Paviljonki

Jos ny olis sopiva aika teherä paviljonki-postaus. Son nii liki valamista, ettei se siitä enää palio muutu. Tästä postauksesta näet syksyysen alakutaipalehen. 

Tällääne ruastunu hässäkkä siitä sitte tuli. Miälestäni ihan mun näkööne.

Palatahan viälä hetkeksi syksyhyn. Halusin jonkullaasen reunan eroottamahan istutusalueen multaa ja paviljongin pohojaa. Kokeelin apevaununpurkumatosta leikkaamaani soirua......liian lirua.

......ja mialuummin jotaki ruasteesta. Omista varastoosta ei löytyny kyllä palio ja reunan terävyys miätitytti. Onneksi törmäsin kauppaketjun teräksisihin reunapaloohin, mikkä saa liitettyä näppärästi toisihinsa.

Ostin kaikki mitä kaupasta löytyy. Kones näytti viälä +yhtä, muttei sitä kyllä löytyny mistää, mutta onneksi pituus meni nappihin, ihan täyrellisesti. Täton muuten ruastumattomaksiki käsiteltynä, mutta mähän halusin ruastuvaa reunaa.

Paviljongin esikuvis, alareunaa kiärti tukemas yhtenäänen kevyt petooniverkko, muttaku halusin, että voisin hoitaa ympärillä olevia istutuksia pavijongistaki käsin, sei käyny. Palapelihommiksi meni.

Tällääses vaihees lumien sulettua keväällä 2021.

Petooniverkkopalat ensin rautalangalla kiinni.

Vatupassiki oli käytös.....

....koska halusin yhyren 10mm  harijateräksen tukemahan koko hökötystä. 

Paviljongin laattiasta ei ollu mitää suunnitelmaa, muttaku isäntä tilas kuarman 0-8mm mursketta, soli siinä.

Tähän vaiheesehen tämän olis tiätysti voinu jättää, mutta.......

....halusin käyttää puutarhas hevoosenkenkiä johonki. Niitäku o ittellä omasta takaa.

Ja taas meni rautalankahommiksi.

Toristusaineistua. Lopuksi hitsasin koko hässäkän kasahan. Ei ollu helappua se, meikälääsen tairoolla, hitsata ruastunutta ruastuneesehen. Pari harijaterästäki poltin viittä vaille poikki. Isäntä tinas sitte lopuksi  muutaman kinkkisemmän kohoran.

Jonkullaasta kalustettaki paviljonki kaipas, parin tolopan lisäksi. Sain onneksi hankituksi piänen (80cm) puisen kelan. Sutasin sen ölijyllä ja se sopii paviljonkihin ihan täyrellisesti. Kattohon nostin viälä petyyniamppelin ja soli sitte siinä.

Paviljonki 24.6.2021

Oon tuahon itte tosi tyytyvääne. Nuaren ritilöjen kohorilla on tarkootus kasvattaa tulevaasuures kärhöjä. Ny siinon pääasias väliaikaasratkaasuja pötiis. Avoomis paviljonki aiheutti mukavasti positiivista huamiota, vaikka ympäristö oli viälä varsin alakutekijöös. Oon tyytyvääne, että sain sen valamihiksi (paitsi laattiaa), mutta moni muu projekti siirtyy loppukesähän, mitä olin ajatellu teherä. Tämän tekohan tuli mulle syksyllä ihan puskista. Löytyykö sun puutarhasta paviljonki?

Ny tarkenoo ja tianoo kuivaa. Aharistuun vetämähän navetasta vesiletkun, että saan täytettyä vesisäiliöt, ku tiistaille ennustetut sateet näytti kuivavan kokohon. Siitä sitte tärkeemmille kannan lämmennyttä vettä.

Aurinkoosia kesäkuun viimmeesiä päiviä!

Mittumaaria!

Tuntuu ihan ihimeelliseltä. Ensimmääne juhannus täälä iliman lehemiä. Useen on juhannuksena viälä painettu tukka putkella  pitkin peltoja paalaamas, ny sitäkää ei oo. Hevoosheiniä pitää toki teherä, muttei juhannuksena.

NY voi kaikes rauhas kiärrellä pitkin pihaa ja ihaalla tämän hetken kukkijoota. Leimupenkis kukkii kestoihastus sinine mirrinminttu 'Junior Walker' ja taaempana kukkii ensimmäästä kertaa kunnolla kurjenpolovi 'Sirak'.

Potangeris on kukkinu jo kauvan maas talavehtinehet kruunuvuakot. Ei montaa, mutta kuitenki. Sinine o jo ensimmääset kukkansa kukkinu.

Terassillekki ny kerkiää istahtaa. Viäres kukkii kersoolta saatu rungolline verenpisara.  Juurelle istutin uuren tuttavuuren, sammakonkäpälän. Piti nimi tavata monehen kertaha, että luinko varmasti oikee.

Kolomiopenkis kurijenmiakka  'Perry's Blue' koriana.  Eres kukkii valakoone isorikko ja taustalta näkyy viälä suviruusun viimmeesiä kukkia.

Ja niin siinä kävi, että yä teki taikojaan ja ensimmääset piooninkukat on tosi asia. Tumma 'Zi Feng Yu'.

.......ja vaaliampi ihku 'DK. Aleksander Fleming'

Tästä kohtaa taitaa tulla myähemmi viälä monta kuvaa, koittakaa kestää.

Puutarha on lyännis ja on aivan ihimeellistä herätä, ettei oo päivän tyälista het miäles. Mutta pikkuhilijaa teköö miäli aloottaa seuraavia projektia, mutta ne taitaa saara orottaa pyhien yli. Toteutuksis ku tarvittaas rälläkkää tai poraa tai hiomakonetta, eikä millään viitti rikkua tätä keskikesän rauhaa.

MUKAVAA JA RENTOUTTAVAA

MITTUMAARIA!

Nuputtaa

 Kyllä ny kesä etenöö vauhrilla. Tuntuu ihan, että kaikki haluaa kukkia yhyres klimpis. Mitähän syksylle jää?

Olin eilisen menos ja sillä aikaa 'Therese Bugnet' oli aukaassu suurimman osan nupuusta. Onneksi niiton viälä lisää.

Tämon mulla rungollisena ja kukkii paremmin ku koskaa. On kerran paleltunukki/kuivanu. Siirrin sen syksyllä kolomiopenkistä tähän kaaripenkin laajennuksehen, paviljonkipenkkihin.

Tämäki kohta loistaa. Itte kasvatettu sekootuspussin ritarinkannus. Tänä kesänä niin topakkana että. Oon parihin kertahan solominu sen ympärille harsonpalan tueksi, ettei tuuli vaan pääsisi tekemähän tihutöitä.

Ennätysmäärä sormustinkukkiaki kohta kukkii. Muutamista näkyy jo färiä.

Ja sitte nämä kaks kuvaa. Ovat sinisarijoosta, mikkä vuasi sitte vaihroon isoompihin purkkiihin ja meinasin hukuttaa syksyn vesisateesiihin. Olin ihan varma, että juuret oli märäntyny. Kyyssäsin molemmat purkit kuitenki navettakeittiöhön (5-7astetta) valuttamisen jäläkihin. Rusketti ja tiputti lehtensä, muttaku valo keväällä lisääntyy rupes molemmista purkiista näkymähän uutta kasvua. Soliki yllättävän topakkaa ja ny havaattin molemmis purkiis jo muutaman nupun. Jippii!

Siis jopa täs surkimukses, mikei oo kukkinu ku yhyren kerran, yllätyksellisesti sen ensimmääsenä kesänä. Tältä nupulta on selevästi ollu suunta hukas.

Ja tämä se vasta ihimeellitä o. Ainaki kymmenes kärhös o jo nuppuja näkyvis. Useen o näihin aikoohin viimmeeset kärhöt vasta heräälly. 

Näitä orotan suurella miälenkiinnolla, nimittäin pioonien kukintaa. Vuasi sitte pengastin tätä penkkiä, siirrin yhyren ja istutin siihe kolome uutta pioonia ja suureksi hämmästyksekseni kaikis o nuppuja. Nuas kolomes vanhemmas ihan tajuttomasti. Uusimmis, hyväku yks, että färin näköö. Eileen näinki liuran aivan hervottoman färisiä pioonia ja olis varmasti joku joukkohon lähteny, jos olisin jo nähäny näiren yhtehensopivuuren. Tuaho mahtuus viälä pari. Ei olisi viälä muutama vuasi sitte uskonu, että kualaan näi pioonien perähän.

Tämä sen sijaan lähti joukkohon färinsä takia. Nuppuja siinäki viälä rutkasti. Son joku pipo. Nimiki siltä löytyy, 'Pristine Lila Purple' mutten oo saanu seleville mikä pipo liänöö. Onko tuttu kellekkää?

Tein juhannussiivot.......leikkasin nurmikon :)

Avoomet puutarhat -päivä

 Oli torella ihana päivä! Suasittelen rohkiasti avaamahan oman puutarhan! 

Väkiä oli mukavasti liikkeellä, nii ettei tarvinnu yksin olla (n.150).  Oli monta ihanaa kohtaamista. Sää oli just sopiva, sellaane pilivipoutaane päivä, ei liian kuuma. Taimet teki kauppansa, jäi vaan muutama purkki. Ja kuinka ollakkaa, ensimmääsenä hävis kaikki alappikärhöjen siämentaimet. 

Alappiruusu rupes valitettavasti olemahan viimmeesillään, eikä pioonit keriinny näihin kekkeriihin, mutta.....

......onneksi kurijenmiakat alootteli.

Pohojoospualellaki oli kukintaa.

Etupihaa. Meikälääne on tua kirijavapuseroone.

Tulevaa puutarhuriainesta?!

Eniten kysytty, minikokoone kamsatkanalppiruusu. 

Mulla oli aika mones kukkivas nimilaput, mutta erellistä en hoksannu laputtaa.

Meitä oli illalla kaks väsynyttä, mutta onnellista kukkujaa. Kummallaki oli oman harrastuksensa kans onnistunu päivä, ku isäntä tuli raviista kukkapuskan kans, ykkösrahat taskus. Erellisestä onki aikaa.

Päivän onnistumisesta kuuluu kiitos apujoukoollekki; kaffitarijoolusta hualehtiville, taimimyyjälle ja kuvaajalle. Kiitos!

Kiitos kaikille kävijöölle! 

Teittä päivästä niin ihanan 💗

Avoon Puutarha - Tervetulua!

 Loppuhun asti riitti jotaki rotaamista.

'Palibin' kukkii just sopivasti. Melekee pyärtyy, ku ohi menöö, hajusta.

Suviruusu ei ihan keriinny täytehen loistohon.

Juhannusruusu on pikkuusen erellä.

Onneksi ilimakki taitaa suasia. Aamusta sataa, mutta selekiää päivän päälle. Joten, on hyvät erellytykset saara hyvä puutarhapäivä.

TERVETULUA !

Kärhöjen siämentaimia

Alappikärhöt tuntuuvat olevan kumman lisääntymiskykyystä porukkaa. Siämentaimia pukkaa melekee joka penkistä. Osan oon antanu kasvaa, sillä ku pihas on monta alakukesällä kukkivaa kärhyä,  on miälenkiintoosta orottaa, minkälaasia risteymiä niistä tuloo. 

Niillä menöö usiampi vuasi, ennenku kukkiivat ja usee menöö hermo niiren kans ja tuloo nypättyä ne pois. Tämä yksilö alakoo kasvaa sopivasti tyhyjän köynnösritilän erustalla, mistoli jalokärhöt hävinny. 

Osoottautuu sopivan färiseksi ja sai jäärä. On kukkinu jo parina kesänä ja on tyhyjää parempi, ainaki toistaaseksi. 

Vallihauran reunas kukkii tällääne herkku.......

.......ja viäres tällääne valakoone.

Siirrin kasvamahan paviljonkihin. Sai kyselyäänestykses enite ääniä, ku ympärillä kukkii monta punertavaa ja sinertävää kasvia.

Täs molemmat erelliset yhteespotretis. Kysyy pikkuusen ittehillintää antaa rehottaa tuallaasten puskien siälä täälä. Yllättävän moni kukkii tänä kesänä ja ny näki niiren färin.

Kaaripenkin kiviympyrän viärestä löytyy tumma sininen.

Ja alappiruusupenkistä ihana vaalian violetti.

Kuusiympyrästä löytyy monta tainta. Tämä sinine.......

...... ja valakoone viärekkäi.

Sitte tuloo sellaane vyyhti mistei ota Erkkikää selevää. Nämä kasvaavat valakoosen 'Alpina Plena'n helemoos. Punerva.......

.......ja sinine.

Ja kaikki samas krusas. Niinku kuvista näköö, nii siämentaimet kukkiivat pikkuusen aikaasemmi ku niiren emot. Täski 'Alpina Plena' o viälä nupulla. Kukkii ny justihin. Pari muutaki sinistä kukkii ja penkiistä löytyy viälä monta kukkimatonta. Osan siämentaimista kaivoon pois ja purkitin avoomien taimimyyntiä varte.

Täs on saanu jännittää ilimoja. Monta päivää on ennustuskartoolla pyäriny pisaran ja salamankuvat pyhälle. Onneksi niiren torennäköösyys näyttää piänenevän ja saarahan siärettävät ilimat avoomihin.

Mukavaa viikonloppua!