Aitaa

 Olipa eileen ihana päivä. Mittari kipus lähes +20 asteehi. Ja aurinko paistoo taivahan täyreltä. 

Eilisenpäivän urakkana oli aitauksen uusimine keittiön klasin alle. Kepakot olin onneksi hakenu jo maaliskuun lopus valamihiksi. Rankakasa rupes jo häirittemähän etupihalla, joten siitä piti päästä erohon. Tein ensimmääsen risu/ranka-airan 2016. Siitä voit lukia tästä. Kauvan se kesti, koska........

15.10.2022.

......se hajos lopullisesti 2022 vuaren lokakuus, eli kesti kokonaaset seittemän kesää. Tuallaane rimpula aita. Olihan se hauras ja laho ennemminki. Aina aluetta myllätes, vähänki ku ahteri hipaasi, nii aina kuuluu uhkaava rits,räts. Lopulline kohtalo oli tuuline saretpäivä. Minä sitte tein loput hävitystyät ja keräsin roippeet traktorin kauhahan. 

23.6.2023.

Seuraavana kesänä kattelin aluetta keittiön klasista ja yritin totutella uutehen näkymähän. Annoon olla ku oli silloon säpinää kasvarin kans.

3.6.2024.

Vuasi sitte alueella kävi kasvikato. Näky oli tosi surkia ja uusiinki sitä jonku verran. Silloon päätin teherä airan uurestansa että olis eres jotaki vaharattavaa ja tiätääs mihinkä oma puutarha loppuu. Jotenki aitahan oli nii tottunu.

16.4.2025.

Ny on taas ehta aita ja jos se kestää saman verran ku ereltäjänsä, nii mittaris o jo nii palio vuasia, että tuskin piittaan enää kolomatta teherä. On näkymä pikkuusen muuttunu, varsinki katokauren jäläkihin.

Kivasti jo näkyy jotaki viheriää ja sinisiä talaventähtiäki. Otin lintularon alla ollehen suajakankahan pois ja mun isoin jouluruusu oli aloottanu kukkimisen. keisarinpikarililijakki o noussu kovaa vauhtia. Kukinnasta en tiärä, vaikka oon yrittäny niitä lannoottaakki ahkerasti.  Syksyllä en yhtää uutta laittanu.

Ny on mukava olo, etton saanu jo jotaki muutaki äntihin ku haravoomista ja penkkien siivousta.

Aurinkoosta päivää!