Lumivalakoone - Lumikki

Monta päivää piti nuppujen aukiamista orottaa. Tämänhän hankiin vuasi sitte, joten kukkii ny ensimmäästä kertaa mun puutarhas.

Joka piikin päähä tuli kukka, mikä maasta nousi.

Lumikki -Sanguinaria canadensis, pohojoospäärys 14.5.2019.

 Nuput kehittyyvät lehtisykerön suajis.

Kerrattukukkaane näyttää olevan palijo hitahampi.

Yäksi kukat menöö suppuhun.

Lumikki seuranaan sinivuakot ja valakooset scillat.

Istutin lumikit pohojoospäätyhyn, koska luin, ettei kestääsisi paahretta eikä rutikuivaa maata. Lisäksi tuahon paikkahan kinostuu enite lunta, silloon ku siton. Varmuuren vuaksi suajasin sen lecasoralla ja päälle laitoon viälä talavisuajaturvetta. Olis voinu selevitä talavesta iliman moisia toimenpiteetäki,  koskon USA:n koilisosista ja Kanarasta kotoosi, mutta halusin nähärä eres yhyren kukinnan. Lumikista o vaalianpunaanenki färi olemas. Muistaa kuitenki pitää, että sen juurakko o myrkylline. Onko lumikin talavehtimisesta kokemuksia? 

Pian kukkii muitaki, esikoos o muutamia kukkia auki ja ensimmääset suuret tuluppaanit raottaavat jo nuppujansa. Ilimakki lämpenöö sopivasti.

Kukkaasaa viikkua!

Parivalijakko

Viälon kukkijoota, viimmeeset kukkii vihiroonki ja osa o jo toisella kiarroksella.

Olin nii hyvilläni, ku tämä pohojoospääryn vuakko talavehtii. Peittelin sen juuriston lecasoralla ja tuas kohtaa tapaa olla aina eniten luntaki. 

Posliinivuokko -Anemonopsis macrophylla

Siinä killuu kivoja pallukoota  kauvan aikaa, eikä  kukinta  tuntunu alakavan ollenkaa. Nuata varsia sai varua katkaasemasta, ku pirin kasvikarusellia sen ympärillä. Onneksi yhtäkää vartta ei menny poikki.

Vuakon taa istutin samaten viimme vuanna, navetan nurkkapenkin, koko kesän sinisenä kukkivan kruunukärhö 'Georg'n innoottamana, vaalianpunaasen kruunukärhön. Keväällä tais tulla yks vaivaane kukka ja färiki oli liia hailu. Olihan taimi piäni ja jurotti koko alakukesän. Mutta muutamasta reilusta sareryäpystä innostunehena, tuuhettuu ja kukkii ny paremmi ku keväällä.

Kruunukärhö -Clematis macropetala  'Rosy O'Grady'.

Färi o ainavaa turhan hailu, mutta kukat taitaa eroottua paremmi hämärähköstä penkistä. Mötiäänen on sen ainaki löytäny 😃

Petooniverkkokehikko on sevverran korkia, että kärhö näkyy klasista ilta-auringos kivasti sisällekki.

Non kauempaa kattottuna melekee saman färisiä, hyvä parivalijakko, vaikken sitä istuttaes hakenukkaa.

Vuakon kukathan killuu alahappäi ja niiton tosi hankala kuvata. Niimpä säärin kameran automaatille ja laskin sen iha maahan kiinni ja otin muutaman kuvan summanmutikas tähäräten ylähäppäi. Tuli muutama julukaasukelepoonenki.

Iha hauskoja otoksia.

........ja tarkennus o mihinä sattuu......ny nupus.

Mitäs teillä kukkii?

Ilta-aurinkua

Muutama sumuune päivä, nii tuntuu ettei aurinkua olisi nähäny ainakaa viikkoho. Kuviista kattelin, että erelliset aurinkokuvat on otettu kuitenki tiistaina. On se kummaa, koko kesän on tuullu, mutta nykku pitääs tuulla, nii ei sitte lehtikää värähtäny aamulla. Jaa, nii että miksikö pitääs tuulla. Siksi, että tuuli hajottaas sumut ja kuivaas pellolta kasteen. Isännän pitääs päästä puintihommihin  aina maharollisimman varahi. Iltapäivällä rupes eres aurinko paistamahan. 

Purppurakeijunkukka -Heuchera 'Palace Purple'.

Tänää siirtelin pellolla vilijakärryjä ja heti ku tulin kotia, kävin ottamas pohojoospäärystä muutaman kuvan. Aurinko osuu nii kivasti purppurakeijunkukkiihi. Ennen oon leikannu joka ikisen kukinnon, mutta nehän on aika hauskoja ja ku keijunkukat o jo vanhoja, nii kukkiaki on aika palio. Takana oleva vaalialehtine on hertta-araalia 'Sun King'.

Kultatesma -Milium affusun 'Aureum'.

Purppurakeijunkukkien viäres on keltalehtine heinä, kultatesma 'Aureum'. Selevis talavesta, toivottavasti toisestaki. Ja nurmikolla taas käpyjä! Keräsin kaikki eilee, muttaku selekänsä kääntää, kuuluu vaa mossahrus, ku ensimmääne sembramännyn käpy taas tippuu. Ihime, ettei kertaakaa  oo osunu.

Varjoasteri -Aster divaricatus

Pohojoospääty o varijoone. Aurinko paistaa vaa iltaasi ja näi myähä syksyllä tosi lyhkääsen aijan. Orotinki miälenkiinnolla, että kerkiääkö varijoasteri kukkia. Kerkes, vaikka kesä on ollukki nii surkia. Kukat on jotenki nuupahtanehen näköösiä, pitääsköhän kastella. Asterin eres on lehtorikkua ja viäres jotaki monivuatista, sinisellä kukalla kukkivaa orvokkia (nimi on karonnu). Son nii kovaa leviämähä, kukkii huanosti ja on liian saman tyyline viaruskaverin kans, että se saa lähtöpassit  keväällä...........ja taas tuloo tilaa jollekki uurelle.

Pohojoospäätyä 29.9.2017.

Runkotuijan oikialta pualelta oon vähentäny siperiankurienmiakkoja ja teheny tilaa valakoalpille. Toivottavasti ens syksynä siinäki kohtaa hohtaas valakoone kukinta.

Syksy o jo alakanu, mutta yllättävän palio on viälä kukkijoota, kesän myähääsestä aikataulusta johtuen. Mutta joriinit ei oo viälä eres päässy kunnolla vauhtihi. Suurin osa on vasta nupulla. Haluaasisin nähärä niiren kuitenki kukkivan, eres jotenki ja siksi peittelinki ne harsoolla. Lämpöasteeta on tällä hetkellä enää 2.9. Apua!!!!

Lämpööstä syksyn jatkua!

Nimensä veroone

Eileen iltana hortoolin pihalla, pualihämäris ja havaattin pohojoospäärys pari vaaliaa pistettä. Oih ja voih, tämän kevään ostos, posliinivuakko oli aukaassu viimmeenki ensimmääset nuppunsa. 

Posliinivuokko -Anemonopsis macrophylla, pohojoospäärys.

Nuput on huajunu tuules jo vaikka kuinka kauvan ja rupes tuntumahan jo, ettei meinaa niitä tänä syksynä aukaastakkaa. Tämän kukka on tosi namu, nimensä mukaasesti posliinimaanen, pikkuusen helemiääseltä hohtava herkkis. Ja tiätysti siinon violettiaki, yhtä mun lempi färiistä. Voi ku piisaas viälä siärettäviä keliä, ku olis viälä kokonaasta seittemän nuppua aukeemata.

Kukat nuakkuuvat alahappäi vartensa päästä, enkä yhtää ihimettele, ku on sanottu vaikiaksi kuvattavaksi.

Kasvupaikan pitää olla pualivarioone tai varioone ja maharollisimman tuuleton, koska nua kukat killuu pualenmetrin varrenpääs ja tuuli niitä helaposti reuhuuttaa. Höh, ei multa tuuletonta paikkaa löyry, mutta son ny tuikattuna tuaho. Toivottavasti olis parempi onni ku toisella violetti-valakoosella vuakolla. 'Wild Svan' on jostaki syystä hyvin kituune. Teki yhyren kukan ja rupes sitte nuurumahan.

Tiarella -Tiarella 'Pink Skyrocket'.

Toine samas penkis oleva herkkis, on monta kuukautta kukkiva pitsimääne tiarella 'Pink Skyrocket'.

Nupuus on pikkuune pinkki vivahre ja niitä nousoo viälä pitkälle syksyhyn. Leherekki o koristeelliset, liuskoottunehet ja monesti leheres on keskellä tumma suanitus, vaikka leheret näyttääväkki ny kokovihereeltä. Oliskohan  märiällä kelillä jotaki tekemistä senkas. 

Onneksi riittää syksyllekki ihania kukkijoota.

Mukavia syyspäiviä!

Voihan kivikkokurjennokka......

........ja muutama muu. Täs jokuaika sitte menin rautakauppaha, jonka  toisespääs myytihi kukkia. Sen toisenpään kauttahan sitä tiätysti piti sisälle mennä ja kattahtaa myyntipöyrät.....On, on, on, en halua, en halua, on.......hei, mikä tämä on......

......ihanan pinkit kukat, matala, vaa 10cm korkia, aurinkoosen paikan kasvi. 

Kivikkokurjennokka (Erodium variabile) 'Bishop's Form'

Ja mikä parasta, kukkimisaika toukokuusta syyskuuhu.

......Nii, ja navetan eruspenkis oli tilaaki. Nimihän ei sanonu mulle mitää. Lapus luki, Erodium variabile 'Bishop's Form', sitte piänellä präntillä jotaki ja sitte löyrin tutun sanan Geranium = kurijenpolovi. No sehän oli viimmeene niitti ja otin niitä oikee viis.

Tulin sitte kotia saalihini kans ja rupesin kattelemahan tiatua. Huoks. Löytyy aivan outo nimi ja kommentti, "ettei mitää talavenkestoa". Huoks! Huoks! Noku ne ny tuli kotia raijattua, olihan ne maahan kaivettava. Maata pois ja hiakkaa tilalle, kalakkia perähä ja sitte sekootus. 

Ny non ruvennu kukkimaha. Ihanat piänet kukat, niinku kuvas oli, mutta korkeutta kasvilla o vaivaaset kolome senttiä, jos sitäkää. Kukat nousoo viitehe senttihi. Kasvi on nii piäni, ettei se mihinkää näy, jos ei viäres seiso ja viärehe istutin naapurilta saarun nimettömän kurijenpoloven, joka on kova leviämähän.

Navetan eruspenkki

Ja katolta tuloo rajummat sareryäpyt rännien yli kohinalla niskaha. Siirtäähän ne pitää, voi olla kyllä aivan turhaa tyätä.

Eruspenkki oli keväällä aivan toivoton. Vaa vasemmalla olevat norianangervot oli hyvät pallot, hanhikit lähti tosi myähä ja koivuangervot näytti ihan kuallehilta. Ne vesoovat kuitenki juuresta uurestansa ja leikoonki kuivat oksat vasta hilijan pois. Takarivin köynnökset on kokenu kovia. Köynnöskuusama kasvattaa muutamaa vartta ihan maan rajasta, 'Justa'- kärhyä ei näy eikä lumikärhyäkää. 

Köynnöshortessan säilynehet maanmyätääset osat.

Viimmeeses ritiläs olevasta köynnöshortessasta paleltuu kaikki ylemmät osat.

Pyhänä kävin kääntymäs flikan tyänä ja samalla reissulla Vihertaimistollaki. 

Varjohiippa(Epimedium  x yongianum) 'Niveum'

Ostin uuret valakokukkaaset variohiipat ja istutin ne mariakuusipenkkihi, kuallehien jouluruusujen tilalle. Piäni  kakslehtine siämentaimi näkyy keskellä alalairas.

Perhoangervo (Gillenia trifoliata), 'Sparkling Rose'- kurjenmiekan kans.

Uuren perhoangervon, jonka istutin ny kaaripenkkihi, kuallehen syyshortessan tilalle.

Hertta-aralia (Aralia cordata) 'Sun King'.

Ku pohojoospäärys ei kukkaloistua oo, nii silloon pitää yrittää pelata leherillä. Ettiinki jotaki erifäristä ja tällääne keltalehtine hertta-araalia löytyy. (limeltä näyttää ennemmi ku keltaaselta)

Pohojoospääryn uus luukki.

Pohojoospäätyki koki kovia. Monta neliyä on pitäny täyttää, jakaa ja järiestää uurestansa, ku siitä hävis rotkolemmikki, japaninsarat, talaviot, haltiankukat, jouluruusut, tiarellat ja purppuraorvokit, jokka on teheny kyllä ainaki milioona siämentainta. Purppurakeijunkukka uuristuu tosi myähä, osa kuunlilijoostaki kronuu ja särkynehetsyrämmekki kutistuu murto-osahan entisestä. Ny rupiaa näyttämähän jo siärettävältä. Valakoosen kolomiokukanki ostin, ku erellisestä ei mitää tullu.

Kääpiöängelmä (Thalictrum kiusianum)

Sitte viimmeesenä tällääne piäni "nettihitti". Plokitapaamises oli näitä moni Vakka Taimesta ostanu ja melekee kompastuun näihi Vihertaimiston käytävällä. Pari tälläästä piäntä ihanaa kääpiöängelmää lähti joukkohon ja päätyy katajakulumahan syyskimikin aluskasviksi.

Ny tuuloo pohojoosesta ja sataa joka välis. Maa rupiaa olemahan nii märkää, ettei meinaa vesi enää istutuskuapasta laskia. (Sori, Saila) Pihalle ei tarkene, eikä tartte, tänäpäivänä mennä. Nurmikonki kerkesin leikata eilee. Oliki nii kuiva päivä, että koneet surisi joka taloos. 

Kuivempia päiviä orotelles!

Pääsiääslauvantaina

Mum piti ostaa uuret kukat. Nii, tiätenki tetet unohtuu muutamana päivänä sisälle  enkä muistanu kastella. Eivät oo enää hehkeemmillänsä.

Maitokaupas oli onneksi helemililijoja.

Sai eres jotaki laittaa pääsiääseksi porraspäähä.

Meilläpäi on trullit liikentees vasta pääsiääslauvantaina. Kymmenkunta trullia kävi. Omankylääsiä niistä oli vaa kaks. Loput on kasvanu jo trulliaijan ohi. Illalla poltetahan sitte kokkoja. Seki perinne on hiipumahan päi. Nykyysin porukat kokoontuu usee kyläyhyristyksien ja nuarisoseurojen tekemien kokkojen ympärille. 

Tiätenki trulliille oli varattuna pääsiääsmunia.

Nämä oli sitte varattuna mulle. On niistä viälä muutama jälijellä :)

Ny on ollu vuarokauren plussalla. Ja sen huamaa. Lumi on hävinny aivan silimis. Onhan sitä viälä, mutta son selevästi maraltunu ja vetistyny. Tällääsiä päiviä lisää, nii hyvin pyyhkii. 

Pohojoospäätyä 26.3.2016

Son kumma juttu, ku pohojoospäärys on palio vähemmä lunta ku eteläpäärys. Luulis sen olevan toisinpäi. Nua suuret puut ja tupa on varmasti estäny lumen kerääntymisen. 

Käyn nappaamas muutaman kuvan ja istahrin pöllipenkille. Tuli miälehen, ettei tästä kulumasta oo tainnu olla yhtäkää kuvaa. Otin sitte nelijä kuvaa panoraamaa varte.

Pohojoospäätyä 4.9.2015

Syyskuulta löytyy vastaava kuvakuluma panoraamana. Tuata mustaa plänttiä alareunas, en rajannu pois. Olis kuva menny nii kapiaksi. Viälä pitää hetkiaikaa orottaa vihereyttä, mutta ny vaikuttaa siltä, että sitä kohti ollahan menos pitkin harppauksin. 

Syäkää mämmiä kohtuurella, vai syättäkö ollenkaa?

Juhannusruusu ja pohojoospääty

Muistan lapsuuresta ihanan tuaksun.... juhannusruusun.

Juhannusruusu

Meillä ei sitä ollu, mutta naapurin puarinseinusta oli ruusua ihan täynnä.

Siälä sitä kävin nuuskuttamas jo alle kouluikääsenä. Kai jonkullaane puutarhakiinnostus oli jo silloon

iteellä. Muistan kuinka tutkiin naapurin kukkapenkkiä ja ihimettelin kultapallon korkeutta ja kuinka

sitä yritettihin tukia pystyhy. Silloon jo muistan päättäneeni olla hankkimatta sitä omaha puutarhahan. Aika kovia päätöksiä, tuallaaselta vaahtosammuttimen kokooselta kersalta......

....Päätös on muute pitäny.

Mutta   juhannusruusu   piti  saara.   Sehän  kuuluu   enne   jokaasehen   puutarhahan.  Sain   aluut

 puutarhakaverilta. Istutin sen pohojoospäätyhyn, tuvan luatees kulumalle.Tein sen virheen,  etten

 laittanu juuriestettä heti maahan. Tarkootus oli, mutta ainavaa on laittamatta. Ny saaki kaivaa joka

 vuasi juurivesoja.

Luulin että juhannusruusu on tosi, tosi kestävä ja sitkiä kaveri, mutta ei sekää kaikkia kestä. Muutama

vuasi sitte  (v.2012)  oli sateene  kesä ja  syksy ja  pakkaane tuli  sulaha  maaha. Seuraavana  keväänä

sain leikata melekee pualet pois, nii palio  oli kuivanehia oksia.  Paikka ei  kauhian  hyvä oo, nurkalla

ku tuuloo aina, mutta kukkia on ollu joka vuasi.......Ja se tuaksu!

Haaga ja lehtorikko on jo kukkinu.

Pohojoospäätypenkin toises pääs onki alappiruusut, joiren kukinta oliki tänävuanna aiva maharotonta.

Tälle kulumalle on kerääntyny palio nuata ikivihereetä.

Tärkein asia on erilaaset lehtimuarot.

Tein aluuksi sellaasen metriä leviän suarareunaasen penkin. Kummasti se rupes heti pullistelemahan

 tuasta keskeltä. Taitaa olla kolomemetriä tällähetkellä.

Tämä on syksyysin aika ankian näkööne. Istutinki syksyllä kolomehen kohtaha kärhöjä. Saa havaata 

kuinka ne rupiaa täs kasvamaha ja kukkiivakko ollenkaa. Muutamasta on jotaki piikkiä noussu. Voi

olla liia pimiä paikka.... ja kylymä.

Pohojoospääty

Olis muutama päivä lomaa.
 Saa nähärä saako mitää näkyvää aikaaseksi.