Toisen roska, on toisen aarre

Se tuli taas toristettua. Mun kävelylenkki menöö kylän läpitte ja yhtenä päivänä yhyren taloon markille oli ilimestyny romurautaröykkiö. Ja mitä mun silimäni näkiväkkää, vanahan kylyvinkoneen, varsinki ne rautaaset, ruastunehet pyärät. IHANAT!!!!

Siitä paikasta puhelu taloon isännälle, että kuinka palio pitää pulittaa, että saisin nua ihkut renkahat, mäku oon hulluna ruasteesehen. "En tiärä, mutta ota irti", oli vastaus. Sanoon delekoovani tyän isännälle.

Sitte yhtenä päivänä isäntä haki koko komeuren ja leikkas hitsipillillä pyärät irti.

Ja vei loppuraaron takaasi romukasahan. Runko oli niin aikansa nähäny, ettei mun sitä teheny miäli, vaan olin tyytyvääne pelekkihin renkaisihin. Punnittin renkahat ja vein postiloorahan romurauran hinnan korotettuna sopivahan tasasummahan. 

Ihanat n.80cm kokooset renkahat. En tiärä viälä mitä näistä teen, mutta eiköhän ne paikkansa aijankans löyrä.

Aurinkoosta loppuviikkua!

Piippoja ja ruastetta

Ny on ollu nii monta lämmintä päivää peräkanaa, että muutamahan pälävipaikkahan on noussu jokunen piippo. Niiton saanu tänä keväävä orottaaki iha jantuksis.

Thalia -narsissien piippoja terassipenkis 7.4.2018.

Terassipenkkihin, tuvan nurkalle on ilimestyny muutama Thalia -narskun piippo. 

Terassipenkki 7.4.2018

Muuten ympäristö näyttää viälä aika lohoruttomalta. Havut o ikivihereeren perennojen, isorikkojen ja sammalleimun suajana. Ei muuten tuuli viä, ku huitaasoo kokonaasen joulukuusen lyhennyspalan penkkihi.

Kevätkurjenmiekan piippoja kuusikolomios 7.4.2018.

Näistä piipoosta oon erityysen iloone. Viimme keväänä kukkivina ostetut sipulikukat istutin eri pualille pihaa. Nämä kevätkurijenmiakat näyttääs ainaki olevan elos, vaikka kuusen alla ei oo koko talavena kovin palio  lunta ollukkaa. Toivottavasti muukki on pysyny hengis.

Eteläpäätyä 7.4.2018.

Mualla piisaa lunta. Yän aikana on satanu taas uuren, sentin kerroksen valakoosta töhönää.

RUASTETTA

Humputtelin torstaipäivän ja kiärtelin Kauhavan kauppoja. Oli mulla oikee oikeetaki asioota hoirettavana, mutta yhtenä aikomuksena oli kiärtää kirppikset ja osto ja myyntiliikkehet. 

Osto ja myyntiliikkehes osuu silimät het tällääsiihi ruasteesiihi loorihi. Myyjä pahootteli, että parahimmat o jo menny ja ruasteesimmat on enää jälijellä. No, sehän passas mulle, paremmi ku hyvi. 

Lisäksi löyrin lisää vuakia ja yhyren piänen emaalikoolin. Non tosi hyviä kukkapurkkien aluslautasina.

Looriis o hyvät rivakki. Torennäköösesti otan nua kannet pois.  Näistä tuloo toooosi hianoja kukkapöttiä pihalle.

Siinä ne saa seinänviäres orottaa pinolla kesääsempiä keliä.

Isäntä sattuu tiätysti tulemahan just mun kuvaussession aikana portahille, kaffikuppinsa kans. Kattoo nuata mun ihania löytöjä ja kyysyy, "Mistä nua o? Ei ainakaa tältä kartanolta." Ei ookkaa, ostin ne. "Ostit sitte RUASTETTA".......... kauneus on kattojan silimäs.

On ny oikiasti kevät, ku isännän kaffikupit rupiaa ilimestymähän terassinkaitehelle.

ps. Vilikaasin tätä juttua tabletilla ja voi pyhä jysäys miltä näytti. Kuvat ja tekstit o iha mihinä sattuu. Pystyykö tätä eres lukemahan esim. puhelimella. Haen aina kuvat ensi ja lisään tekstit väliihi. Taitaa olla huano järiestys vai pitääkö vaihtaa koko ploki eri teemalle.

Mukavaa pyhää!

Kukintahuippuja

Kannatti orottaa. Nii muhkeeta piooniunikkopalleroota on auennu kuusikolomiohon.

Non kukkinu jo viikon.

Nii pirtiän raikas färi-iloottelu.

Yks kukka ei kovin kauvan kestä. Äkkiää  tupsahteloo nuata siämenkotia näkyvihi. Pitää niitä ottaa taltehe. Muutama on heti kyselly siämenten perähä, ku näki nua.

Toivoon nii hartahasti, että kukaasiantörmäkukat kerkiääs aloottaa kukkimisen yhtä aikaa. Ja ny  vasta kuvasta huamasin, että hei! .......mitä mä nään.......ensimmääsen törmäkukan.

Neilikkaruusu 'Pink Grootendorst'

Uus piäni pinkki neilikkaruusun alakuki jo kukkii kolomiopenkis, entisten syysvuakkojen paikalla. Toivottavasti siitä tuloo tuuhia puska. Luulen, että  on palio varmempi kukkija ja ainaki palio varhaasempi. Takana kukkii päivänlilija 'Stella de Oro'.

Siperiankurjenmiekka 'Snow Queen'

Ja tämä, kaaripenkin valakoone kurijenmiakkaki kerkes, viimmee ja vihiroo. Oonki valittanu, ettei mun valakooset kuki ollenkaa tai sitte tosi huanosti. Tämä 'Snow Queen' päätti  sitte ruveta kukkimahanki het kunnolla. Oon siirtäny sen, enkä oo pahemmin kastellu, siksi ruskiat lehtien kärijet.

Ei kaaripenkis palio muita kukkijoota ny ookkaa.

Kurijenmiakkojen viäres on mun viimmeesin viritelmä. Multa jäi lapajamahan tuaho pihalle piikkilankavyyhti ja soli johonki käytettävä, ennenku isäntä pääsöö siitä jotaki kuittaamahan. Pyärittelin siitä sitte tuallaasen suuren pallon......

Piikkilankapallo

........ja laitoon sen tyhyjän kärhökehikon päälle..... täyttyy kummasti.

Karpaattienkellokki kukkii. Sinine kolomiopenkis ja valakoone hanhikkipenkis. Niistä on muarostunu ny kiva pöheikkö, ku maltoon olla haraamatta niiren juuristua. Siämentaimet sai ruveta kasvamaha  kaikes rauhas.

Auringonpaistekki on onneksi löytyny. Lisää aurinkoosia päiviä!

Orottamattomat löyröt

On toinenki syy, miksi oon nii tyytyvääne viikonloppuhun. Tein orottamattomia löytöjä. En puutarhasta, vaan mettästä ja vanahasta larosta. Joku vois sanua että romua ja krääsää....mutta minkälaasta!!!!

Tämän rauskan sangoon näin hakies niitä tykötarpehia aitausta varte. Soli yhyren pikkutuvan raunioolla. Tuvasta ei oo jälijellä, muutaku kivistä tehty kivijalaka. En vaa saanu sitä silloon joukkohon, ku soli jäätynehenä maahan kiinni. Soli aiva litus, muttaku sitä vähä muatooli, se rupes näyttämähän pyäriältä. Siitä tuloo hyvä kukkapötti. Onkohan se ollu entisaijan tuttisankoo, ku tua reikäki on nii sopivas paikas.

Oon aina silloon tällöön kyselly isännältä piikkilankaa. On kuulemma hävitetty kaikki, ettei lehemät revi niihi utarehia. Tehokkahasti ovat hävittänehet, ku en oo löytäny, vaikka oon kaikki paikat kollannu monehen kertahan. Olisin niistä joskus jotaki kyhänny. 

Isäntä osti peltua ja yhyrellä lohkolla on vanaha lato, joka sai heti hajotustuamion. Eilee  käyn kattomas, olisko siälä mitää miälenkiintoosta. Ja olihan siälä, RAUTALANKAA siistiille kiäpiille kiaputettuna..... Ainaki piikkipalloja meinaan joskus teherä.

......Ja TIKKAHAT!!!! ihanat puiset tikapuut. En tiärä viälä mihinkä nua laitan, mutta kyllä mä niille paikan keksin. Tikkahat oli nii pitkät, että ne voi sahata kahtia. Viälä parempi, löyrin kaharet tikkahat!

Laron runkopuukki oli sellaasia hianoja pyäreetä ja niille keksiin heti käyttyä. No, sitä ny ei tiärä viälä minävuanna lato laitetahan nuri. Mutta, ompa mulla taas uutta suunniteltavaa.

Alla pari vertaalukuvaa.

Kaaripenkki 24.4.2015

Kaaripenkki 24.4.2016. Krookukset on parisenttisiä.

Kyllä eilee oliki komia sää verrattuna tämän päivän säähän. Ny on ollu karmia tuuli koko päivän ja taivahalta on tullu milloo mitäki. Mutta mitä sen on väliä, ku puutarha on siivottu ja voi olla sisällä lämpööses ja kroppaki on  pikkuusen pihatöistä lompsees.

Nii, vappuki on pia. Jokos vappusimat on tehty?

Kuusi kuvaa kesästä - Puutarhan romut

Sain Kurjenkellolta, Pienen pihan suuria unelmia -plokista,
Kuusi kuvaa kesästä haastehen. Kiitos!

Tämon toine tällääne haaste ja olishan nuata kukkakuvia, vaikka kuinka palio,

mutta noukiin kuitenki tämänkesääset kuvat, mun nii rakkahista romuusta.
Nii, onhan näiski kukkia, eikä kuvavaihtoehtojakaa ollu nii montaa.

Haastehen kuva-aihe on vapaa, kunhan on tämän kesän kuvia.

Lintujen juama/kylypypaikka kinttupoluulla.

Heti ku muutin tänne, nii piti käyrä kollaamas kaikki piharakennukset.

Että löytyyskö mitää aarteeta. Tällääsellä vanahalla maatilalla vois olla vaikka mitä.
Olin vähä pettyny, enemmä olisin vanahoja tavaroota halunnu löytää, mutta
ne oli hävitetty aika tehokkahasti uusien tiältä.

Nua punnukset mahtoo olla ensimmääset rautaromut, mikkä mä pihalle verin.
Laitoon ne runninkannelle, länsireunahan, ettei olisi ruahonleikkurin tiällä.
Kansiki on jo aijansaatos sammalootunu.

Ympärillä olevis puskis, käy palio pikkulintuja ja niitä on mukava keittiön ikkunasta vaharata.

Olisin halunnu teherä niille raparperilehtialtahan, mutta en saanu sitä aikaaseksi.

Nopia ratkaasu löytyy pallorillin hiilipesästä, vai mikä-se-ny-on.

Puaris resaji kaksjalakaane rilli. Otin lopukki jalaat irti ja teippasin ilimastoontiteipillä reijät.

Laitoon hiataa pohojalle, pari hyppykiviä ja vettä. Hyvin on asiansa ajanu.

Resuune sankoo tiänviäres.

Olin ikionnellinen ku löyrin pari, vanahaa, resuusta sankua. Nehän on nii muarikkahiaki.
Yks on ollu jo monena kesänä tiänviäres kukkapöttinä... Ei oo kellekkää kelevannu :)

Ruastunu hinkki kolomiopenkis.

Tällääne maitohinkki oli ihan pakko saara, onhan tämä maitotila.
Navetanseinällä hinkkiränkys on pari, mutta non aiva liian uusia ja hyvän näköösiä.
Tämän löyrin yhyrestä romuläjästä, pualiksi maatunehien lehtien alta.
Ja taas isäntä pyäritteli päätänsä meikälääsen onnellisuurelle.

Tähän kolomiopenkin kuusen alle, on kerääntyny erilaasia pikkuromuja,
joille ei oo löytyny tiättyä osootesta.

Niittokones

Vähä suurempia romuja on tiänviäres, terijoensalavojen väliis.
Markille oli kerääntyny erilaasta rautaromua ja isäntä soitti auton niitä hakemahan.
Se rupes keräämähän riiheltä lisää ja kantoo raktorin piikiillä tavaraa kasalle.
Menin sitte takatarhalle ja meinasin slaakin saara. Romukasas oli vaikka
kuinka palio vanahoja maataloustyäkaluja. Isäntä suastuu ottamahan pois kasasta
rautapyärääset kakssiipiset aurat ja niittokonehen. Muita romuja ei suastunu enää
ottamahan, mutta suastuu irroottamahan mulle muutaman rautapyärän ja erilaasia rattahia.
Nostan nua jokupäivä paremmalle jalustalle esim. kivijalakakiville.

Pikkuune tynnöri kukkajalustana sekä aurat eli fältit

Olin jo jonku aikaa halunnu laittaa kukkia tiänhaarahan, jonkullaaselle jalustalle.
Suunnittelin siihe pölliä, petoonista salaojaputkia, kiviä verkos ja tiäs mitä muuta.
Mikää ei oikee tuntunu sopivalta. Sitte muistin nähäneheni puaris pari piäntä tynnöriä.
Jo rupes lyyti kirioottamahan. Ruasteesempi pääsi kunniapaikalle tiänhaarahan.

Kesääsin siinä on ollu milioonakelloruukku, mutta tänävuanna en sitä likeltä kuvannu.
Tynnörin päällä on ny sankoo tiänviärestä. Annansilimät on vaihtunu kanervoohin.

Tämä haaste on tainnu mennä jo melekee kaikki läpitte,
jos ei, nii laita esille kuus kuvaa kesästä.

Tänää on ollu pimeestä pimeen päivä. Päivällä satoo jotaki räpäskääki.
Tämä tästä, pimiästä marraskuusta, huamenna on jo joulukuu!

Tervetulua lukijaksi Ruusunmekko!