Syyskuun viimmeesen päivän kukkijoota

Kummasti vaa löytyy viälä kukintaa. Ei nii loistokasta, mutta kuitenki joitaki sitkeetä sissiä.

Kolomiopenkis, karpaattienkello on osoottautunu tänä vuanna pitkäaikaaseksi kukkijaksi. Kai siksi, että oon antanu siämentää, enkä oo harannu taimilta niskoja nuri ja siämentaimet kukkiivat eri aikaha.

Neilikkaruusukki jaksaa aina vaa. Mun suasikkiruusuja, eihä mulla mitää jaloruusuja ookkaa. Kukkiivat heinäkuun aluusta lumen tulohon asti.

Tämän kesääne, vaalianpunaanenki kerkes aloottamahan toisen kiarroksen.

Kaaripenkis, vallihauran viäres, pinkki laukkaneilikka jaksaa kukkia yhyres kukintansa aloottavan komianmaksaruahon kans.

Keväällä, puutarhamessuulta ostettu punaane esikko o kukkinu jo tovin, toista kiarrosta.

Samoo violetti esikko.

Kesällä ostettu 'Elke' -kurijenpoloviki kukkii toistamisehe.

Postipoluulla kukkii valakoone laukkaneilikka.

Kuusiympyräs kukoostaa kukinnan maratoonari, pikkusyrän.

Pohojoospäärys, sinikuunlilijojen tilalla, kukkiivat ensimmäästä syksyänsä, varijoasterit.

Leimupenkis, ihana löytö Plantsusta, kurijenpolovi nimeltänsä 'Sanne' on kukkinu koko kesän. Matala, tummalehtine, vaa viis senttine maanpeittäjä. Toivon talavenkestua, pliiiiiiis!

Etupihan syys.

Tänää oon kaivellu sipulia maaha. Jotenki tuntuu siltä, ettei ne lopu ollenkaa. Pyhänä taas kaivuu jatkuu. Huamenna meen käsityämessuulle.

Syyskuu on kohta lusittu, joten....... hyvää lokakuuta!

Syyskuun lopun tunnelmia

Muutaman pilivisen ja eilisen sateesen päivän jäläkihi, tervehtii aurinkua taas ilolla!

Muuttuva maisema. 

Keltalehtine happomaria 'Maria'.

Törmäkukka

Päivänlilija ja orapihilajapuu.

Satee jäläkihi.

'Alpina Plenan' syyskukka.

Jasmike

Aronia

Törmäkatkero

Pensasmustikka 'Alvar' ja 'Aino'.

Nauttikaa auringosta!

Tyälistan lyhennystä

Ny täytyy taas toreta, niinku joka vuasi ennenki, että mihinkä tämäki kesä katos. Mulloli  keväällä piiiiitkä lista töitä, mikkä olis tänä kesänä pitäny teherä. Hah, kas kummaa, lista vaa piteni. Kukkapenkkien töitä en tähä listaha eres laitakkaa, nehä ei lopu koskaa. Näi syyskesällä mä saanki sitte vaihtehen  päälle, että eres jotaki sais tehtyä enne talavia.

Esimerkiksi petoonitöitä. Tein pari vuatta sitte ensimmääset petoonityät ja silloon tein pari ruukkuaki.  Non ollu sittemisin portahilla. Tuulet ei niitä kaara, hyväku saa ne itte  liikkeelle. Ihastuun suurempaha ruukkuhu ja näi kauvan meni, ennenkö sain tehtyä toisenki.

Muattina o melassisankoo ja ku halusin tästä korkiemman, jouruun vähä säveltämähän tuan sisämuatin kans.

Teihämmä sitte muutaki. Marin puutarhassa -plokis o Mari teheny  petoonipalloja lasisilla lampunkuvuulla. Mäki löyrin muutaman. Käytin vajaa kaks kuivapetoonisäkkiä ja ku laastia riitti, tein yhyren raparperilehtityänki. Loput rapsookset läiskiin kukkapurkin aluslautasehen.

Ennemmi teinki pallokokeelun vanhahan jalakapallohon. No, ei tullu priimaa, ei. Lommoja siälä ja täälä.

Mutta lasimuatiista kuariutuu hianot pallot. Kukkapurkistaki tuli liävästi sekunra. En käyttäny vatupassia, laitoon sangoon vaa silimämäärääsesti suaraha nurmikolle, eihä se onnistunu ja reuna onki vähä vino. Sehä ei haittaa. Reunojen yli pursuavat kasvit sen peittää. Hm... vois laittaa muatin enemmänki  kallellensa, nii tulis oikee kunnolla vino reuna.

Raparperilehtityä onnistuu hyvi, vaikka oli jo nii pimiä, etten kunnolla nähänykkää. Mättäsin petoonin tarkootuksella leheren yli.

.......Koska siitä tuli lintujen juama-allas ja halusin reunalle tuallaasen röpelön alueen.

Kattoon joskus yhtä aluslautasta, että tuashan onki kiva kuvio. Löyrinki sen ja rapsiin loput lautasehe. Olis voinu enemmä lillutella ku jäi nuan palio reikiä.

Tämänkertaaset petoonityät sai alakunsa tästä. Sain viimmeenki aikaaseksi teherä roskapöntöön aitauksen valamihiksi ja tarttin viimmestelyhyn petoonia.

Tämä kuarmalavoosta kasattu aitaus on ollu tuettuna kaikemmaailman systeemiillä, ettei tuuli sitä kaataasisi. Ny pysyy pystys. On petoonihi valetut rautajalaat ja kaikki. Eihä se mikää taireteos oo, mutta on tuata ny palio mukavempi kattella ku roskapönttyä.

On oikee oviki, ja löyrin siihe tuallaasen vanahan haanki. Ruastunehet saranakki oli katteltuna, mutta ku rojekti venyy, nii isäntä kerkes käyttää ne. Uusintamaalaus viälä pitää teherä, mutta taitaa jäärä ens kesähä.

Ny vois terijoensalavakki kaataa tiänviärestä tai ainaki karsia rankalla kärellä, ku ei roskis oo heti  vasten silimiä.

Ny on tämän kesän tyälistaki lyhentyny.......eres pikkuusen. Viälä on monta hommaa, mikkä pitääs teherä. Onneksi komiat päivät tuntuu jatkuvan.

Onkos sulla tämän kesän suunnitelmat toteutunu?
Viikkoki taas vilahti johonki, joten mukavaa viikonloppua!

Sipulilauvantai

Nyon sitte ollu ensimmääset pakkaasyät, pari astetta miinuksella. Kermesmarian leheret o aiva lötköönä ja joriinienki leheret on kärsiny. Alkkarie färine daalia ei oo moksiskaa. Onko uuremmat jalostehet kestävämpiä? Muut kasvit o kestäny iliman suurempia vaurioota.

Täs taannoon kirijootin jutun Juthbackanmarkkinoosta ja että siältä jatkoon taimiostoksilleSundihi, Piatarsaarehe. En oo useen siälä käynykkää, o jotenki tullu useemmi käytyä Blomqvistilla, joka ei kaukana tästä oo. Kävin tänä kesänä ensimmäästä kertaa heti avoonten puutarhoje jäläkihi, molemmis. Siitä reissusta ei oo yhtäkää kuvaa, koska soli täyrelline sareppäivä. Sateevarijo toises käres koko aijan.

Syyskesän tunnelmaa 20.8.2016

Ensimmääsellä kerralla ostin nuakkuluppion ja ku kattoon että sopiis viärehe toinenki, hakemashan se piti käyrä markkinareissun yhteyres. No, jäihän sitä kätehe ny joku muuki :)

Heiniä.

Ja voi vitsi, nii hianoja jaloangervoja ja hortessoota.

Oon kattellu kateellisena muiren plokien monipualisia sipulihankintoja, ku täälä tuppaa olemahan vaa niitä samoja. Kävin litteliski ja ostinki, muttei mitää ihimeellisyyksiä ollu. Multasormen sivujaki oon kattellu, mutta viimme vuanna näytti olevan palio monipualisempi sipulikukkatarijonta.

Lilijojaki on ruvennu tekemähän miäli ja luin että syysistutus olis parempi. Mutta ei täälä niitä syksyllä myyrä.......paitsi Sundilla. Näin netis ilimootuksen sipulilauvantaista ja maininta oli lilijoostaki......sinne.

Olihan niitä ja monia muitaki erilaasia sipulia.

Tuluppaaniaki oli hyllyt pullollansa. Vein sipulipussit autoho ja menin pihalle, taimimyymälän pualelle.

Sundilla sipulikukkamarkkinoolla 17.9.2016

Yleesilime oli muuttunu syksyyseksi. Erilaasia kanervia, calluunoota, koristekaalia ja muita syksyysihin asetelmihi oli vaikka mikkä määrät.

Ruska oli joiski aivan upia. Piti käyrä kattomas lappu.....lumipalloheisihän se siinä korias syysasus - ei vaa meillä koskaa näin loistavasti pukeutuneena.

Tämä on eherottomasti hankittava sitte tiänviärehe, ku sen myllerryksen aika koittaa.

Viimme kerrasta jäi vaivaamaha nämä pikkupuut. Pihilajan runkoho vartetut euroopan tuhkapensahat. Oli nii hianot punaaset marijat, ruskaaki oli ja nykku oli alennustaki......

.........nii siinä sitä mun omaa ny viärähä :)

Sundi ei oo iha tavalline taimimyymälä. Tämä toimii ympäri vuaren kukkakauppana ja lahajatavaramyymälänä.

Sisäkukkia löytyy kiva valikooma. Ruukkuja on sekä sisälle että pihalle tarkootettuja.

Sitte näin tämän......oooooh! En koskaa oo nähäny nukkumaijan???? kukkivan. 

Mikkä kukat!!! Ja färi sopii nii hyvi olkkarin violettiihi verhoohi!

Ny on taas ilima sopivasti  lämmenny, että meen kaivamahan sipulia maaha. Ainaki kaikki pikkusipulit on tarkootus tänää istuttaa.....nii ja se pikkupuuki viälä. Hanhikkiaitahan laitan sen. Sipulikukkajuttua sitte myähemmi :)

Ihanaa syyssunnuntaita!

Porraspään syys

Kyllä ny rupiaa illat olemahan nii koleeta ja pimeetä, ettei iltanavetan jäläki enää pihalla mitää maharottomia teherä. Mutta aamut on ollu aurinkoosia ja kirkkahia. Aamu aurinko paistaa meirän porraspäähä ja jos haluaa aurinkoosia kuvia, pitää olla aamusta asialla.

Ny en oo satsannu senttiäkää syyskukkihi. Sen päätin heti alakukesällä, että niillä mennähä mitä o. Rahat oon laittanu penkkien paikkaamisihi. Kuitenki porraspää taitaa olla täyrempi ku koskaa. Ruusubeguunat jatkaa kukkimista viälä nii hyvi, ettei niitä viälä viitti hävittääkkää. 

Violetit pikkuorvokit on toisella kiarroksella. Leikkasin retkottavat orvokit heinäkuu lopulla ja non kukkinu jo taas jonku aikaa. Taitaavat kukkia pakkaasihin asti.

Onhan mulla syysasteriaki, mutta neoon saanu. Takimmaasen sain jo heinäkuun lopulla ja soli silloo valakoone. Jännästi se rupes punertumaha. Ny siinon jo ruskettunehiaki kukkia, mutta jotenki se viälä sopii tuaho färipalettihi.

Porraspään komiin taitaa kuitenki olla sinine jalohortessa, joka ei ny enää nii siniseltä näytä. Sinisyys lisääntyy ku lannootin sitä happamien kasvien lannoottehella, mutta heti ku se sai parikertaa vaa pelekkää vettä, se rupes muuttumahan  takaasi punertavaksi. Annoon sitte olla. Olihan jo elokuu pitkällä.

Vanhimmat kukat o jo näin tummia. Se saa olla viälä hetki portahilla, ennenku viän sen taas kellarihi talaveksi.

Hyvi siitä viälä mahtuu kulukemaha.

Tua hortessa on loppuje lopuksi aika hauskan näkööne.

Porraspäähä kuuluu kai tämäki, vaikkei ookkaa portahilla. Erellisen kuvan oikias lairas näkyy tämän runkua. Tuas on ollu mariakuusen raasku, josta latva paleltuu het ensimmääsenä talavena. Nysse ruskettuu nii pahoo, että soli revittävä irti. Siihe tuli  nii isoo reikä, ku ei ne kärhökkää takana  rehota, että jotaki siihe piti saara.

Ostin rungollisen syyshortessan ja tuas taitaa olla ainu paikka, mihinä tuuli ei sitä heti retuuta poikki. On kai johonaki vaihees kärsiny kuivuuresta, ku leheret nua lurpottaa. Otin riskin ja otin silti. Oon yrittäny kastella, jospa se siitä....

Kukis o jo ihana punerva sävy.

Oksat on tosi paksut ja tanakat, jospa ne kestääs. Tiilikatolta ei humahra lumekkaa niskaha.

Täyrelline kukinto! Saa sitä ainaki tämän syksyn ihaalla.

Hyvää loppuviikkua!