Looratarhan tuunausta

Tiäsin, että jonku vuaren päästä pitää reunaloorat kääntää, ku istutin hunajamarijat niiren taa. Ja ny tuumasin, etton sen aika. Syksyllä oli jo niin aharasta.

Vappuna oli alootuksen aika.

Ei muuta ku tyhyjentämähän reunimmaasia looria. Niistähän ei tarvinnu tyhyjätä ku toinen pää, että sais kehikon käännettyä.

Jäätäki oli viälä keskellä. Aikansa ku hakkas, sain palan irti. 

Jatkoon urakkaa ny maanantaina, tyhyjentämällä ja poistamalla toisen looran tykkönänsä. Ku käännin loorat jonohon, ei nelijälle ollu enää tilaa.

Siältäki löytyy viälä jäätä.

Loorat jonos. Reunimmaasihin oon jo kylyväny porkkanoota, palsternakkaa ja istuttanu punasipulia. Keskimmääsehen tuloo lehtikaalia.

Viimmevuatisista palsternakoosta oli jääny yks nostamata. Nousi ylähän ja meni poikki, ku kaivoon vappuna. Tyännin sen takaasin multihin, toisehen loorahan ja unohrin täysin. Ny se nousi taas ja kas, siihen oli tullu uuret pikkujuuret. Tyännin sen taas maahan ja orotan teköökö siämentä.

Loorien ja leimupenkin välis o raparperilaattoja. 

Ny on tilaa.

Hunajamarijat kukkii. Ne säilyyvät ny jänisten hampahilta ku olivat verkotettuuna. Jäniksiä oli muutenki kyllä palio vähemmän ku erellistalavena. Leikkasin jokaasesta muutaman alimmaasen oksan, ettei marijat makaasisi kuarikkehen seas. Jokku ötökät niitä sitte syää.

Vasen reunaloorahan o kukkaloora. Keskellä on ollu mansikoota, mutta reviin ne syksyllä irti. Ny son hernehien paikka ja kolomantehen tuloo sekalaasta seurakuntaa esikasvatetuusta taimista. Mullon  kaikis looris biohiiltä. Auttaa kastelun kans ja kasvu on rehevämpää ku iliman..... Potangerillekki pitääs jotaki teherä.

Viimmeene lumi, pari tuntia sitte. Ny tämäki o jo muisto vaan. Satoo nimittäin ja se sulas viimmeesenki lumikokkarehen. Sare oli jo kaivattu. Ei liian kuivaa ollu, mutta melekee. Koivut o hiirenkorvalla. On se hianua, ku luanto vihertää jo ihan kunnolla.

Mukavaa viikon jatkua!