Viimmeestä viärähän

Kuinka nopiaa on taas tämäki vuasi viäriny. Tuntuu, että vuaret vaihtuu kiihtyvällä taharilla. Ny oli pari viimmeestä viikkua oli tapahtumia täynnä, etten oo plokiis viaraallu juuri ollenkaa. Onneksi päivät o jo rauhoottunu ja voi aloottaa uuren vuaren rauhallisemmis merkiis.

Ny viälä muutama jouluune kuva.

Valakoone jouluruusu, jota taas yritän viärä kevääsehen asti.

Tämän kuusenpallon färi, merkittöö muutosta.

Nimittäin, päätin muuttaa perinteesesti punasävyyset kuusenkoristehet hopiahan. Tais jäärä kertaluantooseksi kokeeluksi. Isäntähän ei tykänny yhtää, ku vaihroon viälä peruskynttiläkki tuijahan tarkootettuhun valosarijahan.

Punaasta färiä löytyy kyllä muusta koristelusta, kuten tästä puutarhakaverin askartelemasta kynttiläasetelmasta.......

.......ja olohuanehen klasin eres olevasta tontturyhymästä.

Keittiön lampuski on istuskellu jo monena jouluna kolome tonttua. Tänä vuanna somistehena o lankavalot ja simppelit, suasitut männynoksat.

Männynoksia on eteesen komuutinki päällä......

......ja eteesen kaappien keskellä olevas peilisyvennykses. Syvennyksehen oon tavannu teherä jonkullaasen joulusomistuksen. Tällääsen, tänä vuanna.

Joulu oli valakoone, lunta muutamia senttiä. Parina päivänä on näkyny aurinkoki, vaikka muutoon on ollukki aika pimeetä päiviä. Pakkaasta on ollu kymmenen astehen molemmin pualin. Tänää rupes tuulemahan, enteellen illaksi ja yäksi ennustettua myrskyä. Meitä sei haittaa, ku ollahan kotona, eikä olla rakettiakaa ammuttu enää monehen vuatehen. Kuuluukos teirän uuren vuaren viattohon joitaki perinteetä? Meillä son, ku mikä tahansa tavalline viikonloppu.

HYVÄÄ  UUTTA VUATTA KAIKILLE!

Joulu 2018

TOIVOTTAA....... NAVETTAPIIKA

Kukkalankku

Oli klasienpesukiarroksesta jotaki muutaki hyätyä ku läpinäkyvät klasit. Innostuun taas sisustamisesta, ainaki pikkuuse. Nimittäin olohuanehen kukkapuluma ratkes. Meillähän on olkkariski ihan tavalliset klasit ns. normi korkeurella. Hyvä sinänsä, koska tiä menöö aika likeltä, mutta kukkien kannalta huano juttu. 

Kukat piti saara jollaki konstilla nostettua maharollisimman likelle valua. Klasikku o viälä pohojoosehenpäinki.

Ettiin yhtenä päivänä jotaki kellarista ja lurkkasin ns. puupualelle, mihinä harvoon käyn. Siinähän se, ratkaasu. Silimihin osuu laattialla lojuva lankku. Soli maannu siinä koko aijan, muttaku ei ollu ollu tarvetta sille, en ollu sitä sen kummemmi noteerannu. Ihana, höylätty ja elämää nähäny aarre. Pesun ja varovaasen hiomisen jäläkehen, vahasin sen tumman ruskialla vahalla ja hyvä tuli.

Lankku oli just sopivan pituunenki, vajaat 2.5m. Olin jo valamihiksi suunnitellu viritelmän, jos sopiva taso löytyys. TV-tason päälle kylijellensä yks puulaatikko ja pöyrän päälle joku muu. Tua turkoosi neliövaasi oli just sopivan korkuune. Ajatuksena oli ensin laittaa laatikko pystyhy ja toinen pöyrän päälle kylijellensä, mutta lankku nousi liian korkialle.

Ja sitte vaa järiestämähän kukkia. Harvinaasen moni seleves kesästä. Tais olla aika pitkälle altakasteluruukkujen ansiota.

Ludisia reppanaki pukkas kaks kukkaa, vaikka multa on ollu kuivaa koppuraa suurimman osan kesästä. Viäres on hilijan ostettu köynnösvehka 'Atom' ja pihalta pelastettu muratti.

Tähäret täs iliman valoja.

Tällä viritelmällä mennähän taas hetki. Sain kaikki kolome tähtiäki ripustettua klasiihi. Lamput meinas olla ongelma. Ostin vuasi sitte sekä tähäret, että niihin tarkootet lamput, mutta tähäristä tuli miälestäni liian keltaaset, niinku nolis roikkunu klasilla jo kakskymmentä vuatta. Niis on ny 470 lumenen, 2700K ja 5,5W LED-lamput. Tämä nykyyne lamppuviirakko o jotenki vaikiaa, eikä meinaa selietä mulle ollenkaa.

Jouluvalamistelukki etenöö pikkuhilijaa. Osa siivouksista on tehty ja leipomukset alootettu, kyllä se siitä :) Kuis teirän valamistelut?

Mukavaa viikonloppua!

Hyvää itsenääsyyspäivää!

Kyllä tällääsehen päivähän oli mukava herätä. Aamullahan oli tiätty pimiää.........

.......mutta myähemmi aurigon sätehet lupaali kirkasta päivää.

Nousihan se aurinko mettän yläpualelle ja kultas komiasti naapurin saloos liahuvan lipun.

Laitoon klasille kaks kynttilää orottamahan illan pimenemistä.

Sitte isäntä tuliki kotia, kantaen sylissänsä meirän uutta asukasta. Saanko esitellä, tuleva hirvien hirmu, norjanharmaa Santtibackens Sanni, ikää 8viikkua.

Kaharen kynttilän tarinan voit lukia täältä.

Mukavaa itsenääsyyspäivän iltaa!

Ensimmääne arventti

Ei oo kauvaakaa, ku vilikaasin kalenteria ja tuumasin, että ensimmääsehen arventtihin o viälä vaikka kuinka palio aikaa.

Aika hupsahti kuitenki sukkelasti ja arventti pääsi yllättämähän.

Onneksi kynttiläasetelmavärkkiä löytyy omiista kaapiista ja puutarhasta.

Täytin piänet saviruukut mullalla, ku ei ollu hiakkaa tai soraa. Hain puutarhan havuusta muutamia oksia. Vintillä oli pussilline käpyjä, joista sain asetelmahan täytettä. Aikaa viävin operaatio oli numerojen ettimine.  

Samalla färiskaalalla mennähä, ku vuasi sitte. Löytyy kaapista sopivasti nelijä samankokoosta kynttilää. Yhtä ny oli jo pikkuusen poltettuki.  Kynttiläruukut on aseteltu aijan harmaannuttaman, laron seinälauranpätkän päälle.

                                                        Rauhallista ensimmäästä arventtia!