Vauhrikkahin toukokuu ikinä

Ny on taas se aika vuaresta, jolloon kinttupoloku rupiaa olemahan hianoommillaan. Son nii kuivaa seutua, ettoon keränny sinne keskivertua enemmä keväällä kukkivia kasvia. Jaksaasivat kevätkosteuren voimalla kukkia.

Pinkki on sammalleimua, violetti rönsyleimua ja keltaane ansikkaa. 

Ei viälä nii kauhian tihiä oo, ku vaihtaa kuvakulumaa, mutta jos muutaman vuaren päästä olis......

.......niinku tämä valakoone rönsyleimu jo osittain.

Tämon viimme vuaren hankinta, tulikellukka 'Mai Tai'. Talavehtii hyvi. Taimet tulivat lumen alta ihan vihereenä mättähinä.

Poluun toisella pualella, kivijalakapenkis kasvaa tai siis pitääs kasvaa kuivan paikan pikkutervakko...

.......mutta se tykkää viäläki kuivemmasta ja on päättäny muuttaa kivituhka-alustalle.  Poloku o siämentaimia täynnä ja penkki tyhyjä.

Pikkuusen samat ajatukset o arovuakollaki, mutta tämon selevästi liian kuivas paikas. Son melekee hävinny maisemista.

Kivasti färiä..........nii ja tua vasemmanpualoone pinkkiki o rönsyleimua.

......ja toisehen suuntahan.

O vasta toukokuun loppu, mutta kukinta on erenny nii valtavalla vauhrilla, että tuntuu melekee jo juhannukselta. Iha hullua ja hullu on ollu toukokuuki. On ollu vauhrikkahin toukokuu ikinä ja kuumin ja kuivin. Ei koskaa oo ollu tällääset kylyvösäät, etton isäntä päässy joka päivä pellolle. Son pistäny vipinää molempien kinttuuhi. En oo malttany mäkää eres koneella istua. Tähän tualihinku parkkeeraa takamuksensa, nii viärähtää het muutama tunti ja son pois puutarhatöistä. Mutta eiköhän ny rupia vauhti hilijentymähän kaikilla rintamilla, nii kerkiää palata tänne plokimailmahanki.

Hyvää toukokuun viimmeestä päivää!