lauantai 29. helmikuuta 2020

Plokin pikkuune synttäriarvonta

Hups, ku aika kuluu vauhrilla. Viis vuatta o kulunu ihan siivillä. Kiitos siitä kuuluu teille lukijoolle, kommentoojille ja muille plokkariille, joiren postauksien paris o tullu viätettyä tovi jos toinenki.  Joitaki oon jopa kohorannu oikias elämäski. Non mukavia hetkiä.  


En olisi koskaa kuvitellu, kuinka tärkiäksi osaksi elämääni, tämän plokin kirijoottamine o muarostunu. Ja että kirijoottaasisin tätä viälä viiren vuaren päästä aloottamisesta. Useen, ihan liian useen, tuloo istuttua yämyähälle koneella ja siitäkös nukkumatti ei tykkää. Siksi oonki yrittäny karsia myähääsiä iltaistuntoja vähemmäksi, vaihtelevasti onnistuen.

Luntaki o ripaus ja pikkupakkaasta päivisin. Öisin jopa yli -10.


Tämon ollu antoosaa aikaa. Palio uusia asioota oon nähäny ja oppinu plokkaamisen myätä. Monta miälenkiintoosta miälipirettä o vaihrettu. 


Kevättä orotelles. Kuakkaki jo valamihina tosi toimihin.
Kaippa tälle plokillekki jo o tiätty tyyliki löytyny. Puutarhajuttuja enimmäkseen, sekalaasella, pohojalaasella murtehellä höystettynä. Suurin piirteen samoolla linijoolla meinaan jatkaa, tarttis tai ei. Osa aiheesta laahaa pahasti myähäs, muttaku kesääsin o niiiin kiirus olevinansa, ettei aijallansa kerkiä kirijoottaa.

Mitäs juttuja tootta klikkaallu ahkerimmin. Täs tuloo kolomen kärki.

III sija - Köynnöstukia
Köynnöstuista o montaki postausta ja viälä joskus kokuan kaikki eri kyhäelmät samahan postauksehen. Mutta viälon muutama versio suunnitelmis. Toivottavasti saisin tänä kesänä ainaki jokku toteutettuaki.


II sija2016 Taimikasvatuksia - Tsinnia
Yllättävästi o juttu tsinnian kasvatuksesta noussu luetummaksi kasvatuspostaukseksi.


I sija Kinttupoluun kiviämistä
Ja kuinka ollakkaa, kestosuasikkina sivupalakis vuasia pyäriny juttu kinttupoluun kiviämisestä, oli ylivoimaasesti suasituun. Juttu o tosin teknisesti heikosti toteutettu, näi jäläkikätehen hoksattuna.

Toivottavasti näistä mun jorinooston teille, josei hyätyä, nii ainaki hetken hupia......Ja ny sitte siihe piänehen arvontahan.

........ja mitä muuta arvonnas ny vois ollakkaa ku SIÄMENIÄ!





Tsinniansiämeniä, vois ittekki taas kokeella laittaa. Valakoosta mustasilimäsusannaa kylyvin viimme vuanna. Hyvin itivät ja sain ne jopa kukkiviksi asti. Samettikukkiaki oon muutamana vuanna kylyväny. Non helappoja ja voi laittaa vaikka purkkihin, jos puutarhaa ei oo. Nämon molemmat aika uusia ja ihastuun näihi molempiihi itte viimme vuanna. Ja mukahan lähtöö viälä piäni tyäkalusetti, minkä oon ostanu jo muutama vuasi sitte arvintavoitoksi, mutta soli kummasti joutunu jemma-nimisehen paikkahan, mistä sen hilijattain löyrin.

Arvontahan voi osallistua kaikki halukkahat maan rajojen sisäpualella.
Hups! Pitääskö laittaa arvontapäiväki. Son sitte viikonpäästä pyhänä, naistenpäiväiltana klo 22.00.
Onnia arvontahan ja
Mukavaa Karkauspäivää!

Arvonta on päättyny. Kiitos osallistumisesta!

torstai 27. helmikuuta 2020

Looratarhan viimmeestelyä


Punahattuja ja iisoppia yhyres looras.

Jatketahan looratarhan kimpus, kesällä 2019. Vaikka soliki päällisin pualin suht hyvällä mallilla, piäntä fiilauta löytyy aina......








..... tämä hunajamarijojen alustaki jäi syksyllä keske, ku kuarikkehet loppuu.



Keväällä sai sitte koko alusta uutta pintaa. Kuarikekkaa ei oo ihan hualtovapaata, vaikka nii joskus luullahan. Tuahon ottaa voikukan siämenet hanakasti kiinni. Siksi sitä pitää aika-ajoon haravoora ja kitkiä.






Lavakaulusten pualeene kuarikereuna oli kans vaikia.......ja voikukkia piisaa.



Laitoon siihe kakkosnelosen......






 ......ja rajasta tuli palio selekiempi ja kuarikkehet pysyy oikialla pualella....tai nii mä luulin.







Ei tämäkää näkymä silimiä hivelly. Nuata harsoja on pakko käyttää tuulen takia ja välillä kylymän takia. Muutaman kerran tuuli paiskas harsot huitsinnevadahan ja niitä kerätes ajatus jalostuu.




Menin rautakauppahan ja katkaasutin valamihiksi eripaksuusia harijateräksiä.  Harijaterässaloot o 6m pitkiä, joten helapommin  ne saa kulijetettua kotia määrämittaaseksi pätkäästyynä.






6mm saloot katkaasutin 1.5m pätkiksi. Niistä pystyy helaposti taittamahan käsin kaaret  ja niihin harsot kiinni pyykkipoijilla. Ja harsot pysyyvät paikallansa.



Porasin nurkkatoloppiihin reijät kaarille.







Tarvittaes harson sai nostettua poiski.



Tein hunajamarijojen suajaverkoolle yksinkertaasen kehikon kaharesta 2m kaaresta, mikkä yhyristin keskeltä rautalangalla. Kyllä ne pari vuatta nuahi mahtuu.







Hernehet sai hyvän tuen katkaastusta köynnöskehikosta.



Loorahan mahtuu sopivasti molemmat pualet.



Tein parista pätkästä spiraalit, jois kasvoo kurkut, vaan sellaasta tilannekuvaa en löytäny. Täs kurkut o jo syksyllä korijattu pois. Nelimetrisestä saloosta sais tarpeheksi korkeeta  köynnöstukia. Kärhöölläki menis pari ensimmäästä vuatta. Tälläästä piäntä fiilausta tuli tehtyä.

No nii, helemikuuki o kohta taputeltu. Aurinko paistaa koriasti. Nii lämmintä ei kuitenkaa oo, ku tuas viimmeeses kuvas.

Hyvää loppuviikkua!

sunnuntai 23. helmikuuta 2020

Riskipenkki 2019


Daalia 'Gallery Pablo'.

Mulla mitää selevää suunnitelmaa ollu riskipenkin kasviista, (paitsi laventeli), eikoo muute viäläkää, mutta kyllä niitä miälenkiintoosia eherokkahia tuloo varmasti vastahan ja jotaki siihe jo laitoonki.



17.5.2019.





Jos ei oo parempaa suunnitelmaa, tilan voi aina täyttää väliaikaasratkaasulla. Yhtehen välihin kaivoonki kaikki glarioluksien mukulat. Osa oli uusia, osa vanhoja. Tapaan liottaa mukuloota päivän-pari tilikas vettä. Niihin tuloo äkkiää juurenaluut ja kasvu lähtöö vauhrikkahammin matkahan.


4.6.2019.




Laventelintaimet talavehtiivat hyvi. Niillä oli kyllä lecasoraa ja havuja päällä. Toises välis on täs kuvas esikasvatukses olevia daaliapurkkia. Siinä niillä oli hyvä, lämmin paikka ja siihen sai hyvin harson tarvittaes päälle. Kolomannes välis näkyy niitä glarioluksia.


30.6.2019.




Loppujenlopuksi istutin viimmeesehen välihin kolome matalaa daaliaa. Daaliapurkkien kohtahan istutin kokeeksi äitienpäivähortessan, jolle paikka voi olla pikkuusen liian kuuma, vai oliko kastelun puutetta ku vähä näytti nuuruvan. Hortessan viärehen siirrin kolomiopenkistä.......


Valkokletra/Kielopensas -Clethra alnifolia 'Hummingbird'.

......valakokletran. Son kyllä pysyny hengis jo muutamia vuasia, muttei oo kukkinu, eikä palio kasvanukkaa. Siitä paleltuu aina osa oksista ja se lähtöö tooosi myähän keväällä matkahan. Jos täs starttaas pikkuusen ennemmi ja kerkiääs kukkiakki enne pakkaasia. Siihen tuloo syksyllä valakooset tähkämääset kukat, jois on aiva mahtava haju.... eiku tuaksu.


5.8.2019.





Daalioosta ensiksi alootti kukkimisen jo kolomatta kesää kasvava matala valakoone 'Sneezy'. Pinkki on 'Topmix Roze'. Takana olevat purkit o terassin pualella.


26.8.2019.





Laventelit tykkäs olostansa. Ne kasvoovat ja kukkiivat hyvi. Laventelien taa istutin.....




......punavioletin syyssyrikän. Tämän kans meni pupu pöksyyhin ja vein sen syksyllä kellarihin.


1.9.2019.
Kolomantena daaliana kukkii 'Gallery Pablo'. Muukki kukkiis viälä varmasti paremmi, jos jaksaas nyppiä kukkinehet pois, mutta aina se into johonaki vaihees loppuu.


Riskipenkki 1.9.2019.






Sinisarija kukkii pötis terassilla ennätysmääsesti, yhyreksällä kukalla. Tuikkasin keväällä 'Härmälääsestä' (joriini) istutuksen yhteyres irronnehen palan, nuaren matalien daaliooren taa ja seku innostuu kukkimahan nuanki hianosti. Glarioluksekki kukkiivat komiasti. Tänä vuanna vois laittaa yhtehen välihin vaikka matalia tomaatintaimia. Josko ne päriääsisivät tuas paremmi, ku johonaki pötis, mikkä pakkaa jäärä nii huanolle kastelulle. 

Hyvää pyhää ja hiihtolomaa, joilla sellaane o! Täälei kyllä lumenpuuttes hiihrellä.

perjantai 21. helmikuuta 2020

Riskipenkki 2018

Oon joskus jollekki tuumannu, että tuaho terassin etehen sais hyvän riskipenkin, siis penkin, johona vois kokeella kasvattaa arkoja kasvia, arkajalakoja. Terassin erusta ku on yks puutarhan lämpöösimmistä paikoosta. Het ku päätin siirtää tuan isoon kasvilavan pois tualta looratarhan nurkasta nii tiäsin mihinkä sen laitan......terassin etehen.


Tästä se lähti v.2018. Vapaa kasvilava 4m x 0.80m.



Soliki suht helappo siirtää, multaaku en ollu siihe viälä saanu. Jotenki soli tökkiny.





Ennen siirtua, piti teherä valamistelutöitä. Terassin reuna oli notkahtanu keskeltä.



Ei muutaku tilikityshommihi.






Sitte moukarityäskentelyä.






Alakuperääne suunnitelma oli istuttaa parihin kohtaa talavehtivia viinirypälehiä. Siksi laitoon styroksieristyksen. Ensimmääsehen välihin kalakittua multaa 'Somerset Seedless' -aitoviiniköynnökselle ja toisehen hapanta kasvualustaa 'Zilga'lle. Tein oikee multakoktaalin, hiakkaa, kaupan pussimultia ja jopa peltomultaa. Tais pohojalle mennä pualiksi palanutta hevoosenpaskaaki.



Pualet lavasta jäi perusmullalle ja pelekälle patolevylle. Looran reunan päälle tilasin valamihiksi pätkityt ja viistotut kakkosneloset, naapurikylän puutavarantoimittajalta.



Sitte suunnittelin viinirypälehille kiipeelytelinestä. Ensi petooniverkosta tällä tyylillä......ei hyvä. Se häiritti näkyvyyttä.



Sitte tällä tyylillä......parempi, mutta vääräs pääs. Rypälehien paikka o toisespääs ja siinä tällääne kaari olis taas ollu maisemien tiällä. Vaikiaksi meni.


Riskipenkki 16.10.2018.

Suunnitelmihin tuli muutos. Niinku niille tuppaa käyrä. Diskasin viiniköynnösirean ja istutin syksyllä 2018 kalakittuhun välihin itte siämenistä kasvattamia laventelin taimia. Seuraavas välis näkyyki, kuinka peltomulta itää. Siksen  oo sitä istutuksihin yleensä laittanukkaa. Jos joku ihimettelöö, miksi terassin ja looran välis o rako, jätin siihe perkoolavarauksen. Tuaho rakohon mahtuus tolopat. Ei mitää hajua, toteutuuko koskaa, mutta maharollisuus o.   Riskipenkki mulla ainaki o 😊


Rentouttavaa viikonloppua!

keskiviikko 19. helmikuuta 2020

Looratarhaa

Tähän välihin, ennenku kevään täpinät torella alakaavat, o hyvä teherä muutama postaus looratarhasta. Erelline postaus oliki hyvänä aasinsiltana looratarhan kuulumisihin -sitä lavakauluksen uusiokäyttyä meinaan. Looratarhastahan enoo pahemmi teheny juttuja, vaikka ohan siinäki kohtaa jotaki eristystä tapahtunu. 


Looratarha kesällä 2017.





Tällääsehen vaiheesehen sain looratarhan  2017 kesäkuus. Siihen pisteesehen se sitte jäiki. Alueen erelliset vaiheet voit lukia täältä ja täältä.


Loorien kiärrätystä 10.5.2018.





Kevät 2018 toi uuret tuulet.  Ostin kolome marijasinikuusama- eli hunajamarijapuskaa ja niille oli keksittävä paikka. Halusin ne tähän samalle alueelle muiren hyätykasvien kans, eikä auttanu muu ku ruveta kiärrätyshommihin. Ensiksi nostettihin tua oikias reunas oleva isoo kasvulava pois ja seuraavaksi itteteheryt 150cm pitkät kasvulavat vaihtuuvat lyhempiihi lavakauluksiihi. 






Itteteheryt siirtyyvät potangerin jatkoksi. 








Lavakaulusten taa tuliki sitte nii leviä vapaa alue, että siinä toivonmukahan mahtuuvat hunajamarijat kasvamahan. Ja jos ei, nii seuraava vaihe o lavakaulusten kääntämine toisinpäi.







Hoksasin, että mullahan mahtuus lisääki lavakauluksia, mutta ennenku kerkesin  hommata niitä lisää,  isäntä toi niitä mulle autolastillisen. IHIME! Oon luullu, ettei se pätkääkää piittaa mun puutarhatouhuusta, mutta kyllä se näköjää ainaki jotaki näköö. Soli ollu hakemas tehtahalta osaa johonki härvelihin ja oli nähäny pinon tutunnäköösiä looria. Oli kysyny niiren käyttötarkootusta ja ku vastaus oli ollu; ettei ne mitää niillä tee, viä pois. Isäntähän teki tyätä käskettyä ja sai multa monta papukaijanmerkkiä 😍






Lavakaulukset sopiivat siististi tuanne reunarivihn.



Ja niiren taa hunajamarijat. Alustan katoon kuarikkehella, jonka alla o kaksinkertaane katekangas.



Tällääne täsvaihees.



Ittetehtyjen kasviloorien väliihin laroon vanahoja tiiliä, joiren alle laitoon mursketta. Toiveena oli, että pysyysivät eres vähä paremmi ehejinä, ku tuan potangerin reunas menevä käytävä, mikon alustettu pelekällä hiakalla. Tiililaronnan reunat täytin tiilimurskalla. Sitähän sain vasaroomalla jo  valamihiksi hajonnehia tiiliä.






Tiilireunan tuin lauralla, mikon kiinnitetty loorien jalakoohin.







Elokuus 2018 oli ihan rehevän näkööstä.







Naapurin reuna rupes häirittemähän, joten suunnittelin siihe jonkunnäkööstä rajausta, heinäseipähistä.






Marraskuus 2018 sain tehtyä viälä senki valamihiksi.


Tällääne oli looratarhan kesä, vuanna 2018. Mutta mihinä on se siirretty isoo kasviloora? Siitä seuraavalla kerralla.

Mukavaa viikon jatkua!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...