maanantai 31. joulukuuta 2018

Viimmeestä viärähän

Kuinka nopiaa on taas tämäki vuasi viäriny. Tuntuu, että vuaret vaihtuu kiihtyvällä taharilla. Ny oli pari viimmeestä viikkua oli tapahtumia täynnä, etten oo plokiis viaraallu juuri ollenkaa. Onneksi päivät o jo rauhoottunu ja voi aloottaa uuren vuaren rauhallisemmis merkiis.


Ny viälä muutama jouluune kuva.


Valakoone jouluruusu, jota taas yritän viärä kevääsehen asti.



Tämän kuusenpallon färi, merkittöö muutosta.



Nimittäin, päätin muuttaa perinteesesti punasävyyset kuusenkoristehet hopiahan. Tais jäärä kertaluantooseksi kokeeluksi. Isäntähän ei tykänny yhtää, ku vaihroon viälä peruskynttiläkki tuijahan tarkootettuhun valosarijahan.






Punaasta färiä löytyy kyllä muusta koristelusta, kuten tästä puutarhakaverin askartelemasta kynttiläasetelmasta.......



.......ja olohuanehen klasin eres olevasta tontturyhymästä.



Keittiön lampuski on istuskellu jo monena jouluna kolome tonttua. Tänä vuanna somistehena o lankavalot ja simppelit, suasitut männynoksat.



Männynoksia on eteesen komuutinki päällä......



......ja eteesen kaappien keskellä olevas peilisyvennykses. Syvennyksehen oon tavannu teherä jonkullaasen joulusomistuksen. Tällääsen, tänä vuanna.



Joulu oli valakoone, lunta muutamia senttiä. Parina päivänä on näkyny aurinkoki, vaikka muutoon on ollukki aika pimeetä päiviä. Pakkaasta on ollu kymmenen astehen molemmin pualin. Tänää rupes tuulemahan, enteellen illaksi ja yäksi ennustettua myrskyä. Meitä sei haittaa, ku ollahan kotona, eikä olla rakettiakaa ammuttu enää monehen vuatehen. Kuuluukos teirän uuren vuaren viattohon joitaki perinteetä? Meillä son, ku mikä tahansa tavalline viikonloppu.


HYVÄÄ  UUTTA VUATTA KAIKILLE!

perjantai 14. joulukuuta 2018

Kukkalankku

Oli klasienpesukiarroksesta jotaki muutaki hyätyä ku läpinäkyvät klasit. Innostuun taas sisustamisesta, ainaki pikkuuse. Nimittäin olohuanehen kukkapuluma ratkes. Meillähän on olkkariski ihan tavalliset klasit ns. normi korkeurella. Hyvä sinänsä, koska tiä menöö aika likeltä, mutta kukkien kannalta huano juttu. 



Kukat piti saara jollaki konstilla nostettua maharollisimman likelle valua. Klasikku o viälä pohojoosehenpäinki.







Ettiin yhtenä päivänä jotaki kellarista ja lurkkasin ns. puupualelle, mihinä harvoon käyn. Siinähän se, ratkaasu. Silimihin osuu laattialla lojuva lankku. Soli maannu siinä koko aijan, muttaku ei ollu ollu tarvetta sille, en ollu sitä sen kummemmi noteerannu. Ihana, höylätty ja elämää nähäny aarre. Pesun ja varovaasen hiomisen jäläkehen, vahasin sen tumman ruskialla vahalla ja hyvä tuli.






Lankku oli just sopivan pituunenki, vajaat 2.5m. Olin jo valamihiksi suunnitellu viritelmän, jos sopiva taso löytyys. TV-tason päälle kylijellensä yks puulaatikko ja pöyrän päälle joku muu. Tua turkoosi neliövaasi oli just sopivan korkuune. Ajatuksena oli ensin laittaa laatikko pystyhy ja toinen pöyrän päälle kylijellensä, mutta lankku nousi liian korkialle.



Ja sitte vaa järiestämähän kukkia. Harvinaasen moni seleves kesästä. Tais olla aika pitkälle altakasteluruukkujen ansiota.



Ludisia reppanaki pukkas kaks kukkaa, vaikka multa on ollu kuivaa koppuraa suurimman osan kesästä. Viäres on hilijan ostettu köynnösvehka 'Atom' ja pihalta pelastettu muratti.


Tähäret täs iliman valoja.




Tällä viritelmällä mennähän taas hetki. Sain kaikki kolome tähtiäki ripustettua klasiihi. Lamput meinas olla ongelma. Ostin vuasi sitte sekä tähäret, että niihin tarkootet lamput, mutta tähäristä tuli miälestäni liian keltaaset, niinku nolis roikkunu klasilla jo kakskymmentä vuatta. Niis on ny 470 lumenen, 2700K ja 5,5W LED-lamput. Tämä nykyyne lamppuviirakko o jotenki vaikiaa, eikä meinaa selietä mulle ollenkaa.

Jouluvalamistelukki etenöö pikkuhilijaa. Osa siivouksista on tehty ja leipomukset alootettu, kyllä se siitä :) Kuis teirän valamistelut?


Mukavaa viikonloppua!

torstai 6. joulukuuta 2018

Hyvää itsenääsyyspäivää!

Kyllä tällääsehen päivähän oli mukava herätä. Aamullahan oli tiätty pimiää.........







.......mutta myähemmi aurigon sätehet lupaali kirkasta päivää.







Nousihan se aurinko mettän yläpualelle ja kultas komiasti naapurin saloos liahuvan lipun.



Laitoon klasille kaks kynttilää orottamahan illan pimenemistä.







Sitte isäntä tuliki kotia, kantaen sylissänsä meirän uutta asukasta. Saanko esitellä, tuleva hirvien hirmu, norjanharmaa Santtibackens Sanni, ikää 8viikkua.






Kaharen kynttilän tarinan voit lukia täältä.




Mukavaa itsenääsyyspäivän iltaa!

sunnuntai 2. joulukuuta 2018

Ensimmääne arventti

Ei oo kauvaakaa, ku vilikaasin kalenteria ja tuumasin, että ensimmääsehen arventtihin o viälä vaikka kuinka palio aikaa.



Aika hupsahti kuitenki sukkelasti ja arventti pääsi yllättämähän.
























Onneksi kynttiläasetelmavärkkiä löytyy omiista kaapiista ja puutarhasta.



Täytin piänet saviruukut mullalla, ku ei ollu hiakkaa tai soraa. Hain puutarhan havuusta muutamia oksia. Vintillä oli pussilline käpyjä, joista sain asetelmahan täytettä. Aikaa viävin operaatio oli numerojen ettimine.  








Samalla färiskaalalla mennähä, ku vuasi sitte. Löytyy kaapista sopivasti nelijä samankokoosta kynttilää. Yhtä ny oli jo pikkuusen poltettuki.  Kynttiläruukut on aseteltu aijan harmaannuttaman, laron seinälauranpätkän päälle.






















                                                        Rauhallista ensimmäästä arventtia!

maanantai 26. marraskuuta 2018

Ensilumi

Oon joka vuasi kirijannu tänne plokihin ensimmääset lumisatehet. Ja ny taas.



 Aamulla satoo hetken oikee kunnolla ja ny illalla, ku kävin navetas,  oli satanu lisää. On sitä jo enemmä ku sentti. Lisää sais tulla, ku tuata pakkaastaki o, just ny -6.7.


Rupiaa olemahan talaviset maisemat :)

sunnuntai 25. marraskuuta 2018

Pihan viimmeesiä kukkakuulumisia ja huurrekuvia

Viälä päivitys pihan viimmeesistä kasviista, ennenku lämpötila laski pakkaaselle. Viikon on lämpötila ollu nollan alapualella, sillä lailla sopivasti, muutaman astehen. Maisema näyttää ny ihan toisellaaselta, ku mitä näis ensimmääsis kuvis.


18.11.2018

Jouluruusu kukkii näi pontevasti, viimmeesenä lämpöösenä päivänä.









Tänä syksynä istutettu syysmyrkkylilija 'Waterlily' ei aiva keriinny aukaasta kukkiansa. Ny son havunneulasten ja havujen peitos. Jos se talavehtiis ja kerkiääs ens syksynä paremmi.


Yks piikki näkyvis.







Ei keriinny nämäkää, syyssaharamit. Ostin ne nii myähää, että istutin ne suasista purkkihi. Kattoo ny, kukkiivakko sisällä. Ens vuanna oon aijoos asialla ja istutan ne maahan.



Joskus syksyllä otin komiaamaksaruahua sisälle malijakkohon ja unohrin sen muiren kukkapurkkien taa. Tein perkausta pöyrälle ja kas, maksaruahooshan oli komiat juuret. Ei ollu varsinaasesti tarkootus niitä juurruttaa, muttaku näi oli päässy käymähän.......








......istutin ne pihalle, mäntykulumahan. Pakkaaset tuli het niskahan, mutta jos eivät seleviä, nii ei kovin korkialta putuakkaa.








Kruunuvuakokki nostin. Noli ensin kaks päivää terassilla ja  karistelin niistä viälä enimmät mullat pois, enne kellarihin viäntiä.



Leikkasin niistä muutaman kukan ja nuppuja malijakkohon. Nuput aukes aika hyvi sisällä.



Verililijapuut nostin vasta keskiviikkona sisälle. Noli sisällä lokakuus muutaman päivän, ku mittari näytti -10. Hyvin kestäävät pikkupakkaasia. 


Eres kuusikolomio, takana kasvimaa ja oikialla hanhikkipenkkiä.




Ny on ollu aiva mahtavia päiviä. Aurinko on paistanu melekee joka päivä ja valakoosta kimalletta o joka paikas, ihanaa huurretta. Luntaki vois kyllä tulla kasvien suajaksi. Muutaman pussillisen talavisuajaturvetta laitoon joillekki harvoolle ja valituulle. Ei sitä monelle riittäny, enkä tiärä oliko levitysajankohta oikia, mutta teko on tehty ja näillä mennähän. 











Klasikki o melekee pestynä. Pesin ne pihapualelta enne pakkaasia ja oon lämpöösimpinä päivinä pessy muita pintoja. Ny näyttää säätiarootus loppuviikolle plussakeliä, nii saan senki urakan kunnialla loppuhun.    


Virkistävää viikkua!

maanantai 19. marraskuuta 2018

Viimmeeset silaukset

Mä nii tykkäsin, ku lokakuun pakkaasjakson jäläkehe, ilimat lämpes uurestansa. Ennen pakkaasia kerkesin putsata ja kanttata melekee kaikki istutusalueet. Onneksi ennustuksis näkyy tuleva lämpöösempi jakso, nii ei tullu iha paniikkia. Olis jääny muute liia monta hommaa keväälle.

5.11.2018
























Kuten tämän kivililijanki siistimine. Parvekkehelta otetus kuvas näkyy, kuinka petooniset askelkivet o hävinny nurmikon joukkoho.


Eihä niitä näkyny enää palio ollenkaa.

























Ei muutaku veitti kätehe ja leikkaamahan laatan reunaa pitki kasvanu nurmikko pois. Nostin sitte viälä laatanki pois ja lisäsin kuappaha kivituhkaa, nii että keskelle jäi syvennys. Näi laatan saa tukevammin takaasi paikoollensa, eikä se heilu.

























Siistiin lopuksi viälä muukki reunat. Melekee kaikki reunimmaaset kivet olivakki jo nurmikon peitos. 

























Selekeni huamattavasti.

























Lipputangon juurenki kanttasin. Nua kivet oon upottanu petoonihi.  Siitä o kätevä ajella leikkurilla, ku pikkukivet pysyy paikallansa, eikä rikkaruahokkaa rehota kivien välis. Pikkuuse sammalta  vaa näyttää oleva.























Sitte viälä tämä navetan erusta. Tua kohtahan jouruttihin kaivaa putkivuaron takia auki ja vuasi sitte, just enne avoomia, saatihin kivi takaasi paikoollensa. Kiviki jäi siinä hötäkäs vähä vinoho ja soraki oli ny jo pikkuuse painunu ja nua rumaasen heinäkki oli jo siihe siämentäny, joten........

6.11.2018























.........reviin heinät pois, suaristin kiven,  ja kärräsin erustalle lisää soraa. Kaivoon viälä pari littiää kiviä isoomman etehe. Laitan lisää, ku löyrän sopivia. Ny siiton huamattavasti mukavempi kulukia, ku portahan nousu vähä maraltuu. Kintukku ei enää nouse nii kepiästi ku enne.

11.11.2018

Kokoaijan piti vilikuulla säätiarootuksia, että kuinka kauvan lämppööne jakso kestää ja että mitä viälä kerkiääs teherä. Arvioon, että tämän törkyysen postipoluun viälä kerkiääsisin uuristaa. Olinhan jo hakenu kasan kivituhkaaki valamihiksi, eikä sitä olisi  siihe voinu jättää. Isäntähän olis sen kuitenki hävittäny lumia lykätes. 
Viikko sitte pyhänä, nostin kivet pois, siivosin alustan, lisäsin kivituhkaa ja naputtelin paikallensa muutaman kiven.

14.11.2018

Keskiviikkona olin teheny vähä yli pualet. Soli nii hirasta, ku piti ettiä välillä lisää kiviä. Istutusaluehan on leventyny alakuperääsestä (hah mikä yllätys) ja olin enne käyttäny siihe nii palio piäniä kiviä, että ny ettiin lisää suurempia.


Eikä polovekkaa  enää kestä nii pitkiä aikoja kyykkyasennos.

Eihän mikää mee tiätenkää niinku meinaa. Taas tuli kaikkia ylimääräästä ja  mulle meinas tulla aiva tollikko. Pakkaaskausi rupes lähenemähän uhkaavasti. Perijantai-illalla tein ittelle lunttilapon, ennen pakkaasia tehtävistä töistä. 

Siinä luki sekalaases järiestykses:
poloku
klasit
havut
kaalet
sipulit
risut
lintulato

18.11.2018

Poluun sain tehtyä eilee, pyhänä. Viikko siinä meni, runsahan kolomen metrin pätkäs.......
























........mutta son ny valamis.

Havut oon hakenu ja levitelly, pääasias tuulisille paikoolle penkkien reunoolle. Lisääki vois viälä hakia. Lehtikaalet oon pakastanu. 
























Perijantaina kävin isännän asioolla ja tiätty tein koukkauksen hankkijalle. Sipulipussit euron kappale. Kympillä pussia ja kerkesin ne peräti kaivaa maahanki. En tiärä kuinka niiren käy, mutta keväällä tuan sitte näköö. 


Vanhasta lintularostahan remontteerasin yksiön ja tilalle ostin vähä suuremman lintularon, halavimman maharollisen. Olisin halunnu koko ruskian tai puunfärisen, mutta halavin oli valako-ruskia. Hioon valakoosen maalin pois, että se tummuus aikaa myären harmaaksi. Ja se halapuushan seliittyy sisäosien pahavisuurella. Eli tein siihe itte  sisäristikon vaneerista. Aikamoosta häkkyrööntiä, mutta kestäähän se ny palio paremmi. 

























Tänää sain uuren lintularon pystyhy ja evästäki esille.  Siinon ny tilaa usiammalle tirpuuselle.
Alle laitoon katekangasta, ettei kasvit oo keväällä iha tahaman peitos.

No nii, viälä listalla o klasit, miten oo viäläkää pessy. Joku plussapäivä kiärrän pesten ne eres pihalta, sisältä kerkiää myähemminki, eikös?..........Risutöitä olis kans tarkootus viälä teherä.

Ihan mukavasti kerkes tyälista lyhentyä, mutta jäi ens keväällekki viälä tekemistä. Mua ei mikkää talaviaktiviteetit kiinnosta, joten touhaan  aina pihalla maan jäätymisehen asti, ettei talavesta tulisi nii pitkä. Jos talavi on ny oikiasti alakanu, hautaurun tästeres nelijänseinän sisälle kolomeksi - nelijäksi kuukaureksi. Keväällä ku aurinko nousoo korkiemmalle, alakaa taas uus tohina, TÄYSILLÄ!

Ny voi ruveta seuraamahan lintularon elämää.
Linturikasta viikkua!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...