Oon ollu niin rentua, ettei meirän pihalle rusakot tuu, räksyttävien koirien takia, mutta ny ne piupaut välittivät niistä. Oli nii palio lunta, että niiren tuli kait näläkä ja piti siksi tulla puutarhahanki ruakaa ettimähän ja löytyyhän sitä, ku ensimmäästäkää verkkua en ollu laittanu.
Taimiston sekakylyvöstä ostettu jouluruusuntaimi kukkii.
Rungollinen 'Therese Bugnet'- ruusu oli ny valamihiksi leikattu.
Viäres oleva pallesorvarinpensas o marallettu.
Marjasinikuusamien pisimmät oksat o typistetty.
Tämon kaikkista surkiinta. Isoomarijaasta 'Chippewa'-pensasmustikkaa oli syäty suht rouvisti. Takana olevia 'Ainoja' ja 'Alvaria' ei oo popsittu, oksat o nii taipuusia, että kaikki oli lumen alla. Lisäksi 'Ruususen uni' ja 'Illusia'- atsaleeat o menettäny kaikki lumirajan yläpualella olevat oksat. Omenapuun oksia oli jokatalavisehen tapahan nakerrettu, mutta siiten piittaa. Eikä siinä viälä kaikki.....
Kattelin keittiön klasista aitauksen talaventähtimattua ja ihimettelin, kuinka äkkiää kukinta laimenoo. No, syyllinen jäi itte teosta kiinni. Myyrä katkoo näppärästi melekee kaikki kukkavarret ja raahas ne omihin varastoohinsa. Rumaane.
Airan toisella pualella rajaojas oli kukinta palio komiempaa. Miksikähän nei kelevannu. No tuhot jatkuu......
Ihimettelin aitauksen isua valakoosta jouluruusua, että olipas känäänen kukinta, ku oli vaa muutama kukka, vaikka nuppuja oli varemmin tulos vaikka kuinka. Sama kohtalo viäres olevalla punaasella jouluruusulla, minkä nuput oli hävinny täysin. Tämän kolomannenki jouluruusun kukat löyrin katkaastuna. Sitte vasta tajusin myyrän olevan syypää. Ny o myyrä siirtyny seuraavalle tarijoolulle.
Kiurunkannukset o seuraavana ruakalistalla. Erellisen postauksen oikianpualoone punaane kiurunkannus o parturootu lähes maan tasalle. Isoommasta kerkes popsaasta jo muutaman kukinnon. Vein muavikulhon päälle. Sopivaa verkkuahan ei taloosta löyry.
Positiivine asia välihin. Tulput on aloottanu kukkimisen. Ihana kääpiötuluppaani Turkestanica......
....mutta takana olevas marhanlilijas väijyy seuraava tuholaane.....kilijuvan färine lilijakukko, joita oon mettästäny jo viis kappaletta. Onneksi peurat ja kaurihit viälä puuttuu, enkä punkkiakaa oo viälä havaannu.
Tänään on paistanu aurinko koriasti ja tarijennukki o hyvin. Eilee satoo n.30mm ja rakeetaki tuli, mutta.....
No voihan ristiturvat ja myyrät minkä tekivät. Taatusti harmittaa. Kauniin värinen jouluruusun kukka. Kokeilehan liljakukkoihin seuraavavanlaista konstia. Murskaa valkosipulit ja lisää vesi. Siivilöi liemi ja ruiskuta liljat. Liljakukko näet suunnistaa kasvin hajun perusteella ja kun ominaishaju muuttuu ne jättävät liljat rauhaan.
VastaaPoistaNy pistää kyllä vihaksi. Jouluruusu oli hankintana ihan arpapeliä. Hianon färine. Nimiki olis mukava olla, muttei oo. Kiitos ohojeesta! Tuata pitää kokeella. Lilijoja on kerääntyny aika palio, enkä halua niiren joutuvan kukkojen kitahan. Pari vuatta sitte oli paha tilanne, koska heräsin liian myähään.
PoistaJänöjussit ja rusakot ovat tuttuja meidänkin pihassa. Puutarhatyöt ovat meillä tämän viikonlopun hommia. On ollut kolmisen viikkoa menoa ja meininkiä, että ei ole kotitöille ollut aikaa eikä jaksuja :) Ja hei, meillä on enää yksi lumikasan jämä pihassa ! Kruunuvuokolla on tuossa hyvä vinkki - otetaan se käyttöön.
VastaaPoistaEnnen on ollu yksittääsiä jäläkiä, mutta ny niiton ollu ihan joka pualella. Toivottavasti on hyvät puutarhakelit :) Meilläki viälä navetan sivulla on viimmeene lumipenkka sulamas. Tuata on eherottomasti kokeeltava.
PoistaVoihan myyrät. En ole tiennyt, että popsivat kasvien kukkia ja nuppuja. Taas hyvä syy siihen, että talossa on kissa. Liljakukot ovat ällöttäviä mutta aion kokeilla tuota Kruunuvuokon konstia. Viime vuonna myrkytin lopulta kun en enää jaksanut kun niitä oli ihan hirveän paljon. Verkot täällä on vieläkin paikoillaan jänisten takia.
VastaaPoistaOjapenkas on ollu myyrien koloja näkyvis joka kevät, mutten mäkää oo tälläästä tuhoa ennemmi huamannu. Tua herkutteloo kait lintularon antimilla. Meilläki kissoja kyllä pyärii harvase päivä ja useen kävelööväkki kinttupolokua pitki. Elättelinki toivetta, että olisivat hoitanehet hävityksen, mutteivät näköjään. Lilijakukot sain vuasi sitte pirettyä aika hyvin aisoos aloottamalla keräämisen aijoos. En millää jaksaasisi ruveta verkkorumpahan. Ny pitää harkita, eres joirenki kasvien kohoralla.
PoistaNytkö sulla on tehty tuhoja! Johan ne on nyt heittäytyneet ihan mahottomiksi. Ei näköjään passaa tuudittautua hyväuskoisuuteen...
VastaaPoistaEnsimmääsen kerran näi palio. Tuurilla oon selannu tähän asti ja hyvin o menny. Jäniksiä ja rusakoota tuntuu olevan talavella torella palio. Takatarhallaki papanoota oli viäri viäres.
PoistaVoi niin ymmärrän harmistuksen, mutta kyllä nuo haukatut kasvit varmaan toipuu. On tämä puutarhurin elämä kyllä melko rankkaa. Täälläkään päässä ei ihan suju kuin tanssi. Mutta yritetään uskoa hyvään ja kesä tulossa 🍒
VastaaPoistaToipumisehen mäkin uskon. Piänempi kiurunkannus o kyllä syäty lähes maan rajasta, joten ravinnokeräys varmasti kärsii. Puutarhuroonti on monesti arpapeliä ja täynnä orottamattomia tapahtumia, mutta sehän tästä tekööki nii miälenkiintoosen.
PoistaKyllä harmittaa puolestasi. Puutarhaihminen odottaa koko pitkän talven päästäkseen ihastelemaan kättensä aikaansaannoksia ja sitten ristihuulet ja myyrät popsivat kauneudet kitusiinsa. Kaipa asetamme niille vastustamattoman herkullisen buffetin ja vielä helposti nautittavaksi. Mitäs sitä metsään menisi syömään, tai ojanpenkalle.
VastaaPoistaOlen listinyt jo monta liljakukkoa. Aion siis kokeilla Kruunuvuokon ideaa. Minulla taitaa olla myös purkki valkosipulirouhetta, josta voisin myös tehdä liuoksen. Kaikkea kannattaa kokeilla. Tässä vaiheessa ruiskuttaminen on helppoa, kun kasvustot ovat vielä aika matalia.
Kaikesta huolimatta, mukavaa viikonloppua!
Harmittaa, osaa valitakki just näyttävimmät kasvit. Ensimmäästen jäläkihin ei oo muita kukkoja näkyny. Toivottavasti ei näykkää, mutta meinaan ostaa valakosipulia seuraavalla kauppareissulla. Kiitos, samoon!
PoistaNo, voi surkeus, kyllä otan osaa harmistukseen. On tuosta omakohtaistakin kokemusta ihan riittävästi. Jouluruususi ovat niin kauniita, ihana väri, toivottavasti kasvit eivät kokonaan tuhoutuneet? Ainakin mustikat ja ruusut ovat varmasti kunnossa, vaikka kurjasti tuo ateriointi vaikuttaa hidastavasti.
VastaaPoistaPitää minunkin koittaa tuota Kruunuvuokon ohjetta, en ole vielä tänä keväänä nähnyt liljakukkoa, mutta pelkään viime vuoden perusteella, että kohtaaminen on vain ajan kysymys. Inhoan niitä!
Kaunista viherrystä näyttää siellä olevan jo maisemassa, se on sentään iloinen asia. Mukavaa viikonloppua!
Jouluruusut eivät ainakaa ottanu nokkihinsa. Tyäntäävät uutta lehtimassaa. Toivottavasti nei myyrälle kelepaa. Kiurunkannus meni maata myärin, joten sillä voi olla tukalempaa. Ny pitää syynätä lilijat monta kertaa päiväs, etteivät kerkiä tekemähän suurta tuhoa. Kummasti jo vihertää. Nurmikkoki jo kaipaas leikkaamista. Kiitos, samoon :)
PoistaNämä rusakko ja myyrät puutarhassa on ihan vihon viimeinen vitsaus... Myyriä ei ole (vielä) näkynyt, mutta rusakot ovat herkutelleet norjanangervon kukkaoksilla ja juhannusruusukin on tarkkaan latvottu. En ymmärrä, mitä iloa piikkisistä oksista voi olla.
VastaaPoistaToivottavasti tuholaaskannat romahtaas. Ei niistä oo ennen näi palio haittaa ollu. Ihime, ettei mun angervot oo kelevannu. Taisivat kyllä olla lumen alle taipunehena. Joo, luulis ettei piikkipuskia olisi mukava syärä, mutta näemmä piikit eivät haittaa.
PoistaIkävät kasvituholaiset ovat siellä liikkeellä. Liljakukoista on muutkin kertoneet. Täytyy muistaa tuijotella maasta ponnistavia liljoja taas tarkemmin.
VastaaPoistaVoi onnellista, jos ei oo lilijakukkoja. Toivottavasti eivät teille osaakkaa.
PoistaNo voi harmituksen harmitus! Jänikset tekivät ikävää jälkeä mustikoille ja atsaleoille. Ne kasvavat sen verran hitaammin kuin moni muu puska, että typistyksen huomaa pitkään. Pahus, kun eivät ilmoita etukäteen, milloin tulevat puutarhavisiitille.
VastaaPoistaEnpä olisi uskonut, että myyrät tulisivat enää tähän aikaan kukkapenkkeihin. Pakko kuitenkin uskoa, kun kuva on todisteena. Jos ei teillä vierailevat kissat saa napattua paistia, niin ehkä kannattaa virittää loukku. Minä laitoin varaston kulmalle loppukeväästä ämpärin nurinperin ja sen alle viritetyn supercatin, kun huomasin vastasataneessa lumessa jälkiä. Ämpärin reunan alle laitoin sen paksuisen kepakon pitämään ämpäriä yhdeltä reunalta koholla, että myyrä mahtuu ryömimään ali ja eteen multasäkkiä yms. suojaksi, etteivät oravat ja linnut jää kiinni. Ei mennyt kuin muutama päivä, niin jo oli myyrä jäänyt loukkuun. Ehkä joku samantapainen systeemi toimisi teilläkin.
Kruunuvuokon liljakukkovinkki on hyvä. Pitää muistaa se, jos omissa liljoissa alkaa näkyä tihulaisia. Mukavaa sunnuntaipäivää!
Niinpä! Tua mustikkapuska tuatti viimme syksynä jo oikee kunnon saron. Ny tuli takapakkia. Isäntäki arveli myyrän menevän loukkuhun, mutten oo viälä saanu aikaaseksi. Mäki kyllä näin tuan myyrän jo lumien aikahan ja silloon oliski ollu helappua laittaa junnulle loukku, mutten ajatellukkaa sen saavan tuallaasta tuhoa aikaaseksi. Onneksi sait myyrän pois jylläämästä. Onneksi kukot on helappo huamata, jos vaan muistaa pitää lilijoja silimällä.
PoistaNo voi helkkari ymmärrän hyvin harmituksen. Tuhot on kyllä sinulla mittavat ja toipuuhan ne mutta moni ei enää tänä vuonna. Kiurunkannuksia minullakin on ja niitä ei ole syöty kanien toimesta. Nyt on tehnyt ison aitauksen ja toivottavasti pitävän. Pupuja on tänä vuonna todella paljon ja kyllä nekin on vieraillut meillä pihassa syöneet juurikin pensaita ei tarvitse leikata. No jospa tämä tästä. Hyvää alkavaa viikkoa 🤗
VastaaPoistaTakapakkia tuli jonkuverran. Ääh! Onneksi sun kiurunkannukset säästyyvät. Toivottavasti kanit pysyyvät aitaukses. Ns. kesyjen elukootten tuhojakaa ei kukaa kaipaa. Villipupuja ei oo meillä koskaa ollu näi palio. Mukavaa loppuviikkua!
Poista