Perhospäiviä

 Täs on ollu muutama oikee kunnon hellepäivä, aika tyyniäki, jos ei tätä päivää lasketa. Tänään, keskiviikkona, oli tuulinen päivä, suarastansa myrskyysä ja tais olla kovin ukkoone tälle kesää. Vettäki satoo 15mm. No, sehän mitää verrattuna monehen muuhun paikkahan ja siihe taannoosehen 105mm sateesehen. 

Mutta alakuviikosta olivat perhoset liikkeellä. Niiton näkyny kyllä kiitettävästi koko kesän. Virgiiniantärykkehet o hyviä perhosperennoja, samoon.....

kallionauhus.....

....ja punahatut. Täs tosin tuulinen kuva, siitä johtuu perhosen siipien asento.

Perhoset tykkäävät syyssyrikööstäki, miton mulle kertyny, ihan vahingos 😉 viittä eri färiä. Vuasi sitte kävin ruattalaases, siäloli hyvinvoivia syriköötä ja viälä nii hyvän färisiä. Pinkkiä..... 

tummaa violettia ja ......

vaalian violettia.

Non istutettuna n.10litran pöttiihin riskipenkkihin. Siinon hyvä, suht lämmin paikka. Talaveksi viän ne navettakeittiöhön. Syksymmällä ostin viälä valakoosenki, mutta son vasta nupulla. Jokuaika sitte jäi kätehen tumma pinkki, mutta son jo kukkinu.

Kärhööstäki joku tykkää. Onko teillä näkyny palio perhosia? 

Lämmintä loppuviikkua!

Sakset o viuhunu

Tänään oli aivan taivahallinen päivä. Tuli hiki vaikkei mitää tehenykkää. Oli pakko keventää vaatetustaki. Mittari näytti 12 ja risat, eikä pahemmin tuullukkaa. Sakset o viuhunu vimmatusti. Osan oon pilipunnu penkkiihin, osan kompostihin ja kaikkista rouvimmat oon kärränny traktorilla pois.

Viimmeeseksi leikkasin tuijat. Joo, oikia leikkausaika o menny aijat sitte, mutta oon useen leikannu tuijat näihin aikoohin, eikä kuinkaa oo käyny.....Talavellahan on nii kylymäki. Syksyllä tosin leikkasin jo kaikki pallotuijat kahares eräs, mutta kuinka ollakkaa molempien leikkauksien jäläkihin pamahti mikreenikohtaus. Ny ei oo, ainakaa viälä, vaikka tuijis onki aika ärijy haju. Keikuun tuallaasilla A-tikkahilla.

Onneksi ei tarvinnu yksin olla. Vaikkei tästä olisi palio apua ollu, jos olisin alaha tippunu. Ei piitannu vaikka klapsutin saksia ihan korvan juures. Onneksi ei pala lähteny. Sikaastahan leikkaus on, mutten mitää suajaakaa halunnu käyttää. Mullaku kaikki tuijat on muiren istutusten keskellä. Piti nähärä mihinkä kinttunsa ja tikkahat panoo.

Erellisestä leikkauksesta on pari vuatta ja voi olla etten näitä enää leikkaakkaa. Leikkaus kyllä pitää tuijat kapiempina, mutta meinaa pituus loppua.

Tällä viritelmällä ylettyy just ja just latvahan asti. Pohojoospääryn tuija on jo niin korkia, etten ylety enää latvahan asti ja siksi se saaki kasvaa kuinka tykkää.

Iris 'Katharine Hodgkin'

Uusia kukkijootaki o ilimestyny. Kevätkurijenmiakoosta ensimmääsenä aloottaa tämä vaaliansinikeltaane. Seuraavasta, sinisestä näkyy vasta yhyrestä vähä färiä.

Virvalilja kaaripenkis.

Nämä virvalilijakki o heränny ja miälestäni jopa lisääntyny. Melekee jokaases kohoras o vähintään kaks kukkaa. Tämon hauska, ku kukkii lähes suaraa maastapäi ja on niitä harvoja punervia kukkia mikkä kukkiivat keväällä ensimmääsinä.

Perhosenki näin jo eileen, mutten saanu siitä kuvaa. Tänään mettästin niin kauvan, että osuun ja meinas tästäki keriitä karkaamahan. Joo, krookuksiaki o auennu lisää, mutta niistä toisella kertaa. 

Ny on puutarha siivos, sellaasista kohorista mihinä ei oo lunta. Luntaki o viälä kasoos, tiänreunapenkis ja navetansivulla. Tänää tuli siilonpojojapenkistä näkyvihin ensimmääset kaks reunakiviä. Mutta, täs välis  voi aloottaa joitaki uusia projektia tai jatkaa loppuhun vanhoja keskenerääsiä, niitäki o. 

Oikee aurinkoosta viikonloppua!

Perhosten punahatut

YES! Non täälä, sekä perhoset että punahatut. Eli seuraa jokakesääne perhosraportti.

Kyllä yksittääsiä perhosia o näkyny pitkin kesää, mutta tänää huamasin niitä enemmänki. Ehkä aamupäivällä oli pikkuusen tyynempää ku muina päivinä. Oli nokkoosperhosia.......

.......neitoperhosia......

.......ja mikä tämänyonkaa perhosia.

Lisäksi kaikki muut ötykät.

Kyllä sopu tilaa antaa.

Välillä jokaasella omansa.

Jättiverbeenaki piti pualensa.

Ja sitte näistä punahatuusta enemmänki. Olin jo monta vuatta halunnu punahattuja puutarhahan ja ostanukki niitä, mutta aina ne hävis talaven aikana. Sitte näin viimme keväänä siämenhyllys punahatun siämeniä ja siitä se sitte lähti, toive talavehtivista taimista. Esikasvatin taimet ja istutin niitä kolomehen paikkahan. Yhtehen loorahan ja ......

....kaaripenkkihin, jois ne talavehtiivakki.  Kaaripenkin paikka o palio varijoosempi, eikä maakaa o varmasti yhtä hyvää. Kasvu onki sen mukaasta, mutta hengis ovat toistaaseksi. Toisin ku kolomannes paikas kolomiopenkis. Siineivät talavehtinehet. 

Kaunopunahattu -Echinacea purpurea 'Starlight' 21.8.2019.

Orotin tiätysti jo viimme kesänä hehkuvaa kukintaa kiäli pitkällä.......turhaan. Ei kukan kukkaa. Mikä pettymys ja jos eivät seleviääsisi talavestakaa nii.......😫."&%'*#. Onneksi näky on ny tämä 😍. Ja perhoset o löytäny punahatut!.....  Parin muun vuaren perhospostauksia; v.2015, v.2017...... Kuinkas tootta pärijänny punahattujen kans?

Hianua perhosaikaa!

Kesä päättyy perhosihin

Ei kesää iliman perhosia, eikä perhospostausta.

Ei oo tänä kesänä perhosia kylläkää liiemmi näkyny, mutta tänää ja varsinki eilee, niitä lenteli huamattavan palio. Kaaliperhosia on kuitenki näkyny harvakseltaan pitkin kesää. 

Nokkoosperhosien näkemisestä oon ollu erityysen iloone. Niitä on lennelly huamattavasti enemmä ku parina viimmeesenä kesänä. Ja tähän, tänä kesänä hankittuhun mirrinminttuhun 'Junior Walker' oon erityysen ihastunu ittekki, perhosten lisäksi. Son kukkinu jo pari kuukautta ja ainavaa siinon färiä.

Neitoperhosia sitävastoon ei oo näkyny ku vasta eilee. Nehän on ollu parina viimmeesenä kesänä perhosten valtalaji. Varsinki kesällä 2015, ennen nii harvinaaset perhoset, tekivät äkkinääsen massaesiintymisen. Purkis kukkiva kruunuvuakko ja neitoperhosen siniset täplät, on nii sävy sävyhyn että.

Omista taimikasvatuksista, on jättiverbeena osoottautunu oikiaksi perhosmagneetiksi. Siinä viihtyy nii nokkoosperhoset.........

.........ku kaaliperhoset.......

.........ja neitoperhosekki.

Ja sitte tämä, kaikes färittömyyres, hohtopiikkiputki on täynnä, ei perhosia vaan mötiääsiä.

Toine mötiäästen suasikki on virgiiniantärykes. Täs on taas tällääne joukkotapaamine, jotenki epämuarostunehen 'Fascination'n kukalla vai pitääskö sanua tähkällä. 

Siirtojuaksutin muute, erellisen postauksen tähkävuakon, vaihteeksi tämän virkiiniantärykkehen helamoohi. Josko se sopiis siihe paremmi ku jaloangervon kans. Molemmat on ainaki korkeeta kasvia ja kukkiivat yhtäaikaa, vastafäriin. Ei tua tähkävuakko torellakaa kummoone oo ja turhakkeheksihan oon sen ristinykki.

On se siälä, vaikkei sitä palio huamaakkaa. 

Perhosia vilisöö lisäksi violetis syysasteriis ja  rantakukas keskimääräästä enemmä. Punalatvaki kuuluu perhoskasviihi, kuha se aukaasis nuppunsa. Meillei palio muita perhosia oo näkynykkää ku näitä kolomia. Entäs teillä? Mitä perhosia teillä näkyy vai näkyykö mitää?

 Perhosrikasta syyskuuta!

Perhospyhä

Ilimestyy ne perhoset sitte meillekki.

Tänää oli tosi lämmin päivä ja perhosia oli ennätysmäärä.

Kaivoon ja kuvasin vuarootelle.

Otin yli 200 kuvaa perhosista. Oli joukos muutamia ihan hyviäki.

On se vaikiaa. Suurin osa oli aiva suttua ja osas ei näkyny mitää järkevää.

Lajivalikooma oli tosi ykspualista. Neitoperhosia oli 99,99%, joita ei oo enne pahemmi näkyny.

Yks sitruunaperhone pysähtyy pihalle päikkäriille, mutta kaaliperhosella oli nii 

kiirus, ettei keriinny pysähtyä.

Mihinkä on hävinny nokkoosperhoset ja kaikki muut?

Osa oli aika repaleesia.

Tukeva ote pitää olla, ettei tuuli viä.

Olin viäny taas kerran kameran jo sisälle, ku näin keltaasen perhosen.
Soli sitte väsyksis. Se parkkeeras ittensä kukkaha, eikä meinannukkaa
aukaasta siipiänsä. Meikälääne sihtaali sitä polovillansa vaikka kuinka kauvan.
Sitte ku se päätti vaihtaa paikkaa, ei mun liipaasinsormi keriinny mihinkää.

Saa nähärä, oliko viimmeenen näin lämmin päivä.

Tervetulua Ulla!