Kolomen plokin haaste

Puutarhahommat ei aina luista, tai ei muuten huvita.
Vauhrikkahan alakukesän katkaasoo mulla tua paalausjakso.
Se tuloo useen tarpeheshen. Ei tartte ku muutama päivä, ettei tee puutarhahommia,
nii kyllä on kauhia hinku pihalle. Nii kävi nykki.

Mäntykulumas on ny kukkaloisto parahammillansa.

Kyllä sain äkkiää melekee kaikki penkit kantattua ja nypittyä rikkikset.
Uusia kasviaki sain istutettua, jokka tuli hankittua Avoomet puutarhat - kiarroksella.

Mäntykuluma

Ja kaivettua kuappia kärhöjä varte. Niille pitääs viälä teherä tuekki.

Mäntykuluma

Ei meinannu millää malttaa tulla eileen sisälle. Ei hyttyysekkää palio tahtia haitannu,
vaikka niillä oli valtava hyäkkäyspuumi menos.
Tänää oliki tihkuunen ja umia päivä, eli hyvä navettapäivä.

Mäntykulumas isabellansyreeniki aloottaa kukkimisen.

Sain Emilieltä, Hurahtanut plokista, haastehen. Kiitos!
Haastehes on tarkootus esitellä kolome plokia joita seuraa.
Nämä mun valittemat kolome plokia, ei taira esittelyjä palio tarvita, mutta nämä on
vaikuttanu mun puutarhapuuhiihi aika palio.


1. Googletin jotain kasvia ja kas, löysin itteni Saaripalsta -plokista, ja siitä asti oon
tivihisti seurannu Sailan, Mustin ja tiätenki Ransun touhuja. Se valtava erilaasten kasvien
valikooma saa meikälääsen hilijaaseksi. Monta täysin tuntematonta kasvia oon
löytäny tästä plokista.... Mutta ne peurat!


2. Tykkään teherä ja värkätä käsillä kaikellaasta. Suvikumpu -plokista oon löytäny
monta hyvää paju -ja risutyäohojetta. Marjan ottamat kasvikuvat on hianoja ja niitä on mukava kattella. Niistä oppii kasvikuvaamista tällääne aloottelija.


3. Siämenen plokin kirioottamisen aloottamiseksi sain Quulta, muutama vuasi sitte.
Quun Puutarha -plokia kirioottavalta kasvikeräälijältä. Olin lukenu
erilaasista kasviista kirioottavaa, eteläpohojammaalaasta plokia miälenkiinnolla.
Torella monipualinen kasvivalikooma näille leveyksille. Tavattihin ja juteltihin
sivumennen plokkaamisestaki. Siitä se ajatus sitte lähti.


Toivottavasti löytyy aikaa jatkaa haastetta etehenpäin,
vaikka kesällä onki nii kiirusta.


Tänään oon linkittäny keskelle tekstiä, ensimmääsen kerran.
Toivottavasti ne toimii. Yrittäny oon ainaki.

Ku valakoosta lunta

Kuusiympyrän kuusta koristaa tällähetkellä valakoonen lumi.

Tarha-alappikärhö Alpina Plena, kiipii pitkin kuusen oksia.

Tarha-alppikärhö, Alpina Plena.

Kasvupaikka on pohojoosen pualella.

Aurinko paistaa, vaa myähän illalla.

Aivanku olis jouluvalot ripustettu kuusen oksille.

Kukat on koristellu rungon....

....ja osan oksista.

5.6.2013

Istutin tämän v.2012 pohojattomahan sankoohi. Yritin vähä estää tuan kuusen juuria

tunkemasta jokapaikkaha. Heitän muutaman kerran kesäs vettä.
Aluuksi laitoon narut, joita pitkin oli hyvä kiivetä.

Kuuses oli nuata kuivia oksia, joita oli tarkootus peittää.

24.6.2015

Saa havaata kuinka ylähälle tua kiipii.
Muutaman vuaren päästä valakooset kukkaryäpyt valuu pitkin oksia.

Toivottavasti!

Octopus ja kuusikolomio

Tarha-alappikärhö Octopus, on lähinnä viininpuna/violetti, kerrattu, erellivuaren versoolla
kukkiva kärhö. Istutin sen syksyllä pohojattomahan peltisaavihin kuusen juurelle.
Olin ajatellu istuttaa tuaho jonku vaalianpunaasen kevätkukkijan, mutta vastahan ei tullu
sellaasta, jonka olisin halunnu. 

Tarha-alppikärhö Octopus 'Zooct'(Atragene ryhmä)

Ostin tuan Taimimoisiolta, Porista. Oli ainut punertava kevätkärhölaatu, jota oli jälijellä.
Eikä tuannimisiä tääläpäin myyrä.

Octopus ja pehmytmesiheinä.

Nuput oli kauvan pulleena ja orotinki että aukees ensimmääsenä.

Kukan färi on aika tumma. Ei meinaa kauempaa eroottua puun rungosta.
Pikkuusen on miälestäni färin pualesta vääräs paikas. Pitääs olla vaaliampi tausta.
Jospa se siitä eroottuus paremmi, ku kasvaa suuremmaksi.

Tuaskohtaa oli multatilaa aika vähä, siksi  saavikorootus.
Hyvin se siinä talaven päriäs, vaikka tuulet siihe hyvin osuuki.
Tueksi laitoon petooniverkkosuikalehen, jonka naulasin surutta puuhun kiinni.
(yhyrellä naulalla) Syksyllä istutin saavihin kaukaasian maksaruahua, keväällä vaihroon
sen punaasehen valakomaksaruahohon. Ei kuitenkaa färit passannu, joten ny siinä
kasvaa pehemytmesiheinää.

Kuuses on alimmaaset oksat aiva kuivia. Olis kiva jos kärhö jokupäivä
kiipees oksille asti. Tämä laji ei kasva kuitenkaa nii suureksi ku perusmuato.

Kuusi on monihaaraane. Saa havaata kuinka kauvan haarat kestää näitä nykyysiä tuulia.
On kuulemma muutaman kerran miäsväki ajanu hevoospelillä yli. Silloo joskus.

Kuusikolomio

Kuusen viäres, torennäköösesti virpiangervo, kasvoo tuas valamihina.
Väännin siihe pyäristetyn kolomiomallisen penkin, ku lisää istutusalaa piti saara.
Kuutamohortessan lisäksi siinä on lähinnä erilaasia maksaruahoja ja kurienpolovia.

On hortessalle liian kuiva paikka, mutta en oikee tiärä mihinkä sen siirtääsisin.

Piooniunikkojen siämenkylyvöt.

Angervon ja komeeren maksaruahojen välihi kylyvin niitä piooniunikkojen siämeniä,
 jokka voitin, Marian koti ja puutarha -plokin, kirija-arvonnan mukana.
Ainaki mä niitä tuahon kylyvin. Ei nua ainakaa murolta näytä. Kovi piäniä ovat reppanat.
Ihime, jos ne joskus kukkii. Mähän en oo mikää kylyväjämestari.
Siksi ostanki kaikki valamihina taimina.

Tarha-alappikärhö Octopusin kukka, on tavaraa täynnä.

On tua Octopus nimensä veroone, monilonkeroone kukka.
Octopus on suameksi mustekala.

Vettä on tullu taas ku aisaa. Rupiaa ottamahan jo päähä.
Onneksi melekee kaikki on paalattu. Ny on pitäny teherä rästitöitä pois alta,
että voi taas keskittyä pihahommihi.

Haaga ja alappiruusupenkki

On pakko teherä viälä ihan oma juttu nuasta alappiruusuusta.

Mistä vetua, että ens vuanna ei oo kukan kukkaa tai 

sitte ne kukkiivat ny ittensä hengiltä.

Ihanaa vaalianpunaasta hattaraa.

Haagan nuppu.

Haagan nuput on tosi voimakkahan pinkit. Kukka on palio vaaliampi ja haalenoo
entisestään vanhetes.

Haagan uutta vuasikasvua.

Kukinnan näyttävyyttä heikentää uusi kasvu, joka ohittaa kukkivat kukat.

Juhannus 2005 (skannattu kuva)

Palatahan alakutaipalehelle. Istutin Haagat v.2004 alakukesästä. En enää muista mistä ne ostin,
 mutta taimet oli tanakoota, monihaaraasia ja kukkivia. Istutuskuappahan laitoon rodomultaa.
Aluskasviksi ansikkaa. Rodojen tyvelle lisään kuusien alle varissehet neulaset, parikertaa kesäs.

v.2006 (skannattu kuva)

Vaikka taimet oli nuaria, nii ne kukkii hianosti joka kevät.
Paitsi yhtenä vuatena, ku jätin kevätsuajauksen laittamata. Nuput kuivi.
Istutin tuaho viärehen pystykasvuusen mariakuusen ajatuksella, että elävööttääs tuata tiiliseinää.
Jätin sitte kevätsuajauksen siltäki ja kaikki lumirajan yläpualiset osat kuivi. Se siitä elävöötyksestä.

11.6.2010

Haagan valittin lajiksi kukan färin perustehella, eikä korkeuskaa olisi pualtatoistametriä enempää.
Ny ne on niis mitoos ja uutta kasvua vaa lykkää. Tyytyysisin ihan tähän kokoluakkahan.

7.6.2014

Alappiruusuullahan pitääs olla kostia kasvualusta. Vettä ne saa tuasta rännistä. Jos on kuivaa,
kannan pari sangoollista vettä kerran viikos molemmille.
Lannoottanu oon Kekkilän jauhemaasella Havu -ja rodolannoottehella kakskertaa kuus.
Vappuna ekan kerran ja heinäkuun alakupualella viimmeesen kerran.
Viimme syksyllä jäi syyslannoottehet välihi tykkönää.
Tänä keväänä annoon sitä uutta Biolanin lannootesta, mihinä on niitä mykoritsoja.
Vai mitä ne ny olikaa, no sinnepäi.

Alappiruusupenkki 21.6.2015

Täshän tämä alappiruusupenkki tiätysti on. Etuoven ja nurkan välis.
Ku mun mariakuusisuunnitelmat meni myttyhy, istutin seinustalle kärhöjä.
Nämä herää aika myähä, Södertelje on 30cm, Blue Angelista ei näy viälä jäläkiäkää.
Tua seinä oli nii autio, että rustasin tuaho petooniverkkohon risusyrämmiä.
Ohojeet löytyy Suvikumpu plokista.

Alappiruusupenkki

Portahien kupehes kasvaa ainavihanta mahonia. Sekin on happanmaan kasvi.
Son kukkinu jo keltaasin kukin, ja syksyllähän siihe tuloo ne siniset mariat.
Tuppaa kevääsin ruskuamahan, kun en suajaa. Nyt ei ruskonnu ku muutama oksa, jokka leikkasin.

21.6.2015

Nyt tuntuu että mitäs tämän jäläkehe, kukkiiko enää mikää.
Onneksi kurienmiakat ja -polovet alootteloo.
Nii, ja on viälä nua muut keväällä kukkivat kärhöt.

Syreeni ja konnantatar.

Kerkes syreenikki kukkaha tänä juhannuksena.
Aamut on ollu tosi koleeta ja kosteeta, mutta päivät ja illat on ollu lämpöösiä.
Meinas tulla oikee hikiki.

Tervetulua mukahan Ariel!

Juhannus 2015

Kattelin viimme juhannuksena otettuja kuvia. Oli aiva eri näkööstä.

Nii sisistä ja valakoosta. Ny on nii pinkkiä, ettei kenellekkää jää epäseleväksi,

mikä on mun lempifäri puutarhas, violetin lisäksi.

Alppisuuru Haaga x2.

Suurin ja kaunehin on tiätysti tuvan nurkalla kukkiva alappiruusu, Haaga, 

tai oikiastaan niitä on siinä kaks.

Kevätatsalea

Toine huamattava kukkija on kevätatsalea katajakulumas.

Kuolanpioni

Ja kolomas on mun ainut pioni, kualanpioni.

Se vähä meinaa hukkua nuatten tuluppaanien sekaha.

Tuli laitettua ne liian liki.

Ja sitte yleesnäkymiä.

 Ny ku sammalleimukki kukkii, ja melekee kaikki tulpukki viälä, ja muutama muu,

on kukkia normaalia enemmä.

Kinttupoloku

Kinttupoluulla kukkii villaheisi, jota kuritin aika rajusti keväällä.
Aluskasvina rönsyleimu.

Mäntykuluma

Mäntykuluma

Ku pyärähtää ympäri, nii näkyy mäntykuluman vasen puali.

Katajakuluma

Katajakulumaa tiältäpäi kuvattuna. Tuluppaanit on niitä ripsureunaasia  Louvre -nimisiä.
Pitääs leikata nua vuarenkilipien kukinnot jo pois. Takana siintää kuusiympyrä.

Katajakuluma

Nyt on kuva katajakulumasta, puutarhasta tiällepäi.
Tykkään nuasta Sweet Rosy -tuluppaaniista.

Kaaripenkki

Etualalla kukkii Candy Stripes -sammalleimu.

Kaaripenkki

Holland Chic -tuluppaanit on saanu punertavaa sävyä. Eres patjarikkoa.
Takana kolomiopenkki.

Kaaripenkki

Kaaripenkki

On nii pinkkiä, että. Vuasi sitte kuvasin lipun ja vaalianpunaasen suviruusun samaha kuvaha.
Ny ei meinaakkaa viälä kukkia.

Haagan kukinto.

Meillä taitaa mennä pyhät rehuhommis, mutta teille muille, oikeen.....


Rentouttavaa Mittumaaria!

Sinikämmen

Tämähän oli niitä, pakkosaara listan kärkikasvia.
Ihastuun tuaho ihanahan violetin sävyhyn ja taas käynnistyy mettästys.
Lähialueiren taimistot myi eioota, mutta kesälomareissulla 2009 sain
isännän kääntämähän auton nokan kohti Tommolan tilaa.
Siälä kasvoo suuri mätäs, keskellä aurinkoosta näytemaata.
Sinikämmenhän on varioosen lehtomettän kasvi. En tiärä onko niillä joku kastelusysteemi vai
oliko maa vaa nii sopivaa, että niin aurinkooses paikas menestyy.

Sininen sinikämmen  4.6.2012.

Sininen sinikämmen kotoontuu aluuksi hyvin. Se kasvoo hyvin ja joka vuasi oli enemmän
 kukkia ku erellisenä vuatena. Sitte alakoo alamäki.

Sinikämmeniä on punervasävyysiäki olemas.

Täs on nykyyne komeus. Yks ainu kukka. Tuas viärellä kasvaa varjoyrttiä
ja se jyräs tämän täysin. Lisäksi erellisen postauksen alappikärhö pimitti tältä taivahan,
joten sareveret jää saamatta. Kasvupaikka on nykyysin liian kuiva ja pimiä.
Alunperin kotoosi Hokkaidon kosteesta vuaristomettistä oleva kasvi
on ny nii kaukana ihanne oloosta, ettei oo ihime ettei huvita.

Valakoonen sinikämmen.

Valakoosen sinikämmenen ostin Tamperehen Puutarha-messuulta, Pionien Koti- osastolta v.2012.

Valakoonen kukkii ny ennemmi ku sininen. kuva 5.6.2015.

Valakoonen kasvaa sinisen viäres, mutta sen taivas on auki.
Luanto hoitaa kastelun. Siirrän nua narsissit, on vähä aharasta.

Sinikämmenet on mäntykuluman oikialla pualella.

Otan valakoosen erestä jaloangervon pois ja siirrän sinisen siihe, että sais sarevettä.
Tua tikku valakoosen eres on kolomileheren merkki. Hengis näyttääs olevan,
mutta ei näy ku kaharen sentin korkuune piikki.


Ny on sitte sellaanenki ihime koettu, että piti olla päivällä talavihaalari päällä paalates.
Tuuli suaraa pohojoosnavalta asti. Ei uskoosi että kohta on juhannus.

Kevään ensimmäänen ....

.....kärhö kukkii. 

Alppikärhö

Sinine alappikärhö alootti ensimmääsenä kevätkärhööstä.
Muiski on ollu nuput jo kauvan aikaa, mutta hitahasti vaa aukee.

Alppikärhön hennon färiset kukat.

Tämä on istutettu kiipimähä mäntykuluman mäntyä pitkin.
Erellises puutarhas oli rungollinen mänty, johona ensimmääset
oksat tais olla suurinpiirtee 3-4metris. Oli hianon näkööstä, ku kärhö kiipii oksille ja roikkuu
kukkien alahappäin. Täs ei samaa linijakkuutta löyry. On vähä takkuusen näkööne.

Kärhö korkeuksis.

Tämäki taitaa huirella jo samoos korkeuksis ja orotin jo että se olis tarttunu
 tuahon toisehe mäntyhy, ku ovat nii liki. Siitähä lähtis laskeutumaha kärhöverhot.

Kärhö peittää allensa kaiken.

Tämä mänty oli rajusti toispualoone jo ennestänsä ja siksi kärhön siihe laitoonki.
Tiänviären vanahat koivut pimitti nii tuata pualta, että oksat oli aiva surkeeta.
Tämän säherön alla taitaa kualla lopukki oksat.
No, jos kärhö joskus leikatahan tai kualoo muutevaa, kattoo sitte mitä teherähä.

On siitä tullu jo aika muhkia.

Kyllä tavallisenki alappikärhön kukat on hianoja, mutta niitä pitää kattua likeltä,
että ne näkis. Häviää sinine färi tuaho vihereytehe.
Vai onko sitä tullu jo nii sokiaksi ettei näe.

Kukkiva kärhöliaani.

Vuarenkilipien päälle laskoo hianosti tuallaane kukkiva liaani.

Mäntykuluman vasenpuali.

Mäntykuluman vasemmalle pualelle tairan hommata syksyllä pinkkioranssia tuluppaania.
On ollu nii hianoja kuvia plokiis tuasta yhyristelmästä.
Jos niitä täältäpäi sitte löytyys. Vanahat tulput on tainnu tulla tiänsä päähä.


Mukavaa viikon alakua!