sunnuntai 13. elokuuta 2017

Lomareissu ja kasvihankintoja

Käytihin tämänvuatisella lomareissulla Espoos, sattuneesta syystä. Huh, huh! Siiton jo viikko! Kyllä aika riäntää. Samalla on tullu pirettyä piäni plokitaukoki. En oo palio eres kurkistellu plokkerihi, sitä nii helaposti juuttuu ruurun äärehe moneksi tunniksi. 






Siis joo. Enää en ihimettele etelän plokkaajia, jokka valittaa ylenmäärääsestä verentulosta. Automatkalla mennen tullen, satoo ihan kaatamalla. Ei meillä tuallaasia oo näkyny. Iha muutama runsahampi sareryäppy, muut on ollu iha maltillisia. 






Enkä ihimettele liioon kanaranvalakoposkihanhien? aiheuttamia vahinkoja, nii palio niitä paikootellen näkyy. Ei ne peliänny eres autoja. Monta paistia olis tullu, josei autot olisi jarrutellu.





Hotellin takana oli valtava vesiallas, jonka yhyrellä sivulla oli  komiasti kukkivia ruusuja.



Ja tiätysti reissu sisälti taimistokäynnin. Kävin Matinkylän Muhevaasilla, koska soli lähimpänä. Vaikka oli navikaattori, jouruun tekemähän ylimäärääsen lenkin. Onneksi lauvantaiaamu oli silloo viälä aika rauhalline. On meinaa pikkuuse erilaane liikennerytmi ku täälä.






Heti parkkipaikan istutusalueelta pongasin tällääsen hianon japanilaashenkisen kohoran. Tehokas yhyristelmä, harmaata kiviä ja joku punalehtine vaahtera.






Tuallaasesta istutustyylistä tykkään. Vaikkei kauhiasti kukikkaa, miälenkiintua antaa kasvien erilaane kasvutyyli ja erifäriset leheret. Siistiä! 






Heti portille oli larattu houkuttelevia kasviryppähiä.







Paikka oli tosi siisti. Suurin osa myytävistä kasviista oli asfaltin päällä.








Mulla ei ollu varsinaasesti mitää pakkosaara kasvia, vaan kattelin rauhas pöyrät läpitte. Aika maltilliset ostokset, koska  penkit rupiaa olemahan aika täynnä, valitettavasti.  Joukkohon lähti kuitenki puistoatsaleea 'Illusia', kiinanjaloangervo 'Vision', valakoone kellosormustinkukka 'Snow Thimble', tummalehtine punaisomaksaruaho 'Touchown Flame' ja kesäpurkkikukaksi punalehtine heinä.



Mua jäi kaivelemahan tuallaane keltaane kultatuija. Tuallaaselle olis tilaus, mutta eivät uskaltanu sitä suasitella neloselle. Ny karuttaa, ku en ottanu. Olis ollu tarijolla 'Sunkis' nimistä. Kait kestävin keltaane. Onko kokemuksia?????


Lomittajat oli tiistaihin asti, joten sain maanantaina jo melekee kaikki istutettua. Tiistaina kävinki kattomas pikkuflikkaa ja kiärrin tiätty Vihertaimiston kautta.






Siältä sain saalihiksi  syyshortessa 'Vanille Fraise'n, keltalehtisen lännenheisiangervo 'Angel Gold'n, uuret hiatamarunat, jo kerran ostettujen ja pilalle purkkihin kasteltujen tilalle. Kissanminttuuhin on ihastunu tänä kesänä ja ny ostin 'Kit Cat'-nimisiä. Ja sitte en voinu vastustaa kukkivia 'Regale' kuningaslilijoja. Niiton mulla pari penkis, mutta non vasta nupulla.



Ny on tullu penkkiihi taas färiä, ku punaaset jaloangervokki o ruvennu kukkimaha.


Viikko taitaa alaata poutaasena. Son sitte paalausta ja mustikkamettää tiaros.
Joko o mustikat noukittu?

torstai 3. elokuuta 2017

Uusimmat kurijenpolovet

Kurijenpolovet o mun suasikkikasvia. Non kestäviä ja suht helappoja. No nii, heti pitää toreta, että 'Sanne' ei selevinny talavesta. Olisin nii tykänny siitä. Silloli tummat punertavat leheret ja valakoone kukka. Piäni, matala, maatapeittävä kasvutyyli ja kukkii tosi pitkähän, piänin kukin. No, minkäs teet, puutarhaharrastushan on tätä, voittoja ja tappioota.




Melekee joka vuasi oon ostanu jonku uuren. Ny kokeelen uutena 'Rozanne' nimistä kurijenpolovia.


Kurjenpolvi -Geranium 'Rozanne'




Siton hehkuttanu nii kauhiasti Kukka & kaali -plokin Pauliina, että sitoli iha pakko kokeella. Siitä pitääs tulla vajaa pualimetrine kasvusto, joka kukkii kesäkuulta syyskuulle. 


'Rozanne' on katajakulumas, keijuangervojen eres.

Mulla son ny viälä matalaa mallia. Tuntuu aiva ryämivän pitki maata, mutta tykkään siitä jo ny. Siinon kurijenpoloveksi suuret kukat ja jos koko kesän kukinta pitää paikkansa, se voi kivuta suasikkilistan kärkisijoolle.


Harmaakurjenpolvi - Geranium cinereum 'Ballerina'

Toine uus hankinta on ennestänsä tuttu harmaakurijenpolovi 'Ballerina'. Siton ollu erellises puutarhaski ja tääläki oon sitä kokeellu kiviympyräs, muttei se siinä menestyny. Ny sitte uus yritys. Sen hyvä puali on kans pitkä kukinta. Laitoon sen leimupenkkihi sinisien,  mirrinminttujen ja törmäkatkerojen  välihi. 


Verikurjenpolvi -Geranium sanguineum 'Elke''




Täs on 'Elke', viimme kesääne hankinta. Son verikurijenpolovi ja osoottautuu aika rońkeliksi. Kolomesta taimesta vaa yks kukkii ja toine on henkitorees, kolomannesta ei näy yhtikäs mitää. Tykkään kukasta tosi palio ja tairan teherä täyrennysoston, heti ku törmään siihe seuraavan kerran. Yritän muistaa heittää niiren päälle eres kuusenoksan. Hitsi, mun alakuperääsenä mottona oli hommata helappoja ja varmoja kasvia, mutta taitaa jonkunsortin arkajalakoja ruveta olemahan puutarha täynnä.......kuinkas täs ny näi pääsi käymähä 😁 No, onkos kurijenpolovet sun suasikkia vai inhokkia?


Sateetonta viikonloppua, toivon mä!

maanantai 31. heinäkuuta 2017

Kaaripenkin karkki

Kaaripenkis on ollu keskellä kesää, kukkimaton jakso tai ohan siinä ny jotaki kukas, muttei mitää sävähryttävää. Viimme kesänä soli entistäki surkiampi, katotalaven jäliiltä, mutta ny siinon färiä.


Kiinanpioni -Paeonia lactiflora 'Dr. Aleksander Fleming'

Siinä kukkii tällääne ihana karkki, 1003 puutarhaa -plokin Sirpalta, tuliaasena saatu piooninalaku.  Sanoo valinnehensa maharollisimman pinkin pioonin. Nappivalinta! Soli mun elämäni ensimmääne piooni ja pelekäsinki, että osaanko istuttaa sen oikiahan syvyytehen. Keväällä suureksi helapotukseksi, maasta rupes nousemahan punaasta ja viälä monen verson voimi.






En olisi uskonu, että teen joskus jotaki tälläästä. Tulin yks ilta pualiltaöin sisälle ja istahrin tapani mukahan koneelle. Klikkasin säätiarootusta ja voi jumankekka! Se lupas yäksi saretta........ja mun piooni on kukas. Mulle tuli kiirus. Piuhnaasin yäpaita päällä pihalle ja tekaasin sille saretakin.



Harson alle laitoon palan petooniverkkua kenollensa kärhökehikon kylykehe. Hyvin toimii ja pioonin kukat säästyy. No, ei se sarekkaa sitte kummone ollu. Tästä syystä mulla ei oo pioonia ollukkaa. On aina tuntunu, että piooninkukinta on varma saremagneetti. Mutta en yhtää ihimettele, että yks sun toine, on pahasti pihkas piooniihi. 


Siperiankurjenmiekka -Iris sibirica 'Snow Queen'




Piooni sai arvoostansa seuraa, ku siperiankurijenmiakka 'Snow Queen' rupes kukkimaha.


Pikkutöyhtöangervo -Aruncus  aethusifolius

Toisena kaverina on pikkutöyhtöangervo, joka on tuaho kohtaha turhan matalaa. Se sais peittää penkin keskustan tulppujen varret. Taistelinki itteni kans, että vaihranko ne johonki ihanaha vaaliansinisehe kissan/mirrinminttupuskaha, (olis kyllä nii namu färipari)............


Hopeamaruna -Artemisia ludoviciana

........mutta pääryyn sitte hopiamarunahan. Siitä pitääs tulla korkiampi. En oo istuttanu niitä viälä, mutta meinaan laittaa taimien ympärille jonku estehen leviämisen takia. Vai tarttooko? Onko se nii kova leviämähän?


Tälläästä maisemaa kattelen navetasta.





Taas on yks kuukausi lusittu. Vauhrilla meni tämäki kuu, siitä hualimatta, että oon ollu pikkuuse lompsees, oli vähä tiukka kesäkuu. En oo teheny pihalla palio muuta ku pakolliset kuviot. Ny, ku on ollu hianoja ilimoja, nii puutarhatyäkki on taas ruvennu maistumaha entisehe mallihi. Lämpyä on ollu sopivasti, parinkymmene huitees...... ja siirtojuaksutus on taas käynnis 😀


Kukkivaa elokuuta kaikille!

perjantai 28. heinäkuuta 2017

Kuusikolomion kukintaa

Oon orottanu, että aurinko rupiaas paistamaha, sais otettua pikkuuse valoosempia kuvia, muttei soo onnistunu monehe päivähä.  Tänää, siis eilee, tarkeni iha hyvi vaikkei aurinko pilikahtanu ku kaks sekunttia. Mutta kummallisin juttu.......EI SATANU koko päivänä !!!!!!! ei piskon piskua.


Kuusikolomio 27.7.2017

Kuusikolomios kukoostaa, vaikkei aurinko paistakkaa. Piooniunikot on ruvennu kukkimaha. Nehän on tämän hetken näyttävimmät kukkijat ja ohan tällä penkillä oma aurinkoki, joka loistaa tuas keskellä, keltalehtine happomarija 'Maria'.





Penkis on iloone sekameleska. Kuinka sonkaa maharollista, meikälääsen säntillisiis penkiis, mutta eikös poikkeus vahavista säännön 😀 Piooniunikkohan on omapäine vaeltaja ja törmäkukka tuloo hyvänä kakkosena.






Penkin takareuna on sitte vähä rauhallisempi. Siälon pikkuune romuläjäki. Keltaane kukkija o kamsatkanmaksaruahua ja valakoone, valakomaksaruahua. Tuas näköö hyvi kuinka virpiangervo teköö juurivesoja. Niitä pitää olla jatkuvasti nykimäs pois. Paras tiätysti olis, jos siinolis vaa ruahua ympärillä, nii vois leikkurilla ajaa kaikki vesat nuri.





Valkomaksaruoho, ihania piäniä tähtiä täynnä.





Toisella reunalla kukkii harvakseltaan, peittokurjenpolovi 'Biokovo'. Tarttis kai enemmä aurinkua.



Oon kylyväny piooniunikot kaks vuatta sitte. Ensimmääsenä kesänä kukkii muutama surkia, meleko yksinkertaane kukka. Viimme kesänä tilanne oliki jo palio parempi ja kukat oli kunnolla kerrattuja. Syksyllä katkoon kaikki siämenkorat pois, ettei unikot valtaasi koko puutarhaa, vaikka hianoja ovakki. Keväällä orottelin kauvan ennenku mitää näkyy. Tosi myähä rupes nousemaha, mutta sitte oliki yhtenäästä turkkia.........kunnes hoksasin just enne avoomia, että mun unikkokasvusto oliki .......vesiheinää, muroa......voi......  Vetelin muroa varovaasesti pois ja olihan siälä pohojalla muutama unikonalakuki.


Kuusikolomio 27.7.2017



Unikot on levinny neironkurijenpolovien sekaha ja penkis oliski kiva hempiä tunnelma, jos nua kilijuvan punaaset vuarineilikat 'Rubin' ei pilaasisi sitä. Färi ei ny iha nua kirkas oo, ku miltä näyttää, mutta mun silimät ei muuta näekkää ku nua punaaset kukat. Tairan siirtääkki ne erellises kuvas näkyvälle mullokselle, hanhikkien alle. Tuaho etehen ostin messuulta harmaalehtistä hiakkamarunaa, mutta kuinka ollakkaa.....kastelin ne hengiltä. Kerran niinkipäi. Syksymmällä kukintavuaros onki sitte isoommat maksaruahot. 


Helleaalto tais rantaurua johonki mualle ku tänne. Onko tullu teille?

sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

Sysimustaa

Siperiankurijenmiakkojenki kukinnasta o saanu tänä kesänä nauttia tavallista pitempähä. On näistä viileestä ilimoosta jotaki hyätyäki. Runsahan viikon niiren kukinta normaalisti kestää, mutta varsinki vanha, melekee valakoone o kukkinu jo kolome viikkua.







Navetan sivupenkinki kurienmiakat o jo tuuhettunu aika hyvi. Eroottaa eri färikki jo kunnolla. Varsinki perussinine näytti kukkivan tavallista voimallisemmi.



Niimpä tiätysti, son saanu apuja. Salamatkustaja akilleijahan se siinä kukkii samahan aikahan.





Oon yrittäny sitä hävittää, syynä leviämine, mutta............ny son sellaases paikas että saa olla rauhas. Ja jotenki se näyttää erilaaseslta ku enne. Färiki o iha napakymppi........eihä vaa mulla rupia nousemahan akilleijakuumeski..........ei kai!!!!



........oli nii tai näi, hyvältä näyttää.



Violetti 'Sparkling Rose'ki  kukkii, kirijavalehtise posliinirikon kukkien seas.


Siperiankurjenmiekka -Iris sibirica 'Sparkling Rose' ja posliinirikko -Saxifraga urbium 'Variegata'


Solis hiano, mutta ku tuet jäi laittamata, se leviää ilotulitusrakettien lailla, sateella joka suuntaha. Tämä jalostetumpi versio pitää ny kukinnan jäläkihi jakaa, keskusta o iha tyhyjä. Saanki viätyä muutaman jakopalan lisää navetan sivupenkkihi. .........Oon muute sanonu virheellisesti monelle, tuan rikon olevan varijorikon kirijava muato. Oikia nimi taitaa sittenki olla posliinirikko, niinku moni arvuutteli.



Ja yllätys, yllätys. Tänä keväänä ostettu sysikurijenmiakkaki päätti kukkia, jeee! Son mustaaki mustempi, varsinki nua alimmaaset teräleheret näyttäävät oikee samettisen mustilta.....sysimustilta. Kiva ku kukkii, vaikka vaa yhyrellä kukalla, näki ainaki, ettoli oikiaa laatua.


Sysikurjenmiekka -Iris chrysographes 'Black form'

Taitaa olla mustin kukka, mitoon ikinä nähäny.



.......ja mustaa taivasta.......ja rypsipeltua.........ja sateenkaari.

Parin kilometrin pääs oli tullu rakeeta, vaakasuarahan ja meillä vaa pikkuuse kesäästä saretta auringonpaistehes...... Ny on luvas HELLETTÄ! Ei kai se meille yllä, mutta hyväku lämpötila nousis nii, että tarkenis ilima talavipomppaa.


Aurinkoosia päiviä 😊

torstai 20. heinäkuuta 2017

Lehtijuttu

Ennen  Avoomet puutarhat -päivää, soitti Komiat -leheren (toine kerran viikos ilimestyvistä paikallisleheristä), toimittaja Anu Nahkala ja kysyy, että voisko teherä jokakesääsen puutarhajutun, tänä kesänä meirän puutarhasta.......Öhöm......tuata......joo. Viimme viikon keskiviikkona sitte kiärreltihi puutarhas ja  saatihi kuvaukset tehtyä kuivin jaloon, just enne saretta.







Tällääne kuva etusivulla.


Komiat -lehti 19.7.2017

Kauvan tuumasin, että laitanko vai enkölaita kuvia ollenkaa, ku meikälääsen pärstä pilaa yhyren kuvan. Muttaku..... paikalliset mut jo tiätää, nii mitä sillon loppujen lopuksi väliä. Kymppisivu oli kokonansa varattu tätä juttua varte, johona kuvat o pääasias.


Mä onneton menin esittämähän toivomuksen, että vois sataa vaikka pikkuuse enemmänki, ettei tarttis kastella. Siton ny sitte tullu melekee yhtä soittua muutama päivä, enemmä tai vähemmä. Ny justihi  paistaa aurinko ja täs pitääs olla sellaane rako että pystyys huamenna eres nurmikon leikkaamaha.


Onko tullu jo vettä tarpeheksi vai pitääkö kuivuuren kans kituuttaa?

maanantai 17. heinäkuuta 2017

Vesakon hävitystä ja varijolilija

Punertava varijolilija on ainut lilija, joka tällä hetkellä kukkii. Jalostettuja istutin syksyllä ja luulin keväällä, että kaikki meni mönkähä. Ne nousivat nii myähä, että olin jo luapunu toivosta.  Osa o viissenttisiä, mutta jokku jopa pualimetrisiä ja niis näkyy jo nuppuja. Viimme vuaren keväällä istutetut lilijat näyttää kaikki kasvanehen ja niis näkyy kans kaikis nuput. Nehän oli viimme kesänä tosi surkeeta ja näivettynehiä ja vaa yks sipuli kukkii, yhyrellä kukalla. 



Varijolilijoja kasvaa mulla mäntykulumas, männyn ja syreenien välis. Non siälä nii pimiäs paikas, etten oo joka vuasi eres hoksannu niiren kukkivan. Siirrinki muutama vuasi sitte yhyren pehkon kinttupoluun kivijalakapenkkihi. Son armoottoman kuiva paikka, eikä luntakaa oo palio suajana, mutta uskollisesti ne siältä nousoo joka kevät. Ei ihime, että näitä löytyy autiotalojenki villiintynehistä pihoosta.



Ny ei kukinta pääse ohitte. Varijolilijalla onki aika hauska kukinta. Ensi yksittääne kukka on kellomaane.......



......sitte se aloottaa nostamaha terälehtiä.....



.......rullautuen turpaaniksi.



Aika hauska.


Varjolilja -Lilium martagon

Seinänviäres kasvaes, kasvusto meinaa aiva kuupata poluulle, mutta onneksi siinon vaffa tuki......tikkahat katolle.


*******


Eilee, pyhänä oli hiano aurinkoone päivä, tuuli kuitenki sopivasti, eli omialtaane päivä piänimuatooselle mettätyälle. Raivauksen ku alootti varion pualelta, ei tullu yhtää liika kuuma.



Mua on pikkuuse häirinny naapurin pualella olevan tervalepän?? runsas vesoomine ja varsinki ny ku mulla on tuas nurkas nua kasviloorat. Kävinki kysymäs luvan vesakon hävittämiselle. Sain luvan ja  ku viälä isäntäki tarttuu moottorisahahan ja katkoo kaikki paksuummat vesat, mitä en oksasaksilla saanu poikki, sain urakan myähä illalla valamihiksi.



Kyllä maisemat avartuu ja loorat saa palio paremmi valua. Itte puu variostaa sopivasti keskipäivän kuumimmalta porotukselta (mitä son).






Tiätysti mä karsiin kaikki rungot.  Siinolis värkkiä parihi rojektihi 😊 Ne joko toteutuu tai sitte ei.


Tänää on ollukki sarepäivä. Hyvää teki kasviille, ku ei täälä ny nii maharottomasti oo satanu.
Hyvää alakuviikkua!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...