Kukkapöytä pelargooniille -DIY

Tämä postaus o roikkunu pualivalamihina jo liki kolome vuatta. Joten, olikohan jo korkia aika saara tämä  julukaasukelepooseksi.

Tämon osoottautunu käytös tosi käteväksi. 

Kaikkihan lähti tästä. Laitoon pelargoonipötit hianosti rivihin terassinkaiteelle, mutta vaikka noli raskahia saviruukkuja, nii tuuli tipahutti niistä het yhyren alahan. Tiäsihän sen, kuinka siinä käy. 

Mulloli kellaris käyttämätön kukkapöytä. Täs huushollis siitei ollu sisällä mitää hyätyä, ku kaikki klasit o nii korkialla, jopa olohuaneheski.  Nämoli muaris joskus aikojen aluus, eikä färi enää miällyttäny, joten........

.........sopivasti tuli sateene juhannus v.2018 ja silloon oli hyvä aika sutia uus färi pintahan. 

Tasot olivat jotaki ohutta levyä. Oletin, etteivät olisi pihalla kostias kauvaa toiminu, joten vaihroon tasot verkkohon. Meille oli kulukeentunu pala kettujen häkkiverkkua. Siitä sitte leikkasin kaks sopivaa soirua. 

Verkko päästää valonki paremmin alahyllylle. Ykskää purkki ei oo tippunu, vaikka muutaman kerran onki kovalla tuulella keikahtanu. Varsinkaa kerratut pelargoonit eivät tykkää sateesta, joten tämoli kätevä nostaa sateen aijaksi katon alle. Kätevä ja kätevä, pyäriähän siinä rupes tulemahan ikävä.

Sain siihen asennettua seuraavana vuanna pyärät.

Siihen piti vaan koppuloora tuallaane vaakapuu, ku hyllyn jalaat o nii ohkaaset, ettei rullia meinannu saara kiinnitettyä mitenkää.

Hyllyä on kätevä siirtää tarpehen tullen mihinkä milloonki.

Ylähyllyllä on hyvä pitää suurimpia pelargoonia.

Elokuu 2020.

Eikä säilytystilaa oo yhtää liikaa, vaikka tein pelargooniille  oman kukkalauran tuanne takana näkyvälle terassin klasillekki. Kummasti nuaton kertyny. Ny vaan orotetahan aijan kulumista ja säiren lämpiämistä, että saa taas kiikuttaa talaven yli säilynehet pelargoonit pihalle, nauttimahan kesän lämmöstä. Onko sua pelargoonikärpääne puraassu?

Mukavaa viikonloppua!

Toivottavasti tarkenis taas mennä tekemähän pihahommia.

Villiviinin pelastusyritys

Pyäriin alakukesän ahkerasti terassin kimpus, tavalla tai toisella, joten viälä yks terassihin liittyvä postaus.

Reunimmaasen terassin tolopan juures kasvaa villiviini. Se kiipee ylähän petooniverkosta leikatun soiron tukemana. Sen runko  kiamurteli parahimpina päivinä katon rajas, mistä se kasvatti kesän mittahan pitkät versot terassin laattiahan asti. Versot leikkasin  varahin keväällä pois, uusien tiältä.

Terassin villiviini 4.9.2015

Se kerkes valloottaa melekee koko terassin. Latvat oli jo kääntyny kasvamahan naapurin pualeeselle reunalle. Mutta sitte tuli SE hirmuunen talavi ja lähes kualetti mun villiviinin. Villiviini alootti kasvunsa aivan A:sta, eikoo sen koomin kunnolla päässy vauhtihin. Sen elpymine on ollu yllättävän hirasta. Just ja just versot on ylettyny hipomahan katonrajaa.

Terassin villiviini  5.6.2020.

Keväällä käsittelin kaikki terassin tolopat ja villiviini oli laskettava maahan. Siinä se sitte orotteli jatkokäsittelyä turhanki kauvan. Erellisten terassipostausten rojektien takia.

Kerkes heinät kasvaa ja leherekki rupes jo ilimestymähän villiviinihin, ennenku rupes tapahtumahan. Jotaki tolokkua tualle sotkulle piti keksiä.

Mulloli käyttämätön, aika heppoosesta materiaalista tehty puinen istutusastia. Siitähän saisin hyvän reunuksen. 

Soli kuitenki liian korkia, joten sahasin sen kahtia. Naputtelin metallista "reikänauhaa" tueksi.

Villiviini oli ny irtonaasena helappo pujotella  reunuksen läpitte. Piänennin pikkuusen puskaa.......

.....ja siivosin kivien välit. Juurelle uutta multaa ja reilu ripaus lannootesta.

Tulipa siitä siisti.

30.6.2020.

Äkkiää se tuuhettuu ja rupes lykkäämähän juuresta uutta kasvua.

12.10.2020.

Kesällä se kerkes kasvaa vaakasuarahan ensimmäästen toloppien välin verran. Ja ny tapahtuu kunnolla se, mitä aina syksyysin  orottaa nii hartahasti, villiviini sai kunnon ruskan. (Toisen tolopan juurella näkyy viiniköynnöksellä, yks Ruukkujen uus kuasi -postauksen petooniefektillä suhuutettu  ruukku.)

14.10.2020.

Villiviini oikee loisti tulenpalavana auringonpaistees! Ja miksi villiviini sai ny nii harvoon nähäryn, kunnollisen ruskan.

Syy on torennäköösesti se, että vasta ny laitettihin räystäskouru ja ränni terassin katon reunahan, eikä syksyyset sareveret enää valunu villiviinin varpahille. Maa pysyy tarpeheksi kuivana tuleennuttaen villiviinin.

Loistavaa loppuviikkua!

Tomaattikaappi - DIY

Innostuun kesällä tuunaamahan tämän tuvan vanhoja klasia oikee urakalla. Tein ensimmääsenä valamihiksi pikkukasvari/lyhyryn ja sitte terassin lasituksen. Mutta tomaattikaappi venyy koko kesän kestäväksi rojektiksi.

10.4.2020.

Täs nuata klasia jo alustavasti asettelin ja pyärittelin. Silloon viälä oletin, että äkkiääkös tuan teen, mutta pyäriin muiren töiren kimpus,  surin ja vasaran kans niin ahanahasti, että tämä rojekti kärsii ja tulihan siinä taas nuata kinkkisiä teknisiä juttuja, mitä piti enemmä miättiä.

5.5.2020

Sain ny kuitenki pesut, hionnat ja uuret pinnat sutaastua.

Ja löyrin siihen kaupasta valamihin, kevyemmän, kennolevyyllä varustetun kannen. 

29.5.2020.

Aikani jahkaaltuani, huamasin, että olin syksyllä iskeny riskipenkkihin keväälliset Tetet. No, tomaatit sai viälä orottaa.

7.6.2020.

Ja kuinka ollakkaa, tuli myrsky ja tuhos mun korttitaloon. En ollu ensimmäästäkää ruuvvia viälä laittanu. Klasit säilyyvät kyllä kaikki ehejinä, mutta kennolevyt ei kestäny. Ostinki siihen muavipleksit.

8.6.2020. Vasemmalla eres kaks kääpiötomaattia, muut 'Maja'-pensastomaattia. Oikias reunas kaks kurkkua. Kuva on yhyristetty kaharesta kuvasta. Alareuna on oikiasti suara.

Sitte meni hermo ja verin narsissit pois. Istutin tomaatin taimet (7kpl)ja ostetut kurkuntaimet (2kpl) jo paikallensa.  VIRHE!  Tomaattikaapin ala on 0.80m x 1.60m. Kaappi tuli ihan liian täytehen. Sen huamasin sitte myähemmin.

Öisin oli viälä aika vilipoosta ja harsolle oli käyttyä.

18.6.2020.

Sain viimmeen kyhättyä jonkullaasen tukirakenteen, millä sain pirettyä klasit paikallansa. 

Tomaattikaappi on vaan 50cm korkia, mutta multapinta on n.15 alempana., joten kasvukorkeutta on 65-70cm. Kaappi jää niin matalalle, ettei se peitä näkymiä.

22.6.2020.

Sitte oli kannen/kansien kiinnityksen aika. Olin ostanu lavakaulukselle tarkootetun kannen ja toisen kannen, mikä oli pualet piänempi. Kannet ei menny kuitenkaa tasan seinien kans. Menivät joko 10cm päällekkäin tai 10cm yli. Ja sehän ei käyny.

Ja seki rupes ärsyttämähän, että piänemmäs kannes oli viälä kennolevy. Ratkaasu oli, että ku kavennin piänempää kantta 10cm ja ku jouruun sen purkaa, sahasin siihen kirkkahan pleksilasin. 

12.7.2020.

Kannesta tuli sopivan kokoone, kevyt ja kirkkahilla muaviklasiilla varustettu. Tuuletus hoituu näin.....

                                                                    .......tai näin......

                                                                      .......tai näin.

19.8.2020. Isoomman kannen haat o viäläki laittamata. Jos ens kesänä.

                          

Sen opiin, etten laita kurkkuja tuanne enää. Ne meinas valloottaa koko kaapin. Ne ryäppys ovestaki pihalle. Kurkkuja tuli, liikaaki. Enkä laita tomaattiakaa nua montaa, en ainakaa minitomaattia. Ne hukkuuvat tuanne ihan täysin, vaikka kastelu ja muu hoito jäi taas retuperälle. Tomaattiaki sain, mutta suurin osa jäi vihereiksi. Joitaki kypsytin sisällä, mutta enemmänki olis voinu. Ny on taas palio viisahampi ja kohta saa teherä uuren yrityksen.

Mukavaa tammikuun viimmeestä viikkua!

Linnunpelijätin 3 x

Terassi teema jatkuu. Niin ihanan kesääsesti paistoo aurinko mutta......

Meillon palio pikkulintuja, johtuen kait monista puskista, jois on hyvä leikkiä piiloosta ja ehkä talaviruakintaki o niitä lisänny. Koska tua klasinkohta oli hetken iliman mitää, linnut välillä suhahtivat siitä läpitte....vauhrilla. Ja kuinka ollakkaa, ku laitoon välikön tukkuhun vastapestyllä klasilla, siihen mottas het joku ittensä ku selekäni käännin. Siitähän muarostuu oikee pikkulintuansa. 

 

Sitte tuliki ongelma, mistä linnunpelijätin, sellaane, mikei klasia rikkoosisi ja mitä jaksaas ittekki vaharata. Tekaasin siihe viirinauhan, ohkaasesta pitsikankahasta. Leikkasin vaan kolomioota ja ompelin saumurilla yläreunasta yhtehen. 

Sehän näytti ihan siävältä ja tuntuu tehoavanki kunnes......

....tuli ensimmääne kunnon etelätuuli. Ylärimoos eioo mitää tuuliestettä. Ku olin muutaman kerran irrootellu viiriä kepillä, teki miäli kokeella seuraavaa vaihtoehtua.

Jos vaikka kokeelis haukkaa. Kookletuksella löytyy siluetinkuvia, joista otin mallia. Puarista löytyy yhyrestä toisesta rojektista jääny ontelomuavipleksi?! En ny parempaa sanaa keksiny.

Mustaa suhumaalia toiselle pualelle.

Toisen pualen jätin käsittelemätä. 

Toimii ja oli viälä siärettävän näköönenki. Kivasti tuuli sitä heilutteli ja käsittelemätön puali väläkkyy auringos. Soli nii kaukana klasista, että se pääsi kääntylemähän piänellä tuulella.

13.8.2020.

Soli jopa niin tehokas, että muutaman metrin pääs oleva kirsikkapuuki pärijäs iliman verkkua. Puu jää justihin kuvan vasemmalle pualelle.

31.10.2020.

Pelargoonit muuttivat syksyllä vinttihin. Taas oli aution ja tyhyjän näkööstä ja haukkaki oli saanu siipehensä. Senki tuuli joskus heitti tuanne ylärimojen välihin.

31.10.2020.

Onneksi en ollu keriinny laittaa palooksi tuata, siinä jo monta vuatta ollutta verkonpalaa. Het tuli palio suajaasempi olo. Ei linnukkaa sukaassu enää nii vauhrilla. Lisäksi kaivoon portista jo monta vuatta palavellehet "pitsiset" havutähtien raarot.

Tähäret otan tiätysti keväällä pois, mutta verkko taitaa tuaho jäärä. Sen olemasolohon on nii tottunu ja kait siihenki sais ulukopualelta jollaki konstilla kasvamahan jonku köynnöksen.

Kevättä orotelles.....

Terassin lasitusta

Olin jo kauvan haaveellu, eres osittaasesta terassin lasituksesta. Tupahan meillä torppaa tehokkahasti pohojoosesta puhaltavat tuulet, mutta kyllä tuuli silti nurkis pyärii.

28.7.2019.

Terassin ensimmääne toloppa o vajaa 2m pääs seinästä ja tuan välin oon lähinnä halunnu tukkia.  Vaakarimootuksen oikias osas on ollu pleksi jo vuasia ja sonki ollu aika tehokas ja säilyny ehejänäki. Yläosas oli petooniverkkohon pujotettuja pajunpätkiä. Pajusermi sekä torppas tuulta että toimii samalla näkösuajana naapurihin päi. Sermi toimii lisäksi hyvin kelloköynnöksen kiipeelytelinehenä, mutta sitte pajut rupes haurastumahan ja tippumahan maahan. 

Keväällä otin verkon pois ja rupesin suunnittelemahan siihe lasitusta. Meillähän on monenki sorttisia vanhoja klasia, muttei niistä tuntunu löytyvän millään oikiaa yhyristelmää. Kävin jo tekemäs velipoijanki klasivarastos inventaaria, muttei siältäkää ratkaasua löytyny. Vaikka kuinka klasia pyärittelin, aina joku kohta jäi vajaaksi tai meni ylitte.

22.5.2020.

Vihiroon lamppu syttyy ja hoksasin parahimman vaihtoeheron. Tämän tuvan vanhoosta klasiista löysin ratkaasun. Irrootin kaksinkertaasista klasiista sisemmän, siinäku oli kevyemmät pokat. Irrootin helat ja saranat, pesin, hioon ja suriin ruskiaksi........

......ja nostin klasin isännän kans paikallensa. Klasi oli korkiempi ku aukko, mutta sahasin terassin yläosan keskituesta palan pois. Ruuvvasin klasin yläosasta terassin kakkosnelosehen kiinni. Klasi "roikkuu" ruuvvien varas. Ei muuten olisi uskonu, kuinka suuri vaikutus tuulisuutehen oli pelekällä petooniverkolla ja pajusermin pätkällä. Sen huamas vasta, ku aukko oli tyhyjänä. Ku klasi oli paikallansa, jäi viälä seinän viärehen piäni reikä.

Siihen melekee mahtuu entine tuuletusräppänän klasi, melekee, muttei aiva. Soli pari senttiä liian leviä. Ei muutaku ruutu irti, pokien kavennus ulukoreunoosta, hionta, sutimine ja ruutu takaasi paikallensa.

Ja klasin kiinnitys yläreunasta. Näillä piänillä jipoolla sain pirettyä pokat sopivan kapeena, ettei lasituksesta tullu liian raskahan näkööne.

29.5.2020.

         

Jottei klasit heilu tuules, koska jätin alareunahan pualen sentin raon, laitoon alareunahan neliörimat. Rako toivottavasti auttaa, ettei routaelämine riko klasia. Lasitukses oli yllättävän palio töitä, vaikkei tuan kummoosempi ollu. Mutta oon siihe tosi tyytyvääne. Terassi lämpeni huamattavasti. Istuun monet kerrat terassilla nauttien lämmöstä ja siinä juatihin kesän aikana monet "koronakaffit". Ny täytyy vaan toivua, että klasit pysyysisivät  ehejinä.

Mukavaa viikonloppua!