Jatketahan Sandströms:n puutarhan kakkososalla. (osa I)
Uuremman taloon taa tultaes tunnelma muuttuu. Mettänreunahan oli kerätty vanhempaa rakennusta ja esineestyä. Siirryttihin eri aikakaurelle.
Puutarhahan oli jätetty useeta vanhoja, ISOJA kuusia, joiren oksat viisti maata. Tämän juurelle oli tehty kivipenger.
Mettänreuna oli alempana ja taloolle noustihin jykeviä kiviportahia pitki.
Halakopinot ja tyäkoneet oli seipähistä teheryn airan toisella pualella.
Ja täs, lisää vanahaa aikaa, rakkaurella höystettynä.......
.......Tuvan eres palatahan takaasi nykypäivän takorautarakkautehen.
......ja sitä riittää.......
......eikä näis kuvis eres näy kaikki.
Nämon varmasti isännän tekemiä.
Niitoli mones paikas, eri kokoosina js färisinä.
Tähän kuvahan on hyvä lopettaa tämän puistomaasen puutarhan kiarros. Tähän tiivistyy hyvin paikan olemus. Puutarha oli sekootus vanahaa ja uutta. Siäloli lukuusia takorautaasia istuunryhymiä ja muita rakennelmia. Patsas ja koriste-esinehiä oli siälä täälä. Amppelia ja muita kesäkukkia oli runsahasti. Perinteesiä istutusalueeta oliki sitte vähemmä.....mutta kattomista silti riitti.
Onneksi avoomihin osuu poutapäivä!
