Uuren eres

 Lehemien lähäröstä tuloo tänä syksynä kuus vuatta. Kyllä se aika vaan menöö sukkelahan. No, aina välillä isäntä o heittäny ajatuksen, enemmän tai vähemmän tosissansa, että kanoja vois laittaa. En ny heti lämmenny ajatukselle, enkä sitä tosissani ottanukkaa, mutta vuasi sitte se osti verkkorullanki. No, täälä oli paikallises kaupas koko kevään munapula ja siitä se sitte lähti rullaamahan, eiku tiputilausta sisälle.

Arvakkaas mitä siton viimmeene kuukausi tehty........kesäkanalaa ja ulukotarhaa. Viimme tippahan jäi, vaikka hakupäivä oli tiaros koko kesän. Kanoolle verkotettihin sisälle nurkkaus navetan siipehen.

Kukkoo on komia. Ihan vanhanaikaasen aapiskukoon näkööne.

Viinimarijapuskien oksia viherrehuna.

Kirijavaa sakkia. Eivät viälä muni, ovat teiniä viälä. On täs ny taas opettelemista, mutta eiköhän tämä tästä. Talavi asuntoki pitää viälä teherä........ei tyät lopu. Hmm.......pitääkö mun vaihtaa nimimerkkiä? Miltä kanapiika kuulostaas? Ei sentäs, navetas nämäki asuu.

Puutarhas en oo sattunehesta syystä pahemmin ollu. Lämpöösiä päiviä ja iltojaki on ollu muutama sateesten jaksojen välillä. Aamukastet on jo tosi voimakasta, joten syksyä pukkaa. Ohan ny jo syyskuu.

Hyvää syyskuun alakua!