Uus ihastus ja arvonnan voittajat

Pinkki on ollu mun eheroton suasikkifäri, tulpuus. Muukki käy, mutten koskaa osta keltaasia........enkä peruspunaasia. Peruspunaasta färiä ei mun puutarhastakaa löyry (viälä). Kauppareissulla näin aivan valtavan henuusen tuluppaanikimpun. Sellaasen poltetun oranssin färisen, johona oli ripaus sitä pinkkiä. Ihana!

Näiren tulppujen myätä Onnittelut Voittajille!

Isäntä nosti arvontakiposta arvat......

Ikiviheriät puutarhakasvit -kirija matkaa  Ruusunmekon hellähän huamahan.....

......ja siämenpussit lähtöö orottamahan  Gitan kevääsiä siämenkylyvöjä.

Laittakaas osoottehenna .....mulle .....navettapiika.61@gmail.com
.....että kusti osaa polokia oikiahan paikkahan.


Onnittelut viälä kerran voittajille ja kiitos kaikille arvontahan osallistunehille,
kaikille kommentoojille ja kaikille täälä piipahteleville!
 Ootta plokkaamisen suala ja sokuri :) Nii rattoosasti on vuasi teiränkans viärähtäny!


Aurinkoosta helemikuun viimmeestä päivää ja
reipasta hiihtolomaa lomalaasille!

Kelloköynnös

Monena vuatena kelloköynnös on ollu mun ainut siämenkylyvö ja esikasvatusprojekti. Joskus son onnistunu hyvinki, joskus taas oon joutunu nualemahan näppini ja jääny iliman ensimmäästäkää kelloköynnöstä.....Sitä vaa, että jos meinaa saara aikaasen kukinnan, siämenet pitääs peitellä multihin viimmeestänsä näihinaikoohi. Oon jostaki lukenu, että kylyvöstä neliä kuukautta menis kukkimisehen. Aika hyvin pitää paikkansa.

Valakoone kelloköynnös (Cobaea scandens) 24.9.2015.

Kelloköynnöstä on sekä valakoosena että violettina, jokka neki on ensi valakoosia. Taitaa olla kerrottunaki, mutta niihi en oo koskaa törmänny.

Kelloköynnöstä ja 'Arabella'- kärhöä 5.9.2010

Kasvatin ensimmääset taimet v.2010. Istutin ne parihin pöttihin terassille. Toiset kasvoo pitki tukipylyvästä ja toiset terassin sivun petooniverkkua pitki. Ensimmääset kukat oli heinäkuun alakupualella.

Kelloköynnöksen syysväritys 29.9.2010

Pelekkä leheristöki on hianua ja kukat tiätysti kans, mutta syksyllä tuloo viälä hiano punertava färitys lehtiihinki. En tiärä johtuuko se kylymenevistä ilimoosta vai.... öhöm.... kuivuuresta. 

Vaste aurinkua leheret näyttää aiva kirkkahan punaasilta.

Omatoimisia kelloköynnöksiä 4.6.2015.

Koska kelloköynnös vaatii pitkän esikasvatuksen ja jos ei oo tarpeheksi vilapoosta ja valoosta paikkaa, käy sitte näi. Kiivetähän pitki ikkunaverhua kunnollisen tuen puuttees. Kasvuvauhti on aiva ilimiömäästä. 

Verhokiskokki käy tueksi, paremmanpuuttees. En oo koskaa niitä latvonu. Pitääs sitäki kokeella, mutta haaroottuuvat muutenki ihan hyvi. Vois se kuitenki hillitä tuata pituuskasvua.

Täs kiipee tuuletusluukun sälekaihtimia pitki, violetti taimi. Varren färityksestä eroottaa hyvi, onko valakoone vai violetti kysees.

Pihalle 13.6.2015.

Viimme kevät ei ollu sitte yhtää suasiolline kelloköynnöksille. Oli nii hiivatin kylymää ja tuulista. Viimmee kyllästyyn niihi ja vein ne pihalle. Pituutta oli kertyny jo ihan kiitettävästi. 

Nuppujaki oli valakoone yksilö jo teheny.

Laitoon toisen pötin köynnösporttihin, ku en ollu ollenkaa varma, että onko toisenpualen kärhöt  ollenkaa hengis.

Koska tuaskohtaa tuuloo ja aurinkoki paistaa pualipäivää, kiärrin harsua suajaksi, ettei palaasisi ja kylymettyysisi nii herkästi. Olin niitä muutamana päivänä kuskannu erestakaasi, muttei sitä kauvaa jaksa.

26.10.2015

Ottihan ne tiätysti ulukoelämästä pikkuusen nokkihinsa ja rujoovat hetke ja kastellaki olis enemmä pitäny, tiätty. Pysyyvät kuitenki hengis ja tuli niihi sentäs muutama kukkaki.

Terassin kelloköynnökset 26.10.2015.

Nämä kelloköynnökset istutin terassin puusaavihin. Kivasti ne siinä kasvoo.

Saa nähärä kuinka tänävuanna käy, itääväkkö ollenkaa. Hermot niiren kans meinaa ainaki mennä, ku pitää jokapäivä montakertaa trampata vintis kattomas. Oon laittanu toistaviikkua sitte molempia färiä ja vaikka mä tiäränki, että itämisaika voi olla kuukaurenki, kävin jo kaivamas yhtä siämentä, että näkyykö mitää elämää, vai onko mahoja kaikki tyynni.....NÄKYY.....ainaki yks on luvas :)

Onko teirän kelloköynnökset jo kuinka pitkällä?

Tervetulua lukijooksi Maaria Helenius, Marjo V. ja Mari Marjamäki !

Viälä muistutus 

Ploki yks vee - arvonnasta.  Arvonta on suaritettu.

Kaivamista

Otsikosta joku vois päätellä, että ny tuloo kesääne projektikuvaus. Hah! Tämä tapahtuuki mennehellä viikolla. 

Pari vuatta sitte sain äntihi siirrättää isännällä tuallaasen laakian kiven navetan oven etehe, porraskiveksi. Soli enne hoitanu samaa virkaa puarin seinustalla, klasin alla. Siinä kohtaa on joskus ollu ovi. Kivi oli just passelin kokoone ja saatihin se laitetuksi aika suarahanki. 

...mutta ykspäivä huamattihin, että meiltä rupes lumi sulamahan, vaikka mittari näytti pakkaaslukemia.

Sitte tuli reikiä ja maa alakoo vajota. Luulin että pihahan on muarostumas geissiiri, ku vettäki aika-ajoon näkyy..... Hm.....ajatukset kuitenki kääntyy putkirikon pualelle. Ei muutaku traktorin piikiillä kivi pois ja lapiolla kaivettihin vuarootelle, märkää ja vetistä soraa nii, että vuatokohta löytyy. Vanaha, nooakinaikuune tiiliputkiliitos oli levahtanu. Kaikki navettakeittiön veret imeytyy maahan ja sulatti rouran ja jään....Isäntäki rupes hempeelöhön. Mun piti viärä sisälle kukkapurkkihin, oikee tuhottoman pitkä mato, ettei se vaa jääry.

Ei auttanu muu, ku soittaa järiempää kalustua paikalle. Klappasin kivet pois hinkkiränkyn alta, ku maa oli siitäkohtaa vajonnu oikee kunnolla.

Kaivinkonehen tyäskentely oli joutuusta, olihan routaki jo valamihiksi sulatettu.

Ny on sitte uus putki maas ja navetanerusta aiva surkias kunnos. Taas tuli keväälle lisää töitä, aiva niinku tekemistä ei olisi ennestänsä ollu. No, tämä kohta kuivaa ensimmääsenä, joten siitä on hyvä alakaa kevään tyät.

Välis oli muutama aurinkoone päivä. Heitin jo mariakuusen päälle säkkikankahan. Son nii kranttu auringonvalolle, että pakkaa ruskettua vähinsä joka kevät.

Kolomiopenkin pesäkuusi on viälä nii piäni, että laitoon jo syksyllä muutaman kuusenoksan sitä nojaalemahan. En tiärä tarttisko suajausta, muttaku siinon nii tuuline kuluma.

Tulpukki on ränsääntyny. Kokeelisko laittaa jatkojalostuksehen.

Viälon viikko aikaa ottaa osaa 

ploki yks vee -arvontahan.

Hyvää viikonloppua!

Tulppuja

Lauantaina oli ystävänpäivän kunniaksi jokakauppa täynnä tulppuja.... ja palio.

 Aiva pakko oli ostaa eres yks kimppu. Nehän oli halavempia ku suklaa.... eiväkkä lihoota.

Sitte näin tämän ihanan violetin, piäne hortessan. Joukkohonhan sellaanenki lähti.

Nuppuvaihekki on koria.

Piristäviä färiläiskiä !

Erellises postaukses on 1 -vuatis arvonta.

Osallistumisaikaa on 28.2.2016 asti.

Mukavaa keskiviikkua!

Ploki yks vee - arvonta !

Kyllä on vuasi menny äkkiää. Mihinkä son vilahtanu. Enkä aluus oikee uskonu, että kirijoottaasin plokia viälä vuarenpäästä, mutta täälä sitä vaan keikun, erelleen, netin "langoolla".... Ilokseni on plokihin ilimaantunu monta lukijaaki ja oon saanu palio kommenttiaki. Kiitos! Kiitos! Kiitos!

Laitan pystyhy piänen synttäriarvonnan, vaikka arvontoja onki ny nii palio liikkeellä. Eiköhän  viälä yks sekaha maharu :)


Mutta ensin piäni alustus..... Sori!...

.....Kevät keikkuen tulevi. Nii, nii. Eiköhän ny kuitenki oo viälä talavi. Sittenki. Eilee näytti tältä. Satoo melekee koko päivän ja luntaki on taas kerääntyny kymmene senttiä ja tänää paistaa taas aurinko melekee pilivettömältä taivahalta.

Pohojoospäätyä 11.2.2016

Torstaina näytti jo näin kevääseltä. Lumet oli suurimmaksi osaksi jo karonnu. On se hyvä ku on tullu laitettua nuata ikivihereetä kasvia, sinne tänne. Näyttää heti nii kivalta, kevääseltä, ku lumet sulaa ja onhan ne hianon näköösiä luamuksia lumisinaki. 

Tämä pohojoospäärys oleva rypäs, on niitä ensimmääsiä istutuksia, mitä moon teheny.  Oon täyrentäny sitä pikkuhilijaa. Siihe on kerääntyny monia ikivihereetä kasvia. Alappiruusut 'Haaga', timanttituijan ja mahonian laitoon ensimmääseksi. Sitte matalan mariakuusen, jonka nimiä en tiärä. Eres on piäni pallotuija 'Taini Tiny', jonka viärellä runkotuija 'Brabant'. Uusin tulokas on peiton ja havujen alla oleva pihaorjanlaakeri 'Little Rascal'. Tovottavasti son pysyny lämpöösenä. Aluskasviina ikiviheriät, ansikka alappiruusujen alla, taponlehti mahonian ja mariakuusen alla ja oikias reunas näkyy pikkutalaviota. Talaviviheriä heinä on japaninsara 'Ice Dance'.

Alunperin pohojoospualella kasvoo kaks erikokoosta mäntyä, kataja ja kuusi. Kaikki kasvaa aiva vintturas. Tiänviäres on enne kasvanu pari oikee isua koivua ja non "syäny" puiren pohojoospualen. Latvat on kauheeta monihaaraasia sykkyröötä. Huamaa, että taloos on ollu tarkkakätisiä ja -silimääsiä mettästäjiä usiampi.

Piänemmän männyn alla, mäntykulumas, kasvaa auringonpualella vuarenkilipiä ja varionpualella varioyrttiä. Kuvan oikias alareunas on tiarellaa, mihinä on kans vihertävä färi ympäri vuaren.

Kinttupoluun reunooski on ikivihereetä perennoja, rönsyleimua, isorikkua, vuarenkilipiä ja ansikkaa. Seinänpualella lisäksi sammalleimua, pikkutervakkua, hopiatoppoa ja mehitähtiä.

Kinttupoluun toisenpään ansikkareunusta.

Kolomiopenkin eteläkäries on pesäkuusi, jonka toisella pualella on 'Nuuk' -gröönlanninhanhikkia, johona on koko talaven muutamia vihereetä lehtiä ja toisella pualella sammalleimua.

Kaaripenkis, kääpiökuusi 'Ohlendorfii'n viäres, kasvaa punakukkaasta patjarikkua.

Täs näkyy etupihan ikivihereetä. Kolomiopenkin tuijat on kartiotuija 'Holmstrup'a. Oikias lairas on pilarikataja 'Norrback' ja rungollisen tuijan alla maljakataja  'Andorra'. Alus -ja reunuskasviina isorikon, vuarenkiliven, erifäristen sammalleimujen lisäksi kirijavalehtistä posliinirikkua. Takana, seinänviäres näkyy mariakuusi.

Yllättävän palio nuata ikivihereetä onki kerääntyny vuasien saatos. Lisää löytyy arvontapalakintona olevasta kirijasta

- IKIVIHREÄT PUUTARHAKASVIT-

Son alunperin ruattalaasten kirijoottama, mutta son käännetty suamen oloohin sopivin tiaroon. Ny ku tuntuu siltä, että talavi on lyhentyny molemmista päistä, nii ikivihereeren kasvien merkitys vaa kasvaa.

Sisus on helappolukuusta ja selekiää.

Kirijan takakantta.

Toine arvontavoitto on siämenpussisatsi. Tairan mäki pikkuhulijaa ruveta innostumahan näistä erilaasista siämenpussiista. Vois jotaki muutaki kokeella ku kelloköynnöstä.

Satsi sisältää seuraavat siämenet: Tsinnia, oppineittenkukka sekoitus 'Lilliput'

                                                      Kiinanasteri 'Pompon Cherry Red'
                                                      Tuoksuherne sekoitus
                                                      Punakosmoskukka 'Sensation'
                                                      Lehtikaali 'Halbhoher grüner krauser'



                       Arvonnan säännöt: 1 arpa kommentista tähän postauksehen
                                                      2 arpaa kommentista ja olemalla käyttäjäraaris lukijana

                                                      Anonyymit muistakaa nimimerkki!

                        Arvonta suaritetahan plokin vuasipäivänä 28.2.2016, klo 21.00. 

 
      ARVONTA-AIKA ON PÄÄTTYNYT                      

Pihaansa vois kukin kattella silläsilimällä, että onko miälestänsä tarpeheksi silimänruakaa rospuuttokautenaki. Jos tarve vaatii, nii mitä vois teherä...... Onko suunnitelmis lisätä ikivihereetä? Vai onko jo sopiva määrä? Vai, eikö voisi vähempää kiinnostaa? Mikäs on muute, ittekunki suasikki havu? Mä tykkään tällähetkellä enite pesäkuusesta. Varmahan siksi, ku son mun uusin. Kaikkihan non hianoja.

HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ

ja
ONNIA ARVONTAHAN