nostanko pois vai annanko olla maas? Haluan näitä tähän ens vuannaki. Mitä teen?  


Muistakaa siirtää kelloja :) 

torstai 26. lokakuuta 2017

Se viralline ensilumi

Pakkohan tänne on teherä merkintä oikee virallisesta ensilumesta. Myähemmi on kiva tarkistaa, koska son kulloonki tullu. Tänne tuli yän aikana nua viiren sentin kerros. Lisää on satanu päivän aikana muutama sentti, ei mitää kymmeniä sentäs.







Lumi muarostaa kivoja kuvioota. Kinttupoluun kiveystä, terassin kohoras.



Potagerin tiilireunus.



Hentoosta kauneutta, keijunkukan kukinto.



Piänen perhoangervon färit pääsöö ny vasta oikeuksihinsa.



Kelloköynnös on viälä seinällä.



Orotin piänehen suklaakirsikkahan, kirsikoolle tyypillistä kilijuvan punaasta ruskaa....turhaan......sitei tullu. Laitoon viärelle kepit, meinaan kiataasta harson ympärille.  Laitanko heti vai hetkenpäästä?



Villaheisi pitää joka syksy leheristänsä kiinni viimmeesehen asti.



Etualalla näkyy, atsalean ympärillä yks talavisuajahuavan kehikko. Kesällä ne toimittaa perennatuen virkaa. 


Ens yänä pitääs tulla vajaan kymmenen asteen pakkaane. Onneksi on eres tämän verran lunta. Toivottavasti maa ei viälä jääry.  Olisin viälä halunnu jotaki teherä. Eipä silti, aika rankka syksy on ollu. No, ny on puinnit puitu ja voirahan palata pikkuhilijaa normaalihin päiväjäriestyksehen.


Olokaahan varovaasia liikentees!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...