Aurinkoone marraskuun loppu

Aiva häikäästyy, ku kattoo päivällä pihalle. On ollu pitkähän nii pimeetä päiviä, lumetonta ja sateestä. Ny o lunta ja pakkaastaki -5:stä -10:een. Oikee raikas keli.

Villaheires o viälä leheret kiinni. Osa o kylläki jo tummunu, mutta seas o viälä aiva vihereetäki. Linnuullon tapana lennähtää siihe syämähän. O turvalline olo.

Säpinää riittää, nii lintularon ympäristös.......

.......ku naapurin orapihilaja-airan alla. Sinne viipotti peltopyylauma. Taitaa olla sama, mikä pölähti aamulla takatarhalta lentohon, ku kävin laittamas myllyn päälle.

Koristekastikat o antautunu, jäisen lumen painosta.

Pitihän sitä pihallaki käyrä ottamas muutama kuva. Ei oo tällä kuulla monta kuvaa tullu otettuakaa. Ennätysvähä. Ploki ja kuvansiirtohan takkus alakukuusta. Koneesta löytyy joku haittaohojelman pätkä. Nii mulle alan ammattilaane ilimootti, eikä siihe montaa sekunttia mennykkää, ku se ongelma oli hoirettu. Sillä korijaantuu mun plokiongelmat, mutta kuvansiirto-ongelma oli jo pikkuusen vaikiempi juttu. Onneksi seki selevis. 

Pallohortessasta o tullu lumipallohortessa.

Just ja just aurinko jaksoo kiivetä mettän yläpualelle. Kyllä se tästä kohta iloksi muuttuu. Huamennon jo joulukuu.

Mukavaa marraskuun viimmeestä iltaa!

Taimivaihtua

Päivitin plokin sivupalakis olevihin kasvilistoohi, kesän aikana hommaamani kasvit. Soli äkkiää tehty. Aika vaisu kesä kasvihankintojen pualesta. Puutarhahan ilimestyy vaa rapiat kolomekymmentä uutta kasvia. Osasta oon teheny omat postaukset, mutta ainaki nämä alakukesän herkut o esittelemäti.

Ku Flikka ilimootti alakukesästä, että lähtöövät pariksi päiväksi Ouluhun, rupes mulla raksuttamahan. Haa, nehä menöö Särkän ohitte! Ittehän en oo sinne hetkehen päässy, enkä tiärä koska sellaane hetki olis näköpiiriskää. Ei muutaku kahalaamahan kasvilistoja läpitte.  Onnistuun rajaamahan "pakkosaara" kasvilistahan kymmene kasvia ja kysyyn flikalta, onnistuusko niiren haku. "Onnistuu, jos ei tartte poiketa kauvas tiältä ja mahtuuvat autoho." Soli sitte sillä selevä.

Nukkeakileija -Aquilegia ecalcarata

Ku Flikka oli tullu autolle kantaen kahta pussia, joista ei mitää näkyny, oli miäs tuumannu, että nuanko piäniä, surkeeta rääpälehiä. Nei varmasti maksanu eurua enempää kappale. Oli menny hilijaaseksi, ku Flikka oli sanonu ostosten loppusumman. Tervetulua puutarhamaailmahan!

Tällääsiä rääpälehiä pussiis sitte oli: Valkojumaltenkukka punertavan viärelle, kolomiopenkkihi. Yks hämyvuakko mulla jo onki, mutta oliskohan tämä 'Mart's Blue' tummempi. Valakokukkaasia esikoota ei oo pahemmi mihinää näkyny, siksi suikeroesikko 'Schneekissen' ja vaalian kelletävä 'John Mo'. Sitte viälä valakokukkaane viinikärhö 'Alba Luxurians'. Soli torelline rääpäle, viimmeene, eikä maksanu paliua.

Sitte tämä toine satsi, mikkoon kaikki nähäny plokiis ja ihastunu. Tääläpäi niitei kuitenkaa oo tullu vastahan. Ihanan pinkin ja siron nukkeakilleijan näin Ullan, Rannanpihassa-plokis. Söpön mätäslaukkaneilikan esitteli Saila, Saaripalsta-plokis. Samoonku valakokukkaasen ja tummalehtisen kyläkurjenpolovi 'Midnight Ghost'n.  Valakoosta 'Drake's Strain Alba' katkeroa o hehkuttanu  Unelmia Ruusuista-plokin Tita.  Sitte viälä viimmeene komeus, mitoon kualannu Suvikumpu-plokin Marjan puutarhakuvis, nimittäin komealuppio. Varmasti näiston ollu muillaki kuvia, mutta näiren plokiista nämon jääny lähtemättömästi miälehen. Kiitos esittelystä!

Kyläkurjenpolvi -Geranium pratense 'Midnight Ghost' 5.7.2019.

Ostin näitä kurijenpolovia kaks, mutta kolomaski olis sopinu. Saa nähärä kuinka niiren käy. Ainaki toine kärsii kesällä kuivuuresta, vaikka yritin kastellakki niitä. 

Komealuppio -Sanguisorba hakusanensis 12.8.2019.

Komialuppion kaivoon kaaripenkin päähän, mihinon erellisinä kesinä ollu jättiverbeenaa. Ny ei ollu ja pikkuune luppion taimi näyttiki koko kesän aika yksinääseltä. Ens kesänä kaaran siihe jonki kesäkukkasiämenpussin sisällön, jossen muuta keksi.

Katkero -Gentiana 'Drake's Strain Alba' 11.9.2019.

Aaaaah! Ja sitte tämä ihanuus, valakoone syyskatkero. Istutin kaks tainta potangerihin sinisten molemmille pualille. Siniset o viihtyny hyvi ja non levinny tosi isooksi lämpäreheksi. Toivon näiren valakoostenki kotoontuvan samalla lailla. Molemmista färiistä o tarkootus siirtää ainaki toine terassipenkkihi, sitte ku saan sen reirattua.

Suikeroesikko -Primula pruhoniciana-ryhmä 'John Mo' 27.10.2019.

Esikkojen kukinta-aika oli jo meille tulles ohitte, mutta kaaripenkin laitahan istuttamani 'Schneekissen', pinnisti ennen talavia maistiaasiksi yhyren kukan.

Ai mitä taimivaihtua täs muka oli. No Flikka toi taimet tullessansa ja vei autolastillisen puutarhasta kaivettuja jakopaloja mennessänsä. Noli sitte vähä suurempia ja iha ilimaasia, ei tartte miähen kauhistella hintoja. Saivat puutarhanlaittuaki jo pikkuusen alakuhun.

Pimiät päivät senku jatkuuvat, päivällä pikkuusen plussan pualella. Siksi oon saanukki lähes kaikki klasit pestyä läpitte. Jotaki hyätyä tällääsistäki keliistä. Mutta jotenki saamaton oon ollu, valojakaa en oo saanu pihalle laitetuksi. Olohuanehes o jo kuitenki paperitähäret. Kuinkas teirän pimiät päivät sujuu? Vai onko valakaaseva lumi jo maas?

Mukavia marraskuun viimmeesiä päiviä!

Kuus kuvaa kesästä-haaste

Pimiän päivän piristykseksi muutama kesäkukkakuva!

Tämän haasteen mulle nakkas Saaripalsta -plokin Saila. Kiitos! Haasteen on alunperin laittanu aluulle Tuplasti terapiaa -plokin Pirjo, haastetta vähä muunnellen. Ny teemana o paras.

Ainahan tällääsis haastees o se kuuluusa valinnan vaikeus, mutta pitkän pähkäälyn tuloksena koostuu seuraavallaane kuvasarija. Punaasena lankana, kesän sykähryttävimmät kukinnat.

Kevätkukkijoosta, krookusta ei voita mikää.

Aitaukses, erilaasista helemililijoosta koostuva puro, minkä pääs kukkii monen vuaren yrityksen jäläkihi, elämäni ensimmääne keisarinpikarililija.

En uskonu, että löytääsisin kerratun lumikin puutarhaani ja että menis viälä  talavenki ylitte, mutta siinä se kukkii.

SEN talaven jäläkihin, kevätatsaleea kukkii ny ensimmääsen kerran taas oikee kunnolla.

Ihana nuakkuluppio, takana koristekastikka ja viinikärhö. Täs o jotaki Monty Don -fiilistä.

Tätä punahattujen mahtavaa kukintaa pitää hehkuttaa ainavaa, siksiki, ku non viälä omista kylyvööstä. Valittinki sen  kesän parahimmaksi kukintamuistoksi.

Arvonnan säännöt:

Kuusi kuvaa kesästä- haaste:


Tämän vuoden teema on paras.

Julkaise kuusi kuvaa kesästä ja kerro mikä niistä on se parhain. 

Siis yksinkertaisuudessaan paras muisto, hetki, loppuun saatu projekti, valokuva yms.
Mikä vain sinusta on se paras muisto.

Haasta yksi tai useampi blogi

Ilmoita Tuplasti terapiaa-blogiin osallistumisesi
ja että saako siellä julkaista valitsemasi parhaan muistosi kuvan tulevassa koonti-postauksessa.

Kerätään parhaat muistot yhteen postaukseen.

Haastan Rannanpihassa -plokin Ullan.

Pirteyttä päivääsi!

Sinivalakoosta -haaste 2019

Tiiu Puutarhahetki -plokista muisti mua aloottamallaan sinivalakoosta -haasteella. Kiitos! Haasteesehen o tarkootus koota lähestyvän itsenääsyyspäivän kunniaksi sinivalakoosia kuvia, kukin tyylillänsä.

Yritin ettiä kuvia, jois o molempaa färiä samas kuvas tai eres sinneppäi. Löytyyhän niitä.  Osallistuun samahan haasteesehen vuanna 2017 tällääsillä kuvilla.

Alootan lumikuvalla. Kuvasta oikee huakuu talavine kylymyys. Loput kuvat o sitte lämpöösempiä.

Valakoosia ja sinisiä iränsinililijoja mäntykulumas.

Joku hyasinttimiksin valakoone ja sinine hyasintti 'Delf Blue' kolomiopenkis.

Ensimmääne pääskyyne langalla 😁

Narsissivuakko ja kirijavalehtine/sinikukkaane rönsyakankaali 'Burgundy Glow' mäntykulumas.

Valakoone kurijenmiakka 'Alba', vaaliansinine 'Perrys Blue' ja perustumma looratarhan reunas.

Kuningaslilija (lilium regale) ja jalokärhö 'Multi Blue' kaaripenkis.

Pallohortessa ja mirrinminttu 'Junior Walker' leimupenkis.

Kruunuvuakot sekootuspussista potangeris.

Ja syksyyset kurkiaurat taivahalla 😢

Haasteen säännöt:

- kerro postauksessasi, kuka haasteen aloitti (Tiiu/Puutarhahetki-blogista)

- tee postaus, jossa sininen ja valkoinen ovat pääroolissa

- haasta kolme tai useampi blogiystäväsi mukaan

- käy kirjoittamassa postauksesi www-osoite Puutarhahetki - Suurien unelmien puutarha -blogin Sinivalkoista-haaste -postauksen kommenttikenttään

Voit osallistua haasteeseen myös Instagramissa. Merkitse kuvasi silloin #sinivalkoista_haaste ja @puutarhahetki , jotta löydän ne. Puutarhahetken Instagram-tili muuttuu nyt kuukauden ajaksi sinivalkoiseksi. Uusi sinivalkoinen kuva on luvassa päivittäin.:)

Haastan mukahan plokit;
Kukkia & Haaveita
Olipa kerran puutarha
Viherrin

Mukavaa marraskuun jatkua!

Lintularon yllätykset

Lintularolla alakoo het täys tohina, ku sain sen pystyhy. Siinä se taas nököttää keittiön klasin eres, hyvällä hollilla, vaikka jo keväällä alustaa siivotes uhkaalinki ruakinnan lopettamisella. O nii sotkuusta hommaa. Alla o kuitenki katekangas, joten, senku käärääsöö aikanansa pois, siistiä tuloo hetkes.

Seuraalin syäjiä, niitä normilintuja; varpuusia, pikkuvarpuusia, talitinttiä, sinitiaasia ja vilahti joukos yks viherpeippoki. Tuumasin, että tulookahan tänä talavena mitää uusia ilimestyksiä........ja tulihan niitä, eikä tarvinnu eres montaa päivää orottaakkaa.

Angry Bird.

Vilaasin klasista ja näin jotaki punaasta. Luulin niitä ensi urpiaasiksi, mutta punaasta färiä oli enemmä. Ei muutaku kamera soimahan ja sitte kuuklettamahan. Muistin kyllä tuallaasen linnun nähäneheni toisten plokikuvis, mutten täälä ikinä enne.

Tiklihän se! 

Selekäkuviot o hyvi näkyvis.

Kivan färikäs ilimestys.

Yks pariskunta täs pyärii. Ei taira tääläpäi muutenkaa olla kovi yleene. Taitaa paremmi kortteerata etelän mettis.

Eikä siinä viälä kaikki. Toinenki outolintu ilimestyy het seuraavana päivänä.

On sitä silimä jo harijaantunu huamaamahan normaalista poikkiavat viaraalijat. Enne en eroottanu ku varpuuset, keltasirkut ja talitintit. Tämän musta-harmaa-valakoosen tunnistin  hömötiaaseksi, vaikken näitäkää oo luannos enne nähäny. 

Vauhrikas pätikkä.

Luin BirdLifen sivuulta, että hömötiaaskanta o piänentyny huamattavasti ja solis julistettu uhanalaaseksi. Molemmat outolinnut o käyny syämäs joka päivä. Tarijolla o kuarittuja auringonkukan siämeniä. Talipalloolla en oo nähäny näiren käyvän. Onko teirän lintulauroolla tikli tai/ja hömis tuttu viaras?

Linturikasta viikkua!

Pikkujuttuja

Saatihin sitä kaivattua ja orotettua luntaki tänne, eres muutaman sentin verran. 

Sain lumikuvan siirrettyä. Lumitilanne 9.11.2019.

Enemmänki sais tulla, mutta taitaa ens viikon plussakelit hävittää  lumisuajan joka tapaukses. Sain tehtyä viälä muutamia pikkujuttuja, ennen pakkaasten tulua ja maan jäätymistä. Sain siirrettyä vahingos kuvakki koneelle. Seuraavat ei sitte taas onnistunukkaa.

Hanhikkipenkki 24.10.2019.

Laitoon heinäseipähistä teheryt lyhtytolopat maahan. Yks oli pakko laittaa tähä hanhikkipenkin laajennoksehen. Isäntäku parkkeeraa autonsa tuaho viärehen, nii varsinki lumen tulon jäläkihi, voi oikaasemine laajennoksen yli olla liia houkutteleva.

Haravoon terijoensalavojen leheret  ja sain levitettyä ne penkkiihi. Joo, muut putsaa ja mä senku roskaan.

Viimmeeset sipulit maahan 26.10.2019.

Ja sitte viälä viimmetipan kaivaukset. Alarivin balkaninvuakot löyrin lehtipinosta (kuka liä ne sinne laittanu). Loput löytyyvät Hankkijan ja Honkkarin sipulialesta.

Japaninmariakuusen tapaan situa. Ei lumet paina oksia maahan ja muatoki pysyy palio pystympänä.

Perennatuet saa talavella toimia pakkaaskankahien tukikehikoona. Kankahat toimiivat lähinnä tuulensuajana.

Oon joskus kokeellu porkkanooren syyskylyvöä. Ei siitä muistaakseni mitää tullu, mutta ny päätin kokeella taas, ku nii moni plokkaajaki kirijootti nii tehenehensä. Maahan meni muutamia muitaki siämeniä. Samahan loorahan porkkanooren kaveriksi pääsi muutama punajuuren siämen. En tiärä onnistuuko vai ei, mutta jäivät keväällä kokonansa kylyvämätä. Toisehen loorahan vanhentunehet kehäkukan siämenet. Siämenten ketjukirijeestä ottamani kevätesikon siämenet ja messuulta ostetut japaninesikon siämenet kylyvin tuluppaanitiän viärehen. Ruusunätkelmää kylyvin porttien juurelle. Valakoosia jalokelloja (Arvontavoitto Parasta aikaa-plokista) en oo onnistunu irättämähän millää konstilla, siksi kokeelen tätäki keinua. Ja valakooset arvontavoittoakilleijakki, Päivänpesän elämää-plokista, pääsivät ny vasta maaha. Toivottavasti eres jokin kylyvös tuattaa tulosta.

Portahilla petoonipurkis ollu heinä pääsi penkkihi, torennäköösesti lopulliselle paikalle. Tiärä tuata, onko hopiatoppo vai sininata, molempia löytyy.

Sain ostettua kanervakki ja viälä istutettuaki ne, soli jo jotaki. Kipaasin hakemas nipun erilaasia havuja ja osan tungin kanervien joukkoho.....

....osa pääsi portahille petoonipurkkiihi. Villiviinilettiki o viälä voimissansa.

Muutama kuusennäreski tuli kotia.

Kiitoraran valokki sain pystytettyä. Jouruun jo pualet kapuloosta uusimahan, ku napsahtivat poikki.

Euroopan lehtikuusi -Larix decidua 'Hortsmann Recurved' 29.10.2019.

Isäntä kysyy, "että mikä tua o, ku o nii ruma?" Vai että RUMA, meikälääsen silimäterä!

Verililijapuut nostin terassilta sisälle vasta  alakuviikosta. Tämä piänin, viheriä/keltalehtine o olohuanehes. Puna- ja viheriälehtiset talavehtiivat vilipooses vintis.

Alootin ruakinnan 28.10.2019.

Lintularonki sain pystytettyä ja siitoonki saanu jo monta mukavaa ja yllättävää hetkiä. Kuis teillä, saikko kaikki tehtyä ennen talaven tulua mitä meinasikki?

Mukavaa Isäänpäiväviikonloppua!