Pioni/perennatuki ja pikkuusen muutaki

Mua sitte otti viimme kesänä pattihin, ku meikälääsen piooninkukat retkottivat kuinka sattuu. Mulla niitä muutenkaa montaa oo ja sitte ku se suurin kukkii, nii voishan se paremmaltaki näyttää.

Kiinanpioni - Paeonia lactiflora 'DK Aleksander Fleming' 7.7.2019, kaaripenkis.

Tiärän kyllä, että pioonit tavatahan tukia, nii mäkin tein. Kiapahutin kaharen ruurun korkuusen petooniverkon pioonin ympärille, muttei se  mihinkää piisannu. Oohan mä tukia nähäny, tosi hianojaki, mutta oon het tuumannu teherä niitä tapani mukahan itte.

Eli, tiätysti petooniverkosta. Kiapahutin nelijä ruutua korkian ympyrän.

Leikkasin joka välistä yläreunan auki  ja taitoon yläreunaa pikkuusen auki.

Raothan siitä tuli, mutta punoon yläreunahan pari kerrosta pajua.

Lisäsin viälä yhyren verkonpalan vaakahan, minkä ansiosta osan varsista pitääs pysyä pystys. Tästä tuli ihan mun näkööne ja eiköhän se asiansa aja. Ja piooniki näyttää olevan hengis - punaasta näkyy!

Potangerin keskellä olevahan kehikkohonki tein muutamia pajupunouksia. Näitoon teheny ennenki, mutta tämä on eri kehikko ja siitä toisesta pajut o varissu jo aika päiviä sitte.

Täs o pikkuusesta lampunvarijostimesta tehty tuki törmäkatkerolle. 

Leimupenkki 5.8.2019.

Törmäkatkerollehan on ominaasta retkottaa iha maata myärin. Tein viimme kesänä toisen tuen, johonka punoon vaakatuet paksusta rautalangasta. Tuki on tuan köynnöskaaren kohoralla olevalla törmäkatkerolla. Viäres on tueton, mikä on keskeltä auki. Tuettu pysyy pallomaasen rehevänä koko kasvukauren. Tämän parempaa kuvaa en näköjään ollu ottanu. Ny o molemmilla tuet.

Kevätkurjenmiekka -Iris reticulata 26.4.2020.

Mutta jotta totuus ei unohtuusi, ny mennähän vasta täs. Kevärkurijenmiakka 'Katharine Hodgking' o saanu seuraksensa Iiris reticulatan.

Aurinkoosta viikkua!

Lampun uus pajuhattu

Nii siinä käytihin, että ompelupuumi muuttuu pajupuumiksi.

Oon hakenu muutamana päivänä tiänviärestä, sähkölinijan alta, hyviä pitkiä pajuvittoja. Siitä niitä raivatahan kumohon muutaman vuaren väliin. Nämon raivattu 2018 syksyllä ja viimme kesänä juurakoosta sitte kasvoo pitkiä, suaria pajuja.  Tänä kesänä ne haaroo, eikä niitä voi enää punontahan käyttää. Pajuvittoja olis voinu käyttää syksylläki, lehtien putuamisen jäläkihin. 

Kolomiopenkis o lamppu, misten oo tykänny pätkän vertaa. Son toimiva, mutta loistaa ku Naantalin aurinko, jopa iliman valoja. Ja lisäksi hatuston lohojennu pala. Mullon pyäriny käyttämättämänä tuallaane vanhan lampunvarijostimen kehikko, jota ajattelin käyttää hyäryksi.  En kuitenkaa tykänny sen pyäriästä muarosta.

Joten taitoon joka toisen pianan sisähänpäi......

.....ja leikkasin voimapihiriillä jokatoisen pois.  Muutoon solis ollu nii tihiä, että punomises olis tullu ongelmia. Luannopajutku eivät oo nii taipuusia ku oikee punomista varte kasvatetut. Lisäksi annoon kehikolle kosania, että pikkuusen tummuus.

Punoon kahta pajua kerralla kiärtäen. Pakko, ku tuaho jäi parilline määrä loimia. Parittomalla olis voinu punua yhtä pajua kerralla toisen erestä ja toisen takaa. Reunas jouruun käyttämähän apuna rautalankaa, ku loimiväli oli aika pitkä ja käytin aika ohkaasia pajuja. Rautalanka näkyy ensimmääses kuvas.

Lopputuloksesta tuli joka tapaukses, aika hauska. Rungollekki vois teherä jonku naamioonnin.

Sitte lisäsin ennen pystyttämähäni köynnöstukehen lisää pajukuretta. Osa vanhasta kurelmasta oli jo harsuuntunu ja puronnu poiski. Siinon kerran ollu joku onneton hyasinttipavun yritys. Ny on kasvamas nii monta köynnöstä, että josko kokeelis tuaho taas jotaki laittaa. Takana aitaukses kukkii sinisenä.....

......kevättähtimeri. 

Ja joku muistamaton pöliänä istutti syksyllä punakukkaasen jouluruusun keskelle lumikellomätästä, mistei ny montaa kukkaa pukkaa, mutta onneksi eres jouluruusu on elos.

Tein muutaman muunki piänen punouksen, joista tuloo toinen postaus. Nämä mitää ihimeellisiä oo, mutta o kivoja näprätä. Ny o pihaki likimain haravootu. Ojat ja navetansivu pitää viälä vetää. Lakaasukoneen kulijettajaki jo teki tyänsä ja siirti sorat siävästi leikattavalle nurmikaistalehelle. Ilimat on ollu tooosi ihanan kevääsiä. Ny valitettavasti kylymee, mutta haravoores pysyy lämpöösenä.

Mukavaa loppuviikkua!

Ihania färiä......

......nii sisällä ku pihallaki.

Tämä yllätti mut ihan täysin.

Harvoon, ku retkahran ostamahan jonku mulle tuntemattoman kasvin juurakoota/sipulia, nii tulos o näi näyttävä ja ennenkaikkia näi nopia.

Vaaleatyttökämmekkä -Pleione formosana

Istutin nämä vaaliantyttökämmekän sipulit? (2kpl) huhtikuun ensimmääsenä päivänä ja runsahan parinviikon päästä noli jo kukas.  Eikä mummiälestä oo eres vaaleeta, vaan kunnonpinkkiä. O vaan purkki aika tyhyjän näkööne, ku ei oo leheren lehtiä. Senoon jo päättäny, että jos näitä viälä rookaan, ostan varmasti lisää, vaikken saisikkaa näitä tämän pitemmälle. On kukka nii komia.

Krookus 'Ruby Giant'

Pihallekki o puhujennu uusia kukkijoota. Terassipenkis valakoosten seuraksi rupes kukkimahan nämä piskuuset violetit krookukset.

Krookus 'Romance'

Kaaripenkiski tapahtuu. Vaaliankeltaaset krookukset........

Krookus 'Blue Pearl'

.........ja haalian vaaliansiniset  krookukset on aukaassu kukkiansa.

Niillon seuraa toisistansa. Nii hempiän färisiä molemmat.

Ai jestas ku tykkään tästä navetan eruspenkin krookussekootusnauhastaki. Jokaane tupas o lähteny yhyrestä sipulista.

Kevätkujenmiekka 'Katharine Hodgkin'

Kevätkurijenmiakkojenki kukinta on alakanu. Ensimmääsenä, iki-ihana 'Katharine Hodgkin'. Muut viälä orotuttaa, eiväkkä kaikki viimme syksynä istuttamani uutuuset oo viälä eres noussu. Aamulla onneksi näin muutaman uuren piipon.

Mullon ollu ompeluputki päällä. Sen siitä harsojen ompelusta sai. Oon maraltanu talaven aikana kertynyttä kasaa, mihinä oli korijausta orottavia kamoja, tyähaalarien vetoketjuusta, hevoosloimihin asti. Siinä meniki sopivasti totehen tuuliset ja kylymät päivät. Ilimojen lämmetes siirryynki sitte pihahommihin. Penkit oon vetäny jo matalaksi, mutta erinääsiä kasoja o viälä siälä täälä. Oomma muutaman rojektinki jo aloottanu. O nii kiirusta mukamas, ettei tiärä mihinkä hyppääs ensimmääsenä 😍

Aurinkoosia ja  färikkähiä päiviä!

Pääsiääsen puuhia

Ny oli, sattunehesta syystä, pikkuusen erilaane pääsiääne ku normaalisti. Ei trullin trullia, eikä muitakaa viarahia, joten, pääsiääne meni tänä vuanna niinku muukki viikonloput, ei mitää erikoosta. Pitkänäperijantaina ja pääsiääslauvantaina oli aurinkoosta. Silloon olinki palio pihalla. Siivosin joitaki istutusalueeta....... 

......naapurin kissin kans. Tämoli ny nii seurankipiä, että kuluki peräs joka paikkahan.

Suunnittelin riskipenkkihin tomaatiille tälläästä minikasvaria vanhoosta klasiista. Hm....korkeutta olis just sopivasti. Mullaku o tulos vaa matalia pensastomaattia. Pituuski osuus iha nappihin. Tuaho päähän jäis just sopiva tila kaaren juurelle jollekki köynnökselle. Katto pitääs viälä kehitellä jostaki. Kaipaa tämä viälä muutenki pyärittelyä. Sitä tiärä muutenkaa, tulooko tuasta valamista.

Kissi löyti välillä hyvän, suajaasen taukopaikan, terassin hyllyköstä. 

Pyhät oliki ilimojen pualesta surkeeta. Satoo kaikis olomuaroos, tuulen kans. Joten innostuun ompelemahan, pitkästä aikaa. Tein parihin omatekemähän kasviloorahan suajahupun. Ei menny sekää het iha nappihin. Ensimmääne versio oli tiukka ku makkaran kuari. Toisen version tein reilusti välijemmäksi, mutta sitähän tuuli rupes het repimähän.

No, siitä pääsi laittamalla reunahan kumminauhan. Tein tästä kakskerroksisen, toisesta tein yksinkertaasen. Ny o näis suuremmis looris siistit harsot, eiväkkä, toivottavasti, lentele pitkin pihaa. 

Narsissikki tykkääs jos ilimat lämpees.

Mukavaa viikkua!

Pajumuna

Pääsiääsfiilis oli  hukas, enkä meinannu laittaa mitää sen kummempia  koristeeta, mutta ku kävin vintin sivukomerolla ja vastahan tuli pajumuna, minkä oon teheny vuasia sitte, innostuun eres jotaki laittamahan.

Siinä son ny portahilla, höysteeren kera.

Oon teheny tämän ehkä kymmenen vuatta sitte. Mitää vaihekuvia oo.

Täs näkyy pohojan rakenne......

......ja täs munan yläpää.

Jotta muna pysyys petoonipötis, ankkuroon sen pötis olevahan hiakkahan pajunoksilla.

Ja viärelle pikkuusen muutaki rekvisiittaa, helemililijoja......

.......ja tetejä.

Pikkuusen piristystä. Pihalla paistava aurinkoki piristää, eikä näytä kauhiasti tuulevankaa, ruaka o uunis, joten......... tairan mennä pihalle. 

HYVÄÄ PÄÄSIÄÄSTÄ KAIKILLE!

Ensimmääset krookukset

Ihanaa...ny se alakas.....

.....krookusten kukinta.

Kukinnan aloottivat viimme syksynä terassipenkkihin istutetut, piänet  'Ard Schenk'-krookukset.

Yhyrestä sipulista nousoo monta kukkaa.

Nämä navetan eruspenkin krookukset jäivät ny toiseksi.

Sekootuksesta löytyy vaalian violetin lisäksi tummaaki violettia.

Keltaastaki o luvas.

Kohta o sinistäki färiä. Löyrin ensimmääset sinivuakkojen nuput. Ensimmääsen nokkoosperhosenki näin, mutta silloli nii kiirus, etten saanu sitä kuvihin. 

Aurinkoosta loppuviikkua!

Joella

Kävin viikolla lenkillä. Joutsenia, eikä sen paremmi muitakaa lintuja näkyny. Pellothan oli paksun lumipeittehen alla.

Siälähän ne, joella.

Jokitöyrähältäki lähärettihin vetehen.

Ne lipuuvat hilijallensa kauemmas, käännellen päitänsä ja kuunnellen, seuraako joku.

Samas näkyy parvi lintuja.

Hanhekki saapuuvat vakiopellolle.

Siälä ne, sulas sovus, joutsenet, hanhet ja yksinääne sorsa......

......paitsi nämä rakastavaaset. Nämoli kuhertelemas sillan toisella pualella.

Aurinkoosta ja lämpööstä viikkua!