Köynnöskujan köynnökset

Istuun viikko sitte torstai-iltana terassin riipputualis, ku aurinko osuu nii sopivasti ensimmääsen köynnösportin kärhöhön. No, kamerallehan siitä töitä repes. 

Jalokärhö 'Forever Friends' 8.7.2021.

Portin korkiemmalle kohoralle oli jo kiivenny navetankeittiös, purkis talavehtinu valakoone jalokärhö. 

Tarhaviinikärhö 'Pernille'

Alempana, samas portis kukkii tämä kaksfärine tarhaviinikärhö, mikä unohtuu multa syksyllä kaivaa ylähän. Oli tarkootus viärä se talaveksi turvahan, koska en uskonu sen talavehtivan riskipenkin pääs.

Mutta siinä se ny vaan kukkii. Palio paremmin ku vuasi sitte. Keväällä vaihroon viäres olevahan tomaattikaappihin pintamultia ja ihimettelin, että mihinkä lapio tarttuu, kärhönjuurihimpa hyvinki. Silloon hoksasin, että vastoon orotuksia, kärhö taitaa olla hengis.

Ja viälä yks kuva vasten ilta-aurinkua.

Satoo muutaman millin 11.7.2021.

Satanukki o. Nii harvinaasta herkkua tänä kesänä, että toristusaineistua pitää olla siitäki. Kuvan etualalla näkyyvät kaks sinisarijapöttiä. Suureksi yllätyksekseni, siinä kukkimattomas on nelijä nuppua ja toises näyttää olevan peräti viistoista.

Säleikkövilliviini 13.7.2021 toises kaares.

Takaasin köynnöskujalle ja toisehen kaarehen. Istutin siihe villiviinin, että eres johonaki kaares olis jo alakukesästäki elämää.

Valkoinen ruusunätkelmä 'White Pearl' ja punainen ruusunätkelmä toises kaares.

Toisella pualellaku kasvaa tämä hituri. Tai oikiammin montaki, ku kasvatin keväällä siämenistä punaastaki ruusunätkelmää valakoosen kaveriksi. Sinänsä kiva, että valakoonenki talavehtii, mutta herää keväällä nii armoottoman myähään tai oikiammin vasta kesällä, että hermot menöö, ku kukkiivakki sitte just ennen talavia.

Siniset kelloköynnökset (kesäköynnös) kolomannes kaares.

Onneksi ny viimmeeses on tuuhiaa kasvua kelloköynnösten ansiosta. Niiren itäminenku onnistuu keväällä yli orotusten ja niiton voinu hajasijoottaa sinne tänne. Kelloköynnökset on istutettu kasvulooriihin ja aika hyvin lähtivät kasvamahan piänen juromisen jäläkihin.

Köynnöskuja pelloltapäi kuvattuna 13.7.2021.

Vaaliankeltaanen isoköynnöskrassi 'Milkmaid'

Palatahan viälä ensimmääsehen kaarehen. Kaaren toisella pualella kasvaa pötis isoköynnöskrassia. Luulin, että kasvaas kovinki lujaa ja olis jo saavuttanu täs vaihees kaaren korkeemman kohoran, mutta ei. Kukkimahan on kyllä ruvennu, mutta kasvu on kovin hirasta. No, en esikasvattanu nuata mitenkää, olis ehkä pitäny. Hoksasin valakooses kärhös nuutunehia lehtiä ja muutaman ärräpäänki taisin päästää ilimoolle. Lähemmin tarkasteltuna huamasin katkennehen verson. Joku hualimaton kastelija oli varmasti söhäässy verson poikki........kukahan liä?

Ilta-aurinko valaasi sopivasti köynnöskujan pääs olevan daaliapötin. Ensimmääne kukkaki aukee. Tänä aamuna sain ahaa-elämyksen! Daaliapötin takana olevahan kurijenmiakkapenkkihin vois laittaa viälä yhyren kaaren. Esittelin siinä ajatusta innoossani isännälle. "Ja taas tarvitahan lisää verkkua." ............Mistä se tiäsi!? 

Kärhö 'Forever Friends' 13.7.2021.

Lopuksi viälä sama kärhö, mikä postauksen aloottiki. Kivasti on vajaas viikos kukkia auennu. 

Viälä yks kuuma päivä, sitte viilenöö. Onneksi!

Mukavaa loppuviikkua!

Viälä pari kesäköynnöstä ja muut köynnöskujan köynnökset

Viälä pari kesäköynnöstä ja köynnöskujan ensimmäänen kesä. Näin näitä kukkivana yhyrellä taimitarhalla ja ihastuun. Vaikka elämänlangalla onki huano kaiku ja mulla raivostuttava kokemus naapurin pualelta vyäryvästä monivuatisesta maanvaivasta, elämänlangasta/karhunköynnöksestä, ostin siämeniä ku näin.

30.3.2020.

Kylyvin aitoelämänlanka 'Morning Glory' sekootuksen ja päivänsini 'Heavenly Blue' siämeniä maaliskuun lopus. Liotin siämeniä ja laitoon piäniihin purkkiihin varuulta kaks siämentä kuhunki. Hups, noli nopeeta. Jo parin päivän päästä niis oli elonmerkkiä.

19.4.2020.

Kasvuvauhti oli hurija. Ainaki, jos vertaa keijunmekkoohin.

31.5.2020

Niinku arvata saattaa, olin liris niiren kans. Noli aivan punees, ku en jatkuvasti niitä vahtinu.

31.5.2020.

Siksi istutinki ne riskillä pöttiihin pihalle. Multana tavallista pussimultaa, mihinkä sekootin larattua biohiiltä. Ja pötit parin köynnöskujan kaaren juurelle. Loput meni navetanseinälle.

Päivänsiniä tuvastapäi ensimmääsehen kaarehen ja keskikaarehen aitoelämänlankasekootuksia. Kiaroon ne aluuksi harsoolla, etteivät palaasi päivällä, eiväkkä paleltuusi yällä. 

23.6.2020.

Päivänsinen kaveriksi ensimmääsehen kaarehen, riskipenkin päähän, istutin viinikärhö 'Pernille'n. Viärelle laitoon pötin, mihinä kasvoo erelliskesän uus jalokärhö 'Forever Friends'. Samahan pöttihin istutin varijostajaksi kuparisara 'Bronco'n.

30.7.2020.

'Pernille' kukkii siävästi.

4.8.2020.

'Pernille' kukkii ja päivänsini kasvoo jo lähes kaaren laelle.  Keskikaaren potangerin pualella kasvoo monivuatinen valakoonen ruusunätkelmä, mikä nousi torella myähän. Laitoonki siihe varuuksi lisäksi muutaman hajuhernehen. Vastakkaasen pualen aitoelämänlangan ensimmääne kukka aukes 12.7. Viimmeeses kaares ei vasemmalla kasvanu köynnöstä. Oikialla kasvoo vaalian violettia hajuhernestä.

12.8.2020.

Toisesta suunnasta.

19.8.2020.

Aitoelämänlanka 'Morning Glory' sekootus oli kukkeimmillaan elokuun pualenvälin paikkeella. Soli aamupäivän aijan tosi koria, mutta siltähän meni kukat suppuhun illaksi. Sanoohan sen ny jo tosin  nimiki. Siitä ominaasuuresta en tiätystikkää tykänny, eikä siksi mee jatkohon. 

23.8.2020.

Jalokärhö 'Forever Friends'  parhaimmillaan. Päivänsini senku kiipee. Kukkimisestei oo tiatuakaa.

Ruusunätkelmä 'White Pearl' 28.9.2020.

Myähään meni, mutta kukkii kuitenki. Ihana tämä valakoonen ruusunätkelmä. Toivon, että seleviääs tästäki talavesta. Yritin punaasta kasvattaa siämenestä. Kasvoo 10cm, minkä jäläkehen heitti pyyhkeen kehään.

28.9.2020.

Päivänsini kasvoo ja kellastuu.

3.10.2020

Vihiroon nuppuja, mihinä näkyy aavistus sinistä färiäki.......

3.10.2020

......mutta siihen se sitte jäiki. Ei kukan kukkaa. Ei näkyny taivahallista sineä. Eikä liioon jatkohon. Olisko pitäny esikasvatus aloottaa ennemmi? Massaahan siitä tuli kivan näköösesti, mutta olishan se voinu kukkiakki, ku kerran kukkien takia sitä kasvatin.

3.10.2020.

Ei kauhian loistokas ensimmääne vuasi........Mitäs jatkos.........

I Kaari: 'Pernille' -kärhö jäi riskipenkkihin talaveksi, vaikka meinasin ottaa pois ja viärä kellarihin. Saa nähärä paleltuuko.  Siinä vois ens kesänä kokeella vaihtoehtoosesti vaikka kurkkua. Oikialle pualelle tuikkasin jo villiviinin juurtunehen pistokkahan. Tairan kuitenki siirtää sen keskikaaren oikialle pualelle. On liian likellä terassin villiviiniä, jos se sattuus kasvaa kunnolla. Tilalle vaikka kellertäväkukkaasta köynnöskrassia. 

II Kaari: Vasemmalla ruusunätkelmä, oikialla villiviini. Olis eres yhyres kaares monivuatisia.

III Kaari: Vasemmalle kelloköynnöstä, oikialle ruusupapua/hajuhernehiä. Hajuhernehiä vois laittaa usiempahanki kaarehen täytteeksi. Tällääset suunnitelmat tällä hetkellä, tiärä sitte, montako kertaa muuttuuvat. 

Hyvää viikon jatkua!

Kiintopiste

Vuasi sitte, tein kolome köynnöskaarta potangerin/looratarhan ja leimupenkin välihi. Jotaki tuntuu viälä puuttuvan - kiintopiste.  Ihan selevästi. 

Köynnöskuja 12.7.2020.

Vois sitä ny muutaki vaharata ku nuata rentunruuuja. Ohan niiren eres penkki siperiankurijenmiakkoja, muttei ne kauvaa kuki. Ja nähtävästi tänä vuanna aika heikosti, ku o kukinta jääny tykkönänsä kuvaamata.

Aika surkialtahan tua nurkka ny näytti. Hompsuune penkki ja eres oleva nurmi o kuapalla. Onneksi on ilimoja piisannu.

Portti osoottautuu varsinaaseksi aarreaitaksi. Löyrin justihin sopivan pituusen kakkosnelosenpätkän. Ja täytin osan kuapasta siirtonurmipaloolla, mikkä reviin paviljonkityämaalta.

Kuluman vuarasin katekankahien paloolla ja sanomaleherillä. Päälle pussilline kuarikatetta. Ja sitte kiintopisteelle alusta 30cm x 30cm petoonilaasta. 

                          

Sitte portista pino tiiliä, toine petoonilaatta päälle ja soli valamis. Kuvausrekvisiitaksi hain terassilla aina vaan olevan verililijapuun.

                           

Taas tuli siistittyä yks nurkka. Ja ny on koko talavi aikaa suunnitella siihe sopivaa kasvia tai jotaki patsahan virkaa toimittavaa hökötystä. Hm....

Tänään paistoo aurinko ja sai teherä viälä viimmeesiä pihahommia. Huamenna mahtaa sataa koko päivän ja perijantaiaamulla pitääs olla sitte lumi maas. Siroon varuuksi isoomman marijakuusen  ja muutaman muun havun. Hain mettästä pinon havuja ja peittelin niillä tuulisimmista paikoosta, penkkien reunakasvia. Ny taitaa olla puutarhatyät tältä kaurelta tehtynä tai mistä sen tiätää.

Hyvää loppuviikkua!

Köynnöskaari

Onse kummalline tauti, ku kokoaijan pitää  olla jotaki vääntämäs. Pitää ja pitää.....ku mä haluun! 

Täs tapaukses, ihan konkreettisesti.......köynnöskaarta........että mihinkäkö.......

......no tiätenki looratarhahan. Siälä pyärimine jatkuu viälä tämän postauksen verran. Koittakaa kestää. Tämä suara kuja ku iha huuti jotaki rakennelmaa. Täs sei oo, terassiltakaa kattottuna, eres maisemien tiällä.

Eiku toimeksi, ku värkikki oli jo kotoosalla. Ku hylykäsin riskipenkin viiniköynnösirean ja siihe suunnittelemani petooniverkkotuen, leikkasin siitä kaharen ruurun levyysen kaistalehen. Sovitin sitä tuaho. Se passas hyvi, mutta kuinkas kiinnitys. Katkaasutin rautakauppareissulla kans 12mm harijaterästankua 2m pätkiksi. Niistä sai hyvät, jämäkät tuet ja jalaat kaarehen. Kiinnitin tuet rautalangalla molempihin päihin.

Jätin harijaterästangosta 50cm pituuset jalaat.

Sitte vaa hakkaamahan vasaralla tankoja maahan. No, ei menny ku Strömsöös. Oli tarkootus laittaa portti riskipenkin kulumahan, het terassin viärehen, mutta kivihän se siälä kilahti. Jouruun siirtämähän kaaren pääryn keskikohtahan asti. Toiselta pualelta jouruun kaivamahan nyrkinkokoosen kiven pois toisen jalaan tiältä. Ei se tiätystikkää yhtehen kaarehen jääny, vaan halusin toisenki. Sevverran viisastuun, että hakkasin irtonaasella tangolla ensi koereijät. Potangerin pualella ei ollu ongelmaa, mutta......

......leimupenkin pualella sitäki suurempi. Tanko toppas ku seinähän, muttaku halusin sen tuaho, nii oli kaivettava ja kattottava mikä siäloli. Pikkuusen pääsi ärräpäitä kaivaes. E meinannu saara tuata kiviä ylähä sitte millää ja soitinki jo isännälle, että tulis apuhu. Tiätenki auto kaartoo pihahan vasta just, ku kivi keinahti voimasanojen saattelemana nurmikolle. Lohorutukseksi totesin, että kivi oli erinomaasen muatoone, littiä n.10cm paksu. Se löyti het uuren paikan.

 Siinä toine.....

......ei kaks iliman kolomatta. Viimmeene sujuu iliman ongelmia. 

27.7.2019.

Sain nostaa kaaret muutaman kerran irti, että sain muatooltua kaarista eres likipitäen samannäkööset. Köynnöskaarista tuli sopivan kevyet, eikä liian hallittevat. 

Tarkootus olis laittaa jotaki köykäästä kasvia kasvamahan niihi, ettei tuuli kaataasisi niitä. Yritinki kasvattaa niihi hajuhernehiä, mutta huanoon tuloksin. Keskimmääsehen kaarehen ostin potangerin pualelle valakoosen ruusunätkelmän, ku Päivänpesän Katjalta arvontavoittona saatuja nätkelmän siämeniäkään, en saanu itämähän.  Syksyllä tuikiin punaasia ruusunätkelmän siämeniä kaarien juurille. Ei mitää hajua, onnistuuko.

Valamis köynnöskuja. Ei prikullensa samallaasia, mutta sinneppäi. 

Olin suunitellu tekeväni johonki köynnöskaaren petooniverkosta, mutten oikee tiänny mihinkä. Selasin sitte avoomien puutarhojen ilimootuksia ja näin Magdalenan puutarhan ja siitä se ajatus sitte lähti. Näen sialuni silimin kukkivat köynnöskaaret. Mutta ny jo kuuluu seuraava huuto. Katseenvangittia tuanne päähä! Son viälä hakuusas.

Muistutus arvonnasta!

Mukavaa viikon jatkua!