Piippoja ja ruastetta

Ny on ollu nii monta lämmintä päivää peräkanaa, että muutamahan pälävipaikkahan on noussu jokunen piippo. Niiton saanu tänä keväävä orottaaki iha jantuksis.

Thalia -narsissien piippoja terassipenkis 7.4.2018.

Terassipenkkihin, tuvan nurkalle on ilimestyny muutama Thalia -narskun piippo. 

Terassipenkki 7.4.2018

Muuten ympäristö näyttää viälä aika lohoruttomalta. Havut o ikivihereeren perennojen, isorikkojen ja sammalleimun suajana. Ei muuten tuuli viä, ku huitaasoo kokonaasen joulukuusen lyhennyspalan penkkihi.

Kevätkurjenmiekan piippoja kuusikolomios 7.4.2018.

Näistä piipoosta oon erityysen iloone. Viimme keväänä kukkivina ostetut sipulikukat istutin eri pualille pihaa. Nämä kevätkurijenmiakat näyttääs ainaki olevan elos, vaikka kuusen alla ei oo koko talavena kovin palio  lunta ollukkaa. Toivottavasti muukki on pysyny hengis.

Eteläpäätyä 7.4.2018.

Mualla piisaa lunta. Yän aikana on satanu taas uuren, sentin kerroksen valakoosta töhönää.

RUASTETTA

Humputtelin torstaipäivän ja kiärtelin Kauhavan kauppoja. Oli mulla oikee oikeetaki asioota hoirettavana, mutta yhtenä aikomuksena oli kiärtää kirppikset ja osto ja myyntiliikkehet. 

Osto ja myyntiliikkehes osuu silimät het tällääsiihi ruasteesiihi loorihi. Myyjä pahootteli, että parahimmat o jo menny ja ruasteesimmat on enää jälijellä. No, sehän passas mulle, paremmi ku hyvi. 

Lisäksi löyrin lisää vuakia ja yhyren piänen emaalikoolin. Non tosi hyviä kukkapurkkien aluslautasina.

Looriis o hyvät rivakki. Torennäköösesti otan nua kannet pois.  Näistä tuloo toooosi hianoja kukkapöttiä pihalle.

Siinä ne saa seinänviäres orottaa pinolla kesääsempiä keliä.

Isäntä sattuu tiätysti tulemahan just mun kuvaussession aikana portahille, kaffikuppinsa kans. Kattoo nuata mun ihania löytöjä ja kyysyy, "Mistä nua o? Ei ainakaa tältä kartanolta." Ei ookkaa, ostin ne. "Ostit sitte RUASTETTA".......... kauneus on kattojan silimäs.

On ny oikiasti kevät, ku isännän kaffikupit rupiaa ilimestymähän terassinkaitehelle.

ps. Vilikaasin tätä juttua tabletilla ja voi pyhä jysäys miltä näytti. Kuvat ja tekstit o iha mihinä sattuu. Pystyykö tätä eres lukemahan esim. puhelimella. Haen aina kuvat ensi ja lisään tekstit väliihi. Taitaa olla huano järiestys vai pitääkö vaihtaa koko ploki eri teemalle.

Mukavaa pyhää!

Varustautumista

...uutehen kasvukautehen. En oo koko  talavena käyny kirppariilla tai osto- ja myyntiliikkehis montaakaa kertaa. Mennehellä viikolla kävin pitkästä aikaa.

.......ja kätehe jäi heti tällääne pellimuki (2€) tai taitaa olla joku mitta. Oli nii kivasti jo alakanu ruastumahan, mutta vaikutti muute ehejältä. Vois pitää kukkavaasina, ainaki pihalla. Jos ei muuta, nii se sopii hyvi tuaho terassin hyllykköhön. Taas sitä turhaa roinaa 😁

Olin jo menos pois, ku näin tällääsiä lapioja (7,90€). Noli tosi kätehensopivia, armeijan varastua, ilimankos. Tykkään tuasta puisesta kärensijasta, tai mikäsenyonkaa, ja puisesta varresta. Kuluuntunu puu tuntuu nii hyvältä ja lämpööseltä kätehen......

.......ja mikä parasta lapion terä o melekee suara. Siinä o mun kanttausrauta. Ei mulla oo sellaasta kapistusta enne ollukkaa, ny o. Fisun pistolapiolla oon tyän aina teheny. Pikkuuse piparkaakkureunusta on tullu, mutta sou. Millä kanttaatta penkkien reunat? Onko viralline rauta vai sujuuko lapiolla?

Honkkaris tuli vastahan tällääne PH-mittari. Oon joskus funtsannu, että olis kiva tiätää onko jonku kasvin kasvupaikan PH eres sinneppäi ku tarve vaatiis. Oon ostanu joskus apteekista jotaki liuskoja, mutta kaapis non ainavaa. Rupes heti tökkimähän, ku ensi olis pitäny ottaa näyte ja liottaa vetehe ja......... Oon tuumannu ostavani heti ku näen tällääsen. Sevverran oon opiskellu, että maan pitääs olla kostiaa, että mittaus toimiis kunnolla. Keväällä? Vai toimiiko sittenkää. Honkkarista ostettu halppismittari. Takana oli kyllä Kivikankahan tarra, siksi uskallin sen ostaa. Onko käyttökokemuksia???

Aurinko paistaa ja lämmintä 3.3 astetta.

Lumen pinta o jo jonkinverran laskenu. Ihanaa!

Aurinkoosta, kevätviikkua 🌞

Juthbackanmarkkinat

Kävin lauvantaina elämäni ensimmääsen kerran Juthbackan Kartanon camping alueella järiestettävillä markkinoolla, Uureskaarlepyys. Ei ollu mikkää ihan tavalliset markkinat! Niitä mainostetahanki Suamen suurimmaksi rompetoriksi. Kirpputoriksi, josta löytyy melekee mitä vaa, maa ja taivahan väliltä.

Komia keltaane päärakennus.

Tämä markkinaperinne on alootettu 1975, Pietarsaarenseurun veteraaniautokerholaasten toimesta. Aluuksi soli autojen varaosien vaihtotilaasuus, josta son paisunu yli 700 myyntipaikkaa käsittäväksi, kakspäivääseksi markkinatapahtumaksi. Porukkaa käy tänä aikana yli 30 000. Sanoosinko, aika suuret sempalot.

Tästäki olisin voinu ottaa vaikka kaikki.

Tuallaane AIV- pullon rautaane kehikkoki.

Markkinat kestää virallisesti vuarokauren, alakaen perijantaina klo 16.00, loppuen lauvantaina klo 16.00. Periaattees myyrä ja ostaa voi koko yän, mutta  yämyynti on kuulemma aika vähäästä. Käytännös myynti alakaa jo periantaina aamupäivällä ja parhaat valikoomat on tiätysti silloon. Erullisimmat hinnat on lauvantaina iltapäivällä, vähä enne loppua. Niinku aina.

Lasitavaraa pöyrät notkuen.

Oon kuullu näistä markkinoosta vuasien varrella palioki, mutta non aina menny multa jotenki ohi. On niinku olevinansa vääräs suunnas, rannikolla, ruattinkiälisellä  alueella. Ruattiahan siälä suurimmaksi osaksi kuuliki, mutta kummasti hinnat osattihi suameksi, jos niitä ei valamihiksi ollu. Tinkiäki voi ja pitää, useen hyvin tuloksin. Ja massi pitää olla täynnä oikiaa rahaa. Ei kortiilla siälä mitää tee.

Sekalaasta miähistä tavaraa.

Ei voinu ku ihimetellä, tällääne enskertalaane. Kaikki lähialueen heinäpellot oli nauhootettu parkkipaikooksi, oli liikenteen ohojaus ja parkkimaksu 5€. Alueen viäres oli oma parkki asuntoautoolle ja vaunuulle.

Vanahoja huanekkaluja.

Ihimisiä oli ku meren mutaa. Johonaki oli oikee ruuhkaa. Tavaraa oli jos minkä moosta. Pääosin vanahaa ja pikkuusen uurempaa käytettyä. Uuttaki oli seas. Osa myyjistä oli ammattilaasia, osa oli putsannu omat nurkkansa ja osa myi omien kättensä töitä.

Markkinat oli pursunnu jo pyärätiällekki.

Pyäriin alueella yli kolome tuntia. Oli nii miälenkiintoosta ja palio vaharattavaa, etten meinannu muistaa kuvata ollenkaa. Pikkuune pää meni aiva pyärryksihi. Olis ollu palio kotia viämistä, mutta onneksi rahat loppuu, eikä kaikkia olisi jaksanu autolle kantaakkaa. Jos ettii jotaki suurempaa, pitääs olla jonkullaaset rattahat, nokka- tai maitokärryt tai joukko avuliasta kantoapua joukos.

Tiän toisella pualella vanhoolle autoolle tarkootettu veteraaniparkki.

Ny tuli kalenterihi uus, pakko päästä - tapahtuma. Nykku non kerran nähäny ja tiätää mitä siältä vois löytyä, voi teherä jonkullaasen etukäteessuunnitelman, mitä haluaas löytää ja ruveta laittamaha sukanvartehe ;)

Miälettömät markkinat! Suasittelen! Kannattaa tulla kauempaaki!

Sitte mun löyröt!

Oon vuasikausia himiööny tuallaasta piänempää "sopivankokoosta" puusaavia, jonka malttaas laittaa johonki pihalle. Ny löytyy. Meinaan heittää vesilintua kaikilla muavisilla aluslautasilla, jokka o terassilla purkkien alla, siksi pesukoolia. Sopivasti erilaane, ruastunu maitotonkka ja sitte puinen pullokehikko. En tarkasti tiärä mitä teen sillä. Eiköhän se paikkansa jostaki löyrä. 

Aika vanaha puusaavi.



Puuttuuhan markkinoolta jotaki, KASVIT !...... EI KASVIA !
Siksi ajelinki lakuja mutustellen Piatarsaarehe, Sundin Puutarhalle ja ............


Mukavaa viikkua!

Loman loppu

Lomahan jo loppuu viikko sitte. Aaton aattona oli viimmeene lomapäivä. Aamupäivällä kerkesin justihi leikata nurmikon ennenku rupes satamaha. Lykkäsin leikkuria porttihi, ku tuli ensimmääset piskot. Tuumasin, että juhannussiivot tuli ny tehtyä ja loppupäivän vois humputella :)

Mitää tiättyä ei ollu miäles, mutta kirppiskiarrosta suunnittelin. Oliki antoosa kiarros, vaikka kaks paikkaa oliki jo aloottanu juhannuksen.

Kävinhän mä muallaki ja löyrin vaalianpunaasen kannan. Yleensä on niitä peruspunaasia, mutta vaalianpunaasta oon haeskellu jo pitempähän ja nys se löytyy.

Kävin Kauhavalla sellaases Osto ja myynti -liikkehes, mikä on ollu toiminnas jo jonki aikaa, mutta pihas on ollu nii miähistä ja suurta tavaraa, etten oo ennemmi poikennu. Ny käyn ja voi mikä paikka.

Kaikellaasta vanahaa tavaraa ihan täynnä! Oi, Oi! Olis ollu vaikka mitä kivaa. Tällä kertaa mukahan lähti kaks tuallaasta 120cm pitkää penkkiä. Nehän oli suurta huutua muutama vuasi sitte, mutten oo niitä ennemmi löytäny. Niitä voi käyttää kukkapöytinä ja lisäistuumina vaikka silloon, ku koko sakki on koos. Käsittelen ne ruskeeksi sitte joskus talavella.

Toine löytö oli sitte tällääne taikinatiinu tai ruuhi, miksikä isäntä sitä nimitti. Voihkiin jo ihastuksesta silloon, ku näin MARIAN KOTI JA PUUTARHA-plokis tällääsen kirpparilöyrön. Soli nii ihana ja ny mäki löyrin sellaasen. Aatto oli sitte aiva omialtaane istutuspäivä. Uus kanna, esikasvatetut miakkaliliat ja daalia sekä piänet siämenorvokit sain siihe mahtumahan.

Sinisarjojen muhkiat juuret.

Ku pääsin vauhtihi nii vaihroon sinisarijat suurempiihi purkkiihi. Oli ehkä jo aikaki. Juuria oli purkit täynnä, eikä ny oo tullu kukkavanojakaa. Kummaski purkis on kaks juurakkua, ku nuahan tykkää piänestä purkista. Nua on sinisiä kaikki, vaikka toises purkis oliski pitäny olla valakoosia. Pitääskö nuata sinisarioja pitää kostiana vai kuivina? Vai jotaki siltä väliltä?

Sitte viälä muutamia juhannusaaton kuvia mäntykulumasta.

Mäntykuluman juhannus 2016.

Mäntykuluma on ny kukintavuaros. Takana olevat syreenit ei kukkinu palio kuinkaa ja muutamia kokonaasia oksia kuivettuu tuasta harvasta kohorasta.

Kesäkuu on kohta lusittu. Äkkiää meni taas tämäki kuukausi ja kuukauren saremäärä rupiaa lähentelemähän 100mm. Ja viälä kerkiää tulla lisää.

Mukavia kesäkuun viimmeesiä päiviä!

Kukkatuunausta

Siis....löyrin aivan ihania palloja, kirppikseltä, oikee kunno krumeluuria. Näin nua jo ensimmääsellä kerralla, mutta ku näin sen maitotonkan, unohrin koko pallot. Rupes kuitenki nii vaivaamahan että oli pakko teherä toinenki reissu. Näitä palloja ei valitettavasti ollu ku kolome. Laatikos oli muunkillaasia ja otin paria muutaki sorttia, mutta en oo niitä viälä mihinkää laittanu.

Näis palloos on pikkuuse itämaane sävährys. Ihanan täytelääset färit. Tavallisesti ostan uusia joulukoristehia vasta alennusmyynniistä. 

Niinku viimmevuanna tällääsiä pellisiä tähtiä, yhyren suuren ja muutaman piänemmän. Mulla on joku tähtikausi menos.

Kaks pallua laitoon tuaho kesän pihalla olleesehen murattipöttihin. Tämä muratti on jo toista talavia sisällä talavehtimas. Hyvin menöö, ku vaa muistaa kastella ja suihkutella silloontällöön. Ny ku tuntuu olevan lauha talavi, vois selevitä maahan kaivettunaki, muttaku son pötis ollu, oli helappo nostaa sisälle.

Viimmevuanna oli tällääne versio. On muratti vähä pöyhistyny, siis vähä, kastelu on varmasti kasvulle rajoottava tekijä ;)


Joskus innostun koristelemahan ns. tavallisia kukkia sesongin mukaha. Yks vuasi tuumasin, etten osta ittelle yhtäkää  joulukukkaa. Tuunasin muutaman jouluhun sopivaksi ja hyvin ajoo asiansa.

Näistäkää ei ykskää oo enää hegis. Hyvä mä.

Ny en päässy kaupasta pihalle iliman kukkaa. Mun omat amaryllikset vetää sikeetä kellaris viälä täyrenpään. Yritän herätellä ne keväällä. Kaupas oli sipuliis nii tukevan näköösiä kukkavanoja. Lankesin yhtehe. Tiätenki punaasehe. No, valinnanvaraa ei ollukkaa.

Ny on jo ensimmääset kukat aukeemas. Toine kukkaputki vois osua jouluksi. Amarylliksis on se huano puali, että ne meinaa aina kenata johonkipäi ja purkit kaatuu  helaposti. Tua purkki on tosi raskas, hyvin pysyy pystys.

 Pukinpussihin tarkootettu valokuvakirija on läheteny valamistuksehe ja joulukortit on tehty. Kyllä tämä tästä viälä iloksi muuttuu.... nii ja ensimmääne piparisatsi on paistettu.

Tontut on liikkeellä, olokaa kilttiä!

Lintulato

Mäki rustasin linnuulle ruakintapaikan. Eipä silti, ei meirän mäellä linnut kyllä näläkähän kuale. Sevverran apetta teheres syätävää räpäjää pitki takatarhaa. Mutta keittiön klasista niitä olis kans kiva joutessansa kattella ja joskus kuvatakki. 

Aluuksi meinasin teherä lintulauran itte....Mullon muute varmaha ikuune uhumaikä. Oon ollu aina sellaane, minäittetyyppi. Onneksi son menemäs vähä jo ohitte....Isä teki aikoonansa piänistä oksista lintulauran, hirsisen laron näköösen, johonka ihastuun ikihyviksi. Sellaasen mäki viälä jonaki päivänä teen. Mutten ny, ku löyrin toiselta kirppikseltä hyvän väliaikaasen, pikkuusen lintularon.

Lintulato oli puunfärine. Sutaasin sen samalla aineella ku köynnösportin. Oikia sutaasu, joo. Haukipaikkoja jäi,... kuvista näi.

Pelekäsin ettei lintulato linnuulle kelepaa, ku tua tökötti viälä haisi. No, jo rupes vilinä seuraavana päivänä käymähä. Isäntä sanoo että laita siihe talia, ettei kukkapenkit oo täynnä ituja. Tuumasin, että laitoon laron alle suajakankahan sitä varte.

Parkkeerasin oikee jalustan keittiön klasin etehe ja kameran siihe. On linnut nopeeta tai moon vaa nii hiras. Tuli jostaki syystä napsittua monta kuvaa pelekästä lintularosta :)

Täytyy myäntää että isäntä puhuu järkiä. Pualet jyvistä putooli maaha ja sitte ne hyväkkähät lentäävät syämähän jyvät nuahi puskiihi. Kuinkahan palio jyviä jo tippuu niire juurille.....voi.....

Tuliha ne lopuksi siivuamahan oikee joukolla. Varpuuset ja talitintit oli ruakaalemas. Toivottavasti näkis joitaki muitaki lintuja ja sais viälä kuviaki. Pitää tiätenki osata eroottaa erilaaset linnut. No, jos sitte ku niitä näkyy. Ens kauppareissulla ostan sitte sitä taliaki.

Aurinkoki välillä näkyy, nautithan siitä!