Seivässiili

 Tuli vaihteeksi taas väännettyä yks köynnöstuki :)

Tällääne seivässiili.

Istuun eileen illalla terassilla ja tuumasin, josko olis taas aika leikata leimupenkin taustalla kasvavat norijanangervot. Oon tavannu leikata ne joka kesä. Ne tuppaavat muuten kasvamahan leveyttä ja valtaamahan koko penkin.

Periaattees kavennan niitä, että penkis mahtuu muutaki kasvamahan. Leikkaamisen takia  norijanangervot eivät kauhiasti kuki, mutta pääasia onki näkösuaja naapurihinpäi. Taas ku talsiin penkis, nii näin jo pari vuatta maas ollehen tolopanjalaan........josko ny saisin sen tehtyä......köynnöstuen.

Värkit o täs. Heinäseipähän käyttö jollaki tapaa oli seleviö, koska penkin molemmilla pualillon heinäseipähistä teheryt seinäkkeen pätkät ja mullon jonkullaane kolomiosynkrooma. Mullon useen sellaasia kolomen kompoja. Joten, seiväs oli valittu jo aikaa sitte ja siihen porattu 10mm reikiä. Reikihin kokeelin pampukeppiä ja erilaasia kepakoota. Ei hyvä, siksi tämä jäiki jäihi. Ny keksiin että mullahan on HARIJATERÄSTÄ, viälä muutama pätkä.

Sitte vaan pätkimähän tankoja. Vasaralla sai naputeltua ne hyvin paikallensa.

Sitte muutamia lisätukia väliihin.

Seivässiili- köynnöstuki leimupenkis. Vasem. näkyy sitä toista seinäkettä.

Ja tadaa, soli siinä, kolomas heinseiväselementti samalle alueelle, eikä kauvaa menny, ku seipähäs oli jo reijät valamihina. Tuskallisinta oli pitää tankojen katkaasun aijan haalaria, ettei kipinät polta hipiää, hikiä pukkas, vaikka taivas oliki pilives......... Ai, että miksikö tuan tein?!?

....Siksi, ku vuasi sitte istuttamani 'Justa'-viinikärhöreppana yrittää seleviytyä nauhuksen ja siperiankurijenmiakan puristukses. Jos se ny seleviääs paremmi, elämänsä alakutaipalehesta, ku saa nostettua nenänsä likemmäs valua. Ja kukkaaki pukkaa 😍

Meillä SATAA.....mukavaa viikon jatkua!

Paviljonki

Jos ny olis sopiva aika teherä paviljonki-postaus. Son nii liki valamista, ettei se siitä enää palio muutu. Tästä postauksesta näet syksyysen alakutaipalehen. 

Tällääne ruastunu hässäkkä siitä sitte tuli. Miälestäni ihan mun näkööne.

Palatahan viälä hetkeksi syksyhyn. Halusin jonkullaasen reunan eroottamahan istutusalueen multaa ja paviljongin pohojaa. Kokeelin apevaununpurkumatosta leikkaamaani soirua......liian lirua.

......ja mialuummin jotaki ruasteesta. Omista varastoosta ei löytyny kyllä palio ja reunan terävyys miätitytti. Onneksi törmäsin kauppaketjun teräksisihin reunapaloohin, mikkä saa liitettyä näppärästi toisihinsa.

Ostin kaikki mitä kaupasta löytyy. Kones näytti viälä +yhtä, muttei sitä kyllä löytyny mistää, mutta onneksi pituus meni nappihin, ihan täyrellisesti. Täton muuten ruastumattomaksiki käsiteltynä, mutta mähän halusin ruastuvaa reunaa.

Paviljongin esikuvis, alareunaa kiärti tukemas yhtenäänen kevyt petooniverkko, muttaku halusin, että voisin hoitaa ympärillä olevia istutuksia pavijongistaki käsin, sei käyny. Palapelihommiksi meni.

Tällääses vaihees lumien sulettua keväällä 2021.

Petooniverkkopalat ensin rautalangalla kiinni.

Vatupassiki oli käytös.....

....koska halusin yhyren 10mm  harijateräksen tukemahan koko hökötystä. 

Paviljongin laattiasta ei ollu mitää suunnitelmaa, muttaku isäntä tilas kuarman 0-8mm mursketta, soli siinä.

Tähän vaiheesehen tämän olis tiätysti voinu jättää, mutta.......

....halusin käyttää puutarhas hevoosenkenkiä johonki. Niitäku o ittellä omasta takaa.

Ja taas meni rautalankahommiksi.

Toristusaineistua. Lopuksi hitsasin koko hässäkän kasahan. Ei ollu helappua se, meikälääsen tairoolla, hitsata ruastunutta ruastuneesehen. Pari harijaterästäki poltin viittä vaille poikki. Isäntä tinas sitte lopuksi  muutaman kinkkisemmän kohoran.

Jonkullaasta kalustettaki paviljonki kaipas, parin tolopan lisäksi. Sain onneksi hankituksi piänen (80cm) puisen kelan. Sutasin sen ölijyllä ja se sopii paviljonkihin ihan täyrellisesti. Kattohon nostin viälä petyyniamppelin ja soli sitte siinä.

Paviljonki 24.6.2021

Oon tuahon itte tosi tyytyvääne. Nuaren ritilöjen kohorilla on tarkootus kasvattaa tulevaasuures kärhöjä. Ny siinon pääasias väliaikaasratkaasuja pötiis. Avoomis paviljonki aiheutti mukavasti positiivista huamiota, vaikka ympäristö oli viälä varsin alakutekijöös. Oon tyytyvääne, että sain sen valamihiksi (paitsi laattiaa), mutta moni muu projekti siirtyy loppukesähän, mitä olin ajatellu teherä. Tämän tekohan tuli mulle syksyllä ihan puskista. Löytyykö sun puutarhasta paviljonki?

Ny tarkenoo ja tianoo kuivaa. Aharistuun vetämähän navetasta vesiletkun, että saan täytettyä vesisäiliöt, ku tiistaille ennustetut sateet näytti kuivavan kokohon. Siitä sitte tärkeemmille kannan lämmennyttä vettä.

Aurinkoosia kesäkuun viimmeesiä päiviä!

Köynnöstuki - harjateräksestä

Mistäs muustakaa?! Jotaki näkyvääki saatu aikaaseksi. Tilikkutäkis on ollu köynnöstuen tarve jo muutaman vuaren, mutten oo oikee tiänny tyyliä. 

Jotaki tähän romurautatyylihin sopivaa kuitenki......ja itte tehtyä.

Ja tästä viäres kasvavasta rungollisesta euroopantuhkapensahasta se sitte lähti. Oon halunnu tälle parin, mutten kovin massavaa, ettei varijostaasisi liikaa. Kevyt köynnöstuki olis tarpeheksi ilimava, luulisin.

Tykötarpehekki löytyy kotua; parivuatta sitte hommattuja harijateräksiä (10mm, 3m pitkiä), ruastunehia mutteria ja lehemien kaulapannoosta irrootettuja renkahia.

Suunnittelua ja kuivaharijoottelua piellä. Hupulaane tiätysti tarkkana.

Alootin hitsaukset itte, mutta soli taas yllättävän vaikiaa. Kaikki oli ruastees, tairokki ja piänet tartuntapinnat. Tyä eteni meikälääsen tairoolla nii hitahasti, että isäntä tarijootuu apuhun, joten loppu hoituuki sitte palio vauhrikkahammi.

Tällääne siitä sitte tuli. Hitsaukset näyttäävät näin uutena taas aika törkeeltä, mutta äkkiää kaikki ruastuu ja yleesilime paranoo. Tämänhän olis voinu toteuttaa vanhanaikaasestikki, rautalangalla, mutta valittin ny tämän kestävämmän tyylin.

Tilikkutäkin uus köynnöstuki.

Siinä son tilikkutäkis, rajaojan hanhikkiairan eres. Toteutus on toispualoone. Kaaria ei oo naapurin pualella ollenkaa, koska haluan köynnösten roikkuvan omalle pualellepäin.....siis toivon, jos sattuusisivat joskus niin isooksi kasvaa.

Rungollinen tuhkapensas näkyy, naapurin lehtikuusen rungon oikialla pualella ja Palamu-köynnöstuki oikialla. Sehän näyttää ihan palamulta. Voi olla, että käyn tyrkkäämäs sitä viälä syvemmälle.

Mitä siinä sitte kasvaa. Ei oo kärhöjä, vaan köynnösukonhattuja, kaksin kappalein. Ovat lähtenehet jo kasvuhun. Niis törröttää viälä erellisvuatiset kuivanehet versot.

Köynnösukonhattu -Aconitum hemsleyanum???

Vanhempi on tämä Taimihulinoolta ostettu köynnösukonhatun siämentaimi. Mikähän on nimeltänsä? 

Köynnösukonhattu -Aconitum hemsleyanum

Erellinen ku ei kovin lupaavasti kasvanu, nii istutin siihe pari vuatta sitte toisenki köynnöksen, tälläkertaa viininpunaasen köynnösukonhatun.

Köynnösukonhatut 21.8.2020 tilikkutäkis.

Molemmat o tukeutunu tähän asti hanhikkipuskahan. Ei mitää havaantua kiipeeväkkö koskaa Palamun latvahan, mutta ny olis tukirakenne korkeuksihin tarijolla.

Kylymät säät jatkuu. Ollahan siivottu takatarhaa, nykku viimmeesekki naurat o poistunu kuvioosta. Välillä oon ollu paviljongin kimpus ja kohta siitä o jotaki raportootavaaki. 

Hyvää viikon jatkua!

Yksinkertaane pensastuki - harjateräksestä - Pensasruusun kukitusta

Mullahan on kolomiopenkis kolome neilikkaruusua, kaikki on erifärisiä ja kasvaavat eri kulumis. Tummanpunaasen ostin ensi ja sonki parahimmas, eteläkulumas. No, ehän silloon muista färiistä mitää tiännykkää. Valakoosen ostin seuraavaksi ja se sai toiseksi parahimman kuluman ja tiätysti pinkille jäi huanoon, ahtahin ja pimeen kuluma,  tuijien ja kärhöjen puristukses.

Kukinta jäi  kovin surkiaksi, eikä se kovin hyvin kasvanukkaa. Sitte muistin joskus kauvan, kauvan sitte kattomani tanskalaasen puutarhaohojelman, mihinä huippupuutarhuri Claus Dalby näytti ruusujen kukitusniksin. Soli teheny ruusujen ympärille puisen kehikon ku viinimarijapuskille. Sitte ruusupuskan versot taitettihin ulospäi ja sirottihin rimoohin kiinni. Jokaasesta taitetun varren lehtihangosta kasvaa ylähäppäi uus kukkiva verso. Loistavaa!

Vuasi sitte kokeelin taivuttaa niitä muutamaa oksaa, mikkä siinä oli. Siroon latvoohin paksun narun, verin oksan maahanpäi ja kiinnitin narun koukulla maahan. Toimii seki!

Ny  oksia on enemmän, joten halusin siistimmän ratkaasun. Kehikolle ei oo tilaa ja kaupan kaaret oli turhan lyhkääsiä. Mulla oli ylimäärääne parin metrin, 5mm paksuune teräsharijasaloon pätkä. Taitoon ensi jalaat ja ......

.......sitte keskiosan kaarelle. Kaariosa on pitempi ku niis kaupoon viheriis tuis tai ainaki pitempi ku omis. Pitempiki olis voinu olla.

Sitte kaari paikallensa ja taivuttelemahan oksia.

Täs näkyy viimme kesänä taivutettuna ollu oksa.

Taivutin nelijä oksaa ja typistin niitä. Tuahon olis voinu laittaa petooniverkkokaarenki, mutta tuas alla kasvaa verhoangervo 'Lumikki' joka on siirtolistalla. Saan sen myähemmin kaivettua pois kaaren alta, ku oon keksiny sille paremman paikan.

Viälä lähikuvaa. Näin taivutettuna kukinta on runsahampaa ja täs tapaukses puska saa enemmän valua ja kukintaki näkyy paremmi. Voin siirtää tämän myähemmin angervopuskan  paikalle, nii sillä olis enemmän tilaa. Valakoosen ja tummanpunaaset neilikkaruusut leikkasin  n.30cm korkeurelta.  Pysyyvät sopivan kokoosina ja kukkiivat silti alootettuaan lumihin asti.

Neilikkaruusu 'Pink Grootendorst' 18.7.2020.

Näin hianosti pinkki neilikkaruusu kukkii kaharesta taivutetusta oksasta. Suasittelen kokeelemahan joku vuasi.

Onneksi säät o pikkuusen paremmat. Pakkaasta joka yä, muttei lunta enää tupruta, eikä myrskyä, joten eiköhän tämä tästä taas iloksi muutu.

Aurinkoosta loppukuuta!

Paviljonki harjateräksestä

 Kyllä se nurmikolla lojunu katekankahasta tehty musta ympyrä paviljongin/minkä liä härpäkkehen paikkaa merkkas. Niinku teistä jokku uumooliki, vaikka mitää suurempaa ei ollu enää tarkootus teherä. Niitä pikkuhommiahan riittää aina lumentulohon asti.

Tämä ratkaasi monta ongelmaa. Ensinnäki, mähän en tykkää ruahonleikkuusta, enkä varsinkaa mistää kiärrettävistä jutuusta, niinku esimerkiksi lipputangosta. Oon useen suunnitellu laajentavani kaaripenkin

sisäreunaa nii palio, että lipputanko jäis istutusten sisälle. 

Toiseksi, etupihalleioo mitää istumapaikkaa, mihinä vois rauhas tuumata seuraavaa siirtua. Kolomanneksi, oon taas löytäny vaikka kuinka monta kärhyä, mikkä haluaasisin, mutta mihinkä ne tuuppaasisin!?! Osa vanhoosta istutuksistaki o nii umpehen kasvanu, että tarvittaas pelastavia siirtoja, mutta mihinkä. Nii ja uusia miälenkiitoosia kasviaki olis vaikka kuinka palio ja...........

......ja netin syäveriis seikkaalles, törmäsin joitaki vuasia sitte La Vie en Roses-plokin ruusupaviljonkihin. Ihastuun siihe ja hilijan törmäsin samahan ireahan Neljä Kättä-plokin toteuttamana. Se  antoo viimmeesen sysäyksen toteutukselle. Ja olinhan tänä kesänä Avoomis puutarhoos viaraalulla puutarhas, mihinä oli paviljonki poikineen..... Joko tuli tarpeheksi perusteluja?

Ireahan piti "myyrä" viälä Isännällekki, ku meinasin, että tois harijateräkset paalikuarman päällä. Suuri valttikortti oli toteutuksen halapuus....... nii tiätysti.....halavemmaksihan tulis olla iliman!!! 

Kyllästyyn orottamahan paalienhakureissua, joten hain 12kpl, 10mm paksuja ja  6m pitkiä  harijateräksiä hevoostrailerilla. Takaa yläluukku auki ja harijaterästangot sirottuna kaharen lauran välihi, niinku kerrosvoileipä. Pysyyvät hyvin suarina. Alakuperääsen mallin mukahan tarvittin 3+6=9kpl, mutta otin muutaman ylimäärääsenki samahan kuarmahan. 

Tua ympyrä oli hyvä. (halakaasialtansa 2.10m) Sillä sai mallata sopivaa paikkaa. Tankojen paikat merkkasin reunahan verhoklipsiillä.  Tein ennakkohon reijät valamihiksi, että sai Isännän kans äkkiää väännettyä tangot oikeelle paikoolle, n.30cm syvähän ja sai tarkistettua samalla, ettei tulisi kiviä vastahan. 

Ensin laitettihin kolome runkotankua. Hitsasin niihin molempihin päihin lisää pituutta 30cm, koska halusin vähä korkiemman. Jos sattuus köynnökset kasvaa, nii ei het päälakia kutittelisi. Ja jourun jokatapaukses nostamahan pohojaa.

Harijateräkset kiinnitetähän keskeltä rautalangalla. 

Toisehen kiarroksehen menöö 6kpl, 5.5m tankua. Ja taas tangot risteyskohorasta yhtehen rautalangalla.  Sävellin pikkuusen tankojen pituuksia ja tämän vaiheen jäläkihin jatko onki viälä enemmä mun näkööstä. Siksi seuraavahan vaiheehi voi mennä aikaa, jopa ens kevääsehen. Ny näköö jo suurinpiirteen mitä tuleman pitää, eikä tällääne ruastunu hässäkkä taaskaa viä liikaa huamiota kasviilta. Nii, ny on myännettävä, että lipputankuaki o pakko pikkuusen puleerata, sevverran rispaantunu taas. Onko sulla viälä tälle kesälle tekemättömiä rojektia?

Hyvää syyskuun jatkua!