Kevät koittaa.....

......vai koittaako? Joo-o, paperilla, muttei käytännös. Ny on ollu pitkästä aikaa oikee kunnon talavikelit. Ei monehen vuatehen oo ollu helemikuus näi kylymää. Koko helemikuus on tainnu olla yhtenä päivänä lämpötila muutaman asteen plussan pualella. Alakukuus oliki iha siärettäviä pakkaaslukemia, mutta sitte se ryäkälehen polaaripyärret toi aivan liian kylymät kelit. Pakkaasennätys oli meillä 24.2 aamulla, -26.4 astetta. Hrrr...........toivottavasti nämä kärvistelyt tiätää lämmintä kesää.

Onneksi on eres jotaki, mikä muistuttaa siitä oikiasta keväästä. Krookuspurkis on kukintavuaros tumman violetit.

Aurinkoki paistaa ja vois kuvitella klasista kattoes, että olis lämpöösempääki, mutta sehän on täyttä harhaa.  Alakutalavesta trossasin, ettei meillä oo pitkäkorvia. Ohan niitä. Naapurin puutarhas näkyy oikee kunnon junnut. Valitettavasti ne eksyyvät meiränki pualelle. Onneksi nei oo ainakaa viälä,  mitää sen kummempia tuhoja saanu aikaha. Ja luntaki on.......

......vaikka päivisin paistava aurinko onki saanu jo jääpuikkoja aikaaseksi.

Kävääsin eilee kukkakaupas ja iskin silimäni tällääsehen pinkki/oranssi/punaasehen orkkireeahan. Tätä mulle uutta väriyhyristelmäähän löytyy puutarhastaki, esimerkiksi tulpuusta ja 'Adalmina' -puistoatsaleeasta. 

Aika sähäkän färine.

Orkidea  - Odontoglossum joku?

Toivottavasti kuukauren päästä olis palio, palio vähemmän lunta ja palio, palio enemmä lämpyä. 

Aurinkoosta maaliskuuta kaikille!

Taimikasvatukset 2017

Oliskohan aika tutkaalla erellisvuaren esikasvatuksien tuloksia, näi uuren kasvatuskauren kynnyksellä. Osa plokkaajista on päässy jo hyvähän esikasvatusvauhtihi. Meikälääsen alaku taas, on käynnistyny pikkuusen yskährellen. Viimme keväänä innostuun kokeelemahan esikasvatusta pikkuusen tai aika palioki, suuremmas mittakaavas ku enne. Mullahan on vähääset yritykset pakannu tyssäämähän kastelun unohtamisehen. Yhyren päivän unohrus ja son sitte siinä.

Helemikuus.........

Kelloköynnös kylyvetty 7.2 ja 14.2,                     jättiverbeena 14 2                                    ja malabarinpinaatti 14.2.

.......kylyvin kukinnan varmistamiseksi kelloköynnöksen, kahares eräs. Jättiverbeena oli uus kokeelu, johonka olin ihastunu avoomis ja Sundilla. Ohojeeren mukahan sitä pitääs kylymäkäsitelläkki, mutta mulla iti kymmene siämentä alle viikos ja ne riitti ja sain pirettyä ne hengiski. Kasvatusten tulokset onnistuuvat hyvi ja näistä teinki erillisen postauksen jo ennemmi.

Paras malabarinpinaatti 11.9.2017 terassipenkis.

Malabarinpinaatista iti joka ainut siämen (10kpl), mutta lopputulos oli tosi surkia.  Taimet kasvoovat hyvi,  mutta pihalle viännin jäläkihi, kasvu tyssäs täysin. Kesä oli kylymä ja sateene. Parahite kasvoo terassipenkin köynnösritiläs kasvava, mutta seki jäi kauvas tavootteesta. Köynnös olis pinkkisine varsinee ja kukkineen tosi koristeelline, mutta tairan jättää sen ny kylyvämättä tai sitte vaa muutaman siämenen, vasta maalis - huhtikuus.

Maaliskuus........

Tuoksuköynnös 11.9.2017

 Matalat tuaksuköynnökset kylyvin 5.3 ja iha liia varahi. Taimet kuivi ja osa rujoo muute vaa tai kasvoo harvaa haippua ja jouruun tekemähä lisäkylyvöjä parihinki kertaha, lisäämällä samahan purkkihi lisää siämeniä. Kukkiivat ne kuitenki, tosi myähää. Surkia tulos. Ny alootan esikasvatuksen ehkä vasta toukokuus tai laitan siämenet suaraa pihalle. Niinku moon ennen teheny ja moni muuki.

Höyhenheinä 'Pony Tails' 17.9.2017.

Höyhenheinän kylyvin 11.3 laitoon nua kymmene siämentä aina yhtehe kasahan ja multaa aavistus päälle. Hyvin itivät ja sain kivoja höyhenheinätuppahia. Osan laitoon purkkihi.........

Höyhenheinää mariakuusipenkin reunas 20.8.2017.

......ja osan penkin reunaha. Tykkäsin  ja näitä meinaan kylyvää tänäki vuanna.

Kuun lopus 30.3 kylyvin montaa sorttia; hyasinttipapua, ahkeraliisaa (sekootus), jaloritarinkannusta (sekootus), oranssia zinniaa, zinniasekootusta, pinkkiä kiinanasteria, vaalkelt. samettikukkaa ja kahta matalaa auringonkukkaa.

Hyasinttipavut 7.5.2017

Hyasinttipavus ihastuun tiätysti nuahi violettiihi kukkiihi, pavuusta viis :) vaikka niistäki tuli violettia. Piilootin purkkiihi 6 papua, jokka kasvoovat liianki lujaa. En saanu aikaaseksi latvoa niitä, joten kasvoovat liia harvooksi ja pitkiksi ja aivan karmiaksi punosvyyhriksi. Muutama kukkaki ilimestyy jo sisällä.

Reppana hyasinttipapu 11.9.2017.

Ku kevät oli nii kylymä, lykkäsin pihalle istuttamista maharollisimman myähälle eli kesäkuun loppuhu. Pari laitoon kinttupoluun tikkahien verkkoho ja loput navetan nurkkapenkin sähkötoloppahan. Laitoon siihe ensin petoonoverkonpalan, sitte istutus ja vaikka kiataasin viälä suajaksi harsua, tulos oli katastrofaaline. Siihenku sopii tuuli ja aurinko, leheret rupes het lurpottamahan ja kuivivat tai paloovat lopulta pois. Loppukesällä sitte ruatoohi ilimestyy muutama uus lehti. Kinttupoluun taimet kualivat het kättelys...... ei jatkoho.

11.4.2017

11.4.2017

Ritarinkannukset ja ahkeraliisat kylyvin samallaasihi viinirypälerasioohi ja näiren kans tuli sitte kunnon kämmi. Halusin kasvattaa muutaman ritarinkannuksen, jos sattuus tuuri, että sekootuspussista vaalia violetti itääs. Luin, että ritarinkannukset olis huanosti itäviä. Ahkeraliisoosta innostuun, ku  varsinaane taimimestari Tuulikki,  Kukkia ja koukeroita -plokista mainosti niiren helappoutta. No, kuinka ollakkaa, ritarinkannuksia iti ainaki milioona ja ahkeraliisoja lopuksi...... tasan kolome! Kyllä pisti vihaksi, nehän iti iha vääri!

"Ritarinkannukset" 8.5.2017

Meni toista kuukautta, ennenku lamppu syttyy. Mulloli menny nimilaput sekaasi ja ku sen tajusin, nii tuli kauhia kiirus koulia lissut ja pelastaa, mitä pelastettavis oli. En tajua viäläkää, kuinka voi joku olla nua sokia. Onko kellekkää tullu vastaavaa etehe?

Ahkeraliisat tuluppaanitiällä 28.9.2017.

No, mä sain kuitenki lissukki pihalle kesäkuun loppupualella. Osan laitoon puuastiahan aurinkohon ja osan istutin tuluppaanitiän viärehe variohon. Varios kasvavat näyttivät paremmilta ja lissuja meinaan kasvattaa tänäki vuanna.......paremmalla onnella.

Sain mä lopuksi kaks ritarinkannuksen taintaki istutuskokooseksi ja istutin ne loppukesällä leimupenkkihi. 

30.8.2017

Zinniasekootuksen taimet venähti taas aika hujopiiksi, niinku erellis vuannaki, mutta pihalle päästyään vankistuuvat ja kukkiivat koriasti kinttupoluulla, terassin viäres. Oranssien zinniooren taimet kuali kuivuutehe, samoon pinkit kiinanasterit. Ny räpötän siämenet suaraa maaha tai alootan esikasvatuksen huamattavasti myähemmi.

Isosamettikukka 'Vanilla' 28.7.2017

Isosamettikukka 'Vanillaa' kualasin mones plokis. Tykkäsin sen vaalian keltaasesta färistä. Muistan ku äitee kasvatti joka kevät, oranssia samettikukkia ja kehuu niiren helappoutta, joten päätin kokeella. Helappua oli ku heinän teko, kerranki. Siämenet itivät ja taimet kasvoovat hyvi. Istutin niitä  mm. kasviloorahan ja kaaripenkkihi, katajan etehe. Näitä laitan tänäki vuatena.

Auringonkukka 'Teddy Bear'  ja pikkuköynnöskrassi 'Black Velvet' 1.8.2017

En oo koskaa tykänny auringonkukista, niistä pitkistä hujopiista, muttaku näin, että niitä on matalootaki mallia, niitä päätin kokeella.  Niistä tuli iha ookoot. Istutin taimet isoohi muavipöttiihi ja iskin ne ruasteesiihi sankoohi navetan etehe. Iha passelia.  Pallomaasista 'Terryystä' tykkäsin enemmä ja niitä tairan nykki kylyvää, kahares eräs, parin viikon väliin. Pussihi jäi viälä siämeniä.

Kääpiöauringonkukkaa ja pikkuköynnöskrassi 'Vesuvius' 1.8.2017

Nämä tavallisen näkööset kääpiöauringonkukat kukkiivat palio huanommi, enkä taira enää kylyvää.

Toukokuus......

3kpl, pensasköynnöskrassi 'Alaska Salmon Orange' 6.10.2017 kasvilooras.

 Krassiakaa en ollu koskaa ennemmi kylyväny. Ny laitoon 8.5, kolomen erilaasen krassin siämeniä kennoohi iteelle. Hyvin itivät ja kasvoovat turhanki hyvi. Niistä kerkes tulla aikamoosia roikkuja, ennenku sain ne pihalle. Parahite kasvoo kasvulooran kirijavalehtine pensasköynnöskrassi 'Alaska Salmon Orange', maa oli aika voimakasta ja sen kyllä huamas.  Tummakukkaasen pikkuköynnöskrassin 'Black Velvet'n  ja lohenpunakukkaasen 'Vesuviuksen'  laitoon auringonkukkien kans samahan pöttihi ja soli suuri virhe. Pötit oli aurinkooses paikas ja pääsi monta kertaa kuivamahan ja siitä ei krassit tykänny. Jäihän ne suurten lehtien alle variohonki. Kukakki oli iha surkeeta ja väärän färisiä. Tiärä sitte, oliko lajikkehet vääriä vai kasvuolosuhtehet vaa sitte nii pahoo päi prinkkalaa. 

Kokonaasuutena ottaen kukkien taimikasvatus oli yllättävän miälenkiintoosta puuhaa ja taisinki jäärä koukkuhun tuaho touhuhun. En olisi uskonu. Siämenpussia on kerääntyny kummasti orottamahan innokasta kylyväjää, vaikka valo-olosuhteet ny ei nii häävit ookkaa, eikä sitä kasvariakaa.........mutta, kokeelen taas. Kuinkas teillä?

Vaikka ny onki luvas hyytäviä keliä,

 taitaa monen puutarhurin ajatukset vaeltaa jo lämpööses kesäs.

Sitä orotelles, mukavaa helemikuun loppua!

Omat altakasteluruukut

Ku pihalla pyärii kylymäävä polaaripyärre, voi sisällä lämpööses keskittyä vaikka sisäkukkien mullanvaihtoho. Valon määrähän on lisääntyny jo aiva rarikaalisti.  

Mullon ruukuuski menos färikäs kausi. Tällä hetkellä ei silimää miällytä valakooset Pauliina -altakasteluruukut, vaikka niitä oliski puaris isoo pussilline. Ny oonki siirtyny vaihteeksi mustiihi neliömääsihin altakasteluruukkuuhi (Eden). Muttei niitäkää huvita määräänsä enempää ostaa ja siksi kokeelinki hyäryntää vanhojen altakasteluruukkujen sisuskaluja ja käyttää purkkiina joitaki nurkkiihi kerääntynehiä pöttiä. 

Kuten tällääsiä vihereetä ja violettisia neliömääsiä keramiikka-astioota. Ensin leikkasin muavisesta kukkaruukusta tukivanteen välipohojalle.

Sitte leikkasin muavisen karkkirasian kannesta neliön muatoosen välipohojan ja laitoon sen alakuperääsen päälle. Alakuperääne kasteluputki jäi lyhkääseksi ja sitä virkaa toimittaa mariapuskan tukivantehestä katkaastu pätkä.

Tein mustasta reijättömästä ruukustaki altakasteluruukun. Alakuperääne  välipohoja oli oikian muatoone mutta pikkuuse liian piäni. Maalarinteipillä peitin reunan raon, ettei multa valu vesitilahan. Tämä ruukku oli nii korkia, että teippasin kaks alakuperäästä kasteluputkia yhtehe.

Sotkuusta hommaa.

Kuvas on yhyren päivän tuatokset. Kummasti nuata sisäkasvia on ruvennu kertymähän ja ihimeellisesti niistä aina joku pysyy vähä kauemmanki hengis.

Ludisia -maaorkidea

Kuten tämä ludisia, jota ihaalin mones plokis. Vuasi sitte törmäsin siihe ittekki ja päätin kokeella, josko saisin pirettyä sen elävien kirijoos. Sehän on kans yhyren sortin orkkireea, joka kukkii talavella. Istutin sen valakoosehen altakastelupurkkihin ja soli koko vuaren itäklasilla, yläkerran rappujen tasantehella ja ruakottoman huanolla hoirolla. Se pääsi välillä kuivamahan ihan kunnolla, mutta ennen joulua huamasin ihimeekseni kukkavanat. Aika hujoppi siitä pimiähköllä klasilla tuli, mutta soli kuitenki nii koria, että siirrin sen ihimisten ilimoolle. En kuitenkaa voinu kattella valakoosta purkkia vaan tein sille  suajapussin, joskus aikoja sitte ostetusta piänestä ohkaasesta matonpalasta. 

Mitäs tootta touhannu pakkaaspäivien ratoksi?

Aurinkoosta viikkua!

Tonttu mikä tonttu

Jättiverbeena on hyvä perhoskasvi.

En ny tarkoota sitä punaasta tonttua, vaan iha ittiäni. Vaikka oli tarkootus aloottaa kylyvöt vasta täskuus, nii kylyvin ensimmääset siämenet jo tammikuun lopus. Tiätty, kestosuasikki kelloköynnöstä ja uureksi suasikiksi noussutta jättiverbeenaa.  Jättiverbeenan siämenet oli jo vanhoja, joten halusinki vaa kokeella niiren itävyyttä. Kumaasin loput pussin sisällöstä viinirypälerasiahan iliman peittämistä ja kaveriksi kuus, pari tuntia lionnutta, kelloköynnöksen siämentä. Rasia pesuhuanehen laattialle ja jo nelijäntenä päivänä nousi ensimmääset hentooset jättiverbeenan irut.

Jättiverbeenat viälä voimissaan. 6.2.2018.

Oli tarkootus kokeella jääkaapis kylymäkäsittelyäki, muttaku ne kelloköynnöksen siämenet oli samas purkis. Tonttu, mikä tonttu. Parahampana aikana jättiverbeenan taimia näkyy parikymmentä. Sumuttelin kylyvöksiä ahkerasti monta kertaa päiväs. Muttaku ensimmääne kelloköynnöksen taimi ojenti ittensä ja kolahutti niskansa rasian kattohon, jätin sen auki ja samalla jouruun hyvästelemähän jättiverbeenat, toinen toisensa perähän. Minkälaane tonttu laittaa jättilääsen ja hippiääsen samahan purkkihi? Ittiänsä saa ny kyllä peilistä kattua!

Kelloköynnös, 17.2.2018, kylyvetty 30.1.

Ny mullon sitte kolome kelloköynnöksen alakua ja täyret nolla jättiverbeenaa. Uus kylyvös olis viälä  laitettava molemmista. Eilee löyrin valakoosiaki kelloköynnöksiä, mutta jättiverbeenan osalta on huanot näkymät. Onneksi vanhoja siämeniä jäi viälä muutama pussin pohojalle, koska eilisellä kiarroksella en löytäny Seinäjoelta uusia jättiverbeenan siämeniä. No, Sundilta löyrin nua erellisekki. Mähän nostin kyllä verbeenat pihalta kellarihin, mutten niiren varahan tohori mitää laskia.

Kattothan, kuinka mun ny tänä kesänä käy. Lohorutukseksi muutamia kelloköynnöksen ja jättiverbeenan kuvia. 

KELLOKÖYNNÖS

Joka vuasi on keriinny tulla eres muutama kukka. Kasvatus pitää aloottaa kyllä viimmeestään helemikuun lopus.

7.9.2017

Yks kelloköynnöksen vakiopaikka on terassin isoo puusaavi. Täs on kaks tainta, mutta yhyrelläki päriää.

Kukan muaronmuutos.

Kävi piäni tuulivahinko 11.9.2017.

Myrskyn seurauksena petooniverkko kippas. Pitääki muistaa laittaa lisää koukkuja. 

29.9.2017

Eipä piänet kippaukset paliua haitannu.

8.9.2017

Toine vakiopaikka on muarostunu kinttupoluun köynnösporttihin. Ny oli kasvu palio niukempaa, ku erellisvuanna.

8.10.2017

Ensimmääsen kerran oli kelloköynnöstä etupihan pualella. Ilimansuunta on itähän ja tähän osuu vaa aamuaurinko. Vaikka onki aika varioonen paikka ja viimme kesä oli nii kylymä, kerkes tähänki tulla muutama kukka.

JÄTTIVERBEENA

Tulput viälä kukkiivat 23.6.2017

Tosi myähälle meni verbeenojen istutus, ku tuluppaanit kukkiivat nii kauvan. Taisin istuttaa kaikki   kymmene tainta tulppujen väliihi, ku en jaksanu  orottaa kukinnan lakastumista.

12.8.2017

Koska olin latvonu taimet parihin kertahan, nii niistä tuli aika tuuheeta.

11.8.2017

Vaikka kasvista tuloo nua metrin korkuune, ei se tuulista ja sateesta mitää piittaa.

5.9.2017

Kivan ilimaha kasvusto. Tuallaane olis tarkootus saara tänäki vuanna aikaaseksi, mutta voi jäärä haaveeksi. Siinon  varattuna paikka sitte jollekki muulle kesäkukalle, jos ei jättiverbeena onnistu.

LOPPUKEVENNYS

 Marraskuun lopus istutetut purkkikrookukset on alakanu kukkimaha. Toin pisimmällä ollehen purkin kellarista 13.2 ja parin päivän päästä oli jo ensimmääne kukka näkyvis.

Rentouttavaa viikonloppua!

Ystävänpäivää!

Tänää pilikahti aurinko, ku ystävänpäivän kunniaksi.

Paistoo hetken ja katos sitte piliviverhon taa. Lunta on satanu hitusen lisää päivittäin. Rungolline pallohopiakuusiki on uponnu lumihankehe.

Miäles siintää kuitenki jo tällääset näkymät. Hetki viälä  ja son taas täälä!

HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ! 

Pajureunus

Jatketahan  pikkuusen viälä tuasta potangerista. Kerkesin sille teherä jotaki piäntä viilausta,  myähemmi syksyllä. 

Yks porkkana intoontuu kukkimahan. Mikä liä sitäki pistäny.

Syksyn taimialesta ostin muutamia 'Ria'-kuukausimansikan taimia. Näytti olevan tosi suuria mansikoota. Onko jollaki kokemusta? 

Mulle tuli pianoone ongelma. Reunan nostamine maharollisti mullan pinnan nostamisenki. Keskustan tiiliympyrä jäi kuitenki entisehen korkeutehen, siksi multa olis valunu helaposti tiilien päälle ja sehän ei passaa. Harkittin reunukseksi nuata samoja ruastunehia pellisuikalehia, joilla olin nostanu keskiympyrän multatilaa. Mutta, jotenki ne rupes tuntumahan turhan vaarallisilta. Terävän reunan päälle ku on nii helappo horiahtaa. 

17.10.2017

Poluunpätkän reunahan nostin yksinkertaasesti muutaman tiilen kylijelleen. Huom! Sain mansikakki istutettua. Olokia laitoon suajaksi ja heitin päälle viälä petooniverkon palan, ettei tuuli viä kaikkia suajavärkkiä. Toivottavasti talavehtiivat.

11.11.2017

Reunamateriaaliksi valikootuu sitte paju. Sillä saa siävästi kaarevan muaron. Mulla oli sopivaa petooniverkkosuikalesta, jota käytin loimena. Tiilien reunahan olis voinu painella puukapulootaki, joita apunakäyttäen olis voinu reunan pujotella. Mun pajunoksat oli kuitenki nii snadia, että verkko tuntuu sopivan tuaho paremmi.  Verkkosuikalehen alareunahan olin jättäny pitkät piikit, jokka painelin maahan ja hyvin pysyy.

Mullan läpivalumisen estämiseksi laitoon multapualelle kaksinkertaasen katekankahan, jonka yläreunan iskin verkon piikkien läpi.

Kangas näkyy pajureunan yläreunasta, siksi tein sen päälle viälä pajupunouksen. Piilos on ja toivottavasti pysyyki.

Multapualelta, kangas toivottavasti tuloo peittymähän kasviilla.

14.11.2017

Täston keväällä hyvä jatkaa.