Vuarenvaihteen valot

 Meilläki o pihalla valoja, taas pikkuusen uurella tyylillä.

Ensimmääset valot laitoon lokakuus paviljonkihin. Puntaroottin aurinkokennovalojen ja sähkökäyttöösten välillä. Sähkökäyttööset vei voiton, aurinkokäyttööset ku ei meinaa talavella pelittää. Terassin aurinkokennovaloosta on parin talaven kokemus. Nämon siitäki kivat, etteivät nii näytä jouluvaloolta, vaan kausivaloolta. Taitaavat palaa vappuhun asti, ku valaasoovat melekee koko pihan.

Joulun lähestyes laitoon lisää valoja; runkotuijahan ja katajahan. 

Alunperin oli tarkootus kiatua katajakuluman isoot tuijat valoohin, muttaku syksyn siistimiset jäi niiren osalta tekemätä ja valot olis saanu jäärä paikoollensa usiemmaksi vuareksi, suunnitelmat muuttuu. Eli tämän vuaren valot on keskitetty kaaripenkkihin. Siinähän on jos jonkinmoosta härpäkettä, mitä voi hyätykäyttää, kuten piikkilankapallo ja......

........... pari kärhökehikkua.

Aika geometrisia muatoja tänä talavena.

Tuvan nurkalta kuvattuna.

Ja portahiltapäi.

No nii, vuasi vaihtuu muutaman tunnin päästä. Se sinänsä miltää tunnu. Kotona kupatahan isännän kans kaksistansa, niinku useemmiten ennenki vuarenvaihteet. Tänä aikana ei muutenkaa viitti pahemmin viipottaa pitkin maita ja mantuja. 

Toivotan kaikille

OIKEE HYVÄÄ, VALOOSAA, KUKKAASAA JA TERVESTÄ

UUTTA VUATTA  2022 😍

HYVÄÄ JOULUA!

 

Pihallon ihanaa uutta pumpulilunta!

Sinistä ja valakoosta lisää

Tämä postaus on vastaus Romppala -plokin Lindan lähettämähän haasteesehen. Kiitos! Jatkoon kesän aikana teemahan sopivien yhyristelmien kuvaamista, silloonku muistin ja hoksasin sopivan yhyristelmän. 

9.6.2021.

Mariakuusipenkin reunas kasvaa ikiviheriä, suht harvinaane, tähkämääsin kukinnoon kukkiva sinikukkaane Wulfenia. Piäniin kesällä pualet ja myin avoomis. Toivottavasti aluut lähtivät hyvin matkahan. Viäres kasvaa esikkosuasikkini, valakokukkaane esikko 'Late Snow'.

12.6.2021.

Tilikkutäkin valakoone narsissivuakko näkyy kauvas. Sinisenä viäres kukkii kirijavalehtine akankaali 'Burgundy Glow', minkä leheristö on aurinkoosuuresta riippuen useen punertavampi ku täs kuvas.

24.6.2021.

Etupihan kolomiopenkis kasvaa sinivalakoone pari, siperiankurijenmiakka 'Perry's Blue' ja isorikko. 

24.6.2021.

Potangeris, astias kasvavan isorikon takana kukkii leimupenkis, lähes koko kesän kukkiva  mirrinminttu 'Junior Walker'. 

14.7.2021.

Arovuakkojen valakooset siämenhahtuvat laventelin viäres kivijalakapenkis kinttupoluulla.

23.10.2021.

Lumesta kurkkivat hauskan raitaaset syyskatkeron nuput potangeris. Tämä sinine on viihtyny ja levinny palio paremmin ku valakokukkaaset sisarensa.

En laita näitä Tiiun aluulle laittamia haasteeta ny eteheppäi. Jäi vastaamine nii viimmetippahan, mutta....

HYVÄÄ ITSENÄÄSYYSPÄIVÄN ILTAA KAIKILLE!

Sinivalakoosta -haaste 2021

Sain tämän erellisiltä vuasilta tutun haasteen kaharelta plokilta. Kiitos! Ku kattelin sopivia kuvia, nii niitä löytyy nii monta, että päätin vastata molemmille eriksensä. Tämon vastaus Puutarhahetki -plokin Tiiun haasteesehen. Tiiuhan on haasteen aikoonansa aluulle laittanukki. 

Ny niitä kuvia. Kiva niitä oliki pitkästä aikaa selata ja voin tunnustaa, että osan kuvista oon ottanu tämä haaste miäles 😊 Täs haastees on toukokuun sinivalakooset kuvat.

10.5.2021

Ensimmääsenä mäntykuluman iränsinililijat/scillat. Alueen keskellä menöö kivipoloku, mikä ei johora mihinkää. Alunperin istutin poluun oikialle pualelle sinisiä ja myähemmin vasemmalle pualelle valakoosia, mutta niinku olettaa saattaa, färit o menny sekaasin jo aikapäiviä. Nämähän o kovia leviämähän siämentämällä ja niinku kuvasta näkyy, ens vuanna kukintaa o luvas entistä enemmä.

 

12.5.2021.

Aitauksen helemililijapuros kukkiivat monet nimelliset helemililijalajikkehekki, mutta sinivalakoosen yhyristelmän muarostaavat jonku kevään ostopurkiista istutetut helemililijapehkot. Seas kukkii kylymänkukan siämentaimiki.

17.5.2021.

Aitaukses kukkiivat nämä balkaninvuakokki, jasmikkehen pohojoospualella varijos. Hankala paikka, mutta nämon siinä menestyny. Ensin kokeelin siihe nuata valakoosia 'White Splendour'  ja ku ne siinä menestyyvät, nii istutin seuraksi sekootuspussin, mistä ensin kukkiivat siniset.

28.5.2021.

Mäntykuluman etulairasta löytyyvät valakooset pikkusyrämmet ja kerratut helemililijat 'Fantasy Creation'. Ensimmääset kerratut ostin aikoonani Virosta, mutta nykyysin niitä löytyy jo täältäki ja oonki niitä lisänny usiempahan paikkahan.

29.5.2021.

Kantopuutarhas, risulintujen alla, kasvaa valakoonen sinikämmen viärekkäin imikän kans. Valitettavasti sininen sinikämmen o tästä hävinny, mutta kokeelen joskus paremmalla tuurilla uurestansa.

Täs oli ensimmääne sinivalakoonen postaus. Huamenna lisää, jos kohomeesilta sormilta pystyn. Täs jäätyy pelekästä ajatuksesta, ku pihalla paukkuu -25.2asteen pakkaane. Hrrrrr.......

Sinivalakoosia miätteetä!

Talavi het kerrasta

 Osaakohan tätä konetta plokkaamisehen enää eres käyttää. On ollu taas totaaline plokipaussi. Jospa se tästä. Niihän mä kyllä jo ajattelin erellisenki postauksen jäläkihin, mutta into hyytyy samantiä. Tuloo ny ainaki lumitilannekatsaus.

Nimittäin tänä aamuna sai herätä täyrellisehen talavitunnelmahan. Muutaman päivän kerkes olla maa niukin naukin valakoosena, mutta viimme yänä sitte posahti 20cm lunta. Lunta oli tarttunu klasihinki.

Onneksi sain pystytettyä lintularonki paikallensa. Viimmetippahan seki jäi. Toissapäivänä sen pystytin ja eileen oli viälä haettava isoompi kivi juureelle, ku se kenas nii pahasti taapäi. Talaven aikana, tuloo klasilla varmasti taas viätettyä  monta rupiamaa.

Aurinkoki paistoo koriasti, eikä auttanu muu ku hinata takamuksensa pihalle, lumitöitä tekemähän. Tämän päivän liikunta sujuuki hyätyliikunnan merkiis.

Ny on senverran lunta, ettei oo väliksi, vaikka tulis kuinka kovat pakkaaset tahansa. Kasvit on turvas ainaki toistaaseksi, lämmittävän lumipalttoon alla. Toivottavasti pysyyväkki. Kuinkas teirän lumitilanne?

Pirteetä päiviä!

Rännänräpäskää

 Aamulla oli ihan HYYTÄVÄ ilima. Tuuli oli navakkaa ja satoo ensimmästää kertaa rännänräpäskää nii palio, että maahanki jäi jotaki.

Toristusaineistua oli eherottomasti hankittava, ennenku vetenä jatkuva saret sulatti sen pois. 

Pihallon jo aika ankiat näkymät, mutta onneksi eres yks syysmyrkkylilija jaksaa kukkia kolomiopenkis. Oon niitä kyllä istuttanu vuasien saatos useemmanki, mutta tämä ainukaanen näyttää pärijäävän.

Viälolis jotaki mitä orottaa, syyskrookukset o noussu pintahan. Ens viikolle on luvattu pari pakkaasyätä, joten pitää nuata peitellä, että näkis nuput aukinaasinaki.

Mullon viälä joitaki talavetettavia terassilla. Ainaki pelargoonit ja sinisarijat o kiikutettava talaviteloolle ennen pakkaasia. Pelargoonit vinttihin ja sinisarijat navettakeittiöhön. Verililijapuut, syyssyrikät, muratit ja pöttikärhökki o viälä pihalla. Niillei ny nii kiirusta oo. Aikanaan siirrän ne sinisarijojen kans samoohin tiloohin. Joriinit ja daaliat, apilat ja viiniköynnökset o jo kellaris. Nokkooset o vintis, samoon runkoverenpisara, vai olisko kellari sille parempi paikka? Onko teillä viälä jotaki talavetettavia pihalla? 

Hyvää viikonloppua!

Ruskaa

Kukkuu! Oon hengis, vaikkei musta oo mitää kuulunu eikä näkyny. Ei mua mikää vaivaa.....paitsi laiskamato. En muista syksyä, että olis Tarmo ja Into ollu näi totaalisesti karoksis. En tiärä johtuuko siitä, ettei ny oo mitää uutta tekeellä ja näi kalasia syksy ei innosta sitte pätkääkää. Kuis teillä? Oommä ny jotaki piäntä siistimistä teheny se jäläkihi, ku pakkaaspoika kävi pari viikkua sitte ja rusketti pihasta suurimman osan.

Onneksi ruska on tänä syksynä ollu kyllä komia. Ensimmääne kunnolla ruskapukuhun kiatoutui pikkuune korallikanukkapuu. Syyskuun pualesvälis oli 'Julia Correvon' viälä näi hyväs vauhris. Ei ollu viälä pakkaaspoika viaraallu. 

Virpiangervo rupes vaihtamahan färiä samoohin aikoohin ja sei montaa päivää tapaa viivytellä ku son täysin alaston.

Aronia on takuuvarma. Ny siinei enää montaa lehtiä oo.

Tuliangervo 'Firelight' on nimensä veroone.

Puistoatsaleea 'Illusia'n takana on kevätatsaleaki ruvennu vaihtamahan färiä. Kanukka o jo lehtensä tiputtanu.

Pensasmustikat o kans varmoja ruskapuskia.

Viikonlopulla oli Pikkuflikan 5-vuatis synttärit. Tein taas kimpun pöytähän, mutta meinas tulla ihan tenkkapoo. Ei ollu oikee enää mitää puutarhas. Toista soli vuasi sitte, mutta näillä oli ny tultava toimehen.

Enoo tosiaankaa käyny kurkkimas plokiihinkaa ku muutaman kerran. Josko tämä lähtis taas tästä  purkautumahan. 

Mukavaa syksyn jatkua!

Hauskat kaverukset

 Kattoon teeveetä ja sivusilimällä näin pohojoospääryn männys liikettä.

Oravahan se siälä!

Eiku kaks.

Pyäriivät rungolla ku mikkäki väkkärät.

Oksalla roikkuu kelloköynnös ja sitäki piti käyrä tutkimas.

Välillä vauhtia haettihin alahalta asti. Leikkasin tänään nurmikon ja niinku näkyy, laiskuuksissani  haravoon puronnehet kävyt taas puun juuren kiveykselle, niinku oon teheny koko kesän.

Oraviilla oli vauhti päällä....

.....kiärtivät runkoa ympäri välillä ihan hurijaa vauhtia......

..........ja sitte taas piti ottaa pikkuusen happia. Oravia on tänä kesänä näkyny aika useen ja taitaa nämäki kaverukset olla tämän kesän poikasia. 

Muumimammaalu o jatkunu. Hain kolome sangoollista pualukoota. Pianhan ne noukkii, mutta perkaamine onki toine juttu.

Terassin viäreene aroniapuska on ollu tänä kesänä ennätystäynnä marijoja. Oksat taipuuvat marijojen painosta maahan asti ja tukkiivat kinttupoluun täysin. Vein sangoollisen marijoja Flikalle. Aroniat ku on tällä hetkellä Pikkuflikan ja Vauhtimimmin suurinta herkkua. Ittekki niitä silloon tällöön heitän suuhuni ja puuron päällä non yllättävän hyviä, joten noukiin niitä ittelleniki. Isäntähän niitei suuhunsa laita suurin surminkaa. Entäs sä?

Valitettavasti ensimmääset ruskan merkit on näkyvis. Korian elokuun lopun jäläkihin syyskuu alakooki sitte syksyysis merkiis. Mutta onneksi sää näyttääs viälä lämpenevän.

Hyvää syyskuuta!

Syksyysiä fipoja

Auttamattomasti, syksyltä tuntuu. Päivälämmöt kiappuuvat kympin korvis ja kylymimpänä yänä mittari  näytti isännän mukahan runsasta kahta astetta. Ei hyvä ja on vasta elokuun loppu. Tämä tuntuu tiätysti sitäki surkiemmalta ku syränkesä oli vastaavasti suarastansa kuuma, kontrasti on kova, eikä ny  meinaa tarijeta millää. Vettäki on räpöttäny lähes päivittäin. Eileen koko päivän. Oltihin liasus ja uskokaa tai äläkää, kävin yhyres kaupas kattomas syyssipulia ja palasin tyhyjin käsin. Uskomatonta! Kotona vasta tajusin, että paviljonkipenkki on iliman sipulikukkia. Onneksi asian kerkiää koriata viälä monehen kertahan.

Aurinkoosina päivinä on perhoset parveellu. Tänä kesänä on ollu ennätysmäärä amiraaleja. Täs yrtti-iiso 'Black Adder'n kukinnos. Nokkoosperhosiaki ihan kiitettävästi. Neitoperhosia ny vähemmän ku monena ereltävänä kesänä.

Kurkien huurot on raikunu melekee koko kuun, mutta ny taivahalla lentelevät parvet on ruvennu kasvamahan kovaa vauhtia.

Syyskesän viimmeeset kukkijakki rupiaa aloottelemahan. Apua! Meinasin talloa tämän valakoosen katkero 'Drake's Strain Alba'n ensimmääsen kukan, kurkottaessani pensasmustikasta marijoja suuhuni.

Pohojoospenkin posliinivuakkoki o jo kukas.

Onneksi siinon viälä palio nuppuja jälijellä.

Tästä talavehtinehesta syysvuakosta oon niin onnelline, varsinki ku siinon näkyvis nuppuja. Ihanaa pinkkiä kukintaa tiaros.

Oon mä jotaki saanu pihalla aikahanki. Oon siivonnu osan penkiistä ja kantannukki. Kivireunukset on siistitty. Pitkästyttävää hommaa, tuumaa hupulaane, pualiksi nukuksis.

Ny paistaa aurinko ja taitaa paistaa peräti muutaman päivän putkehen, joten......

Aurinkoosta loppukuuta!