Kinttupoluun siistimistä

Viikko sitte oli pikkuusen kuivemmat ilimat ku ny, joten silloon tuli tehtyä pihatöitäki.

Innostuun siistimähän kinttupolokua......

.......tai pikemminki raivaamahan. Poloku oli osittain nii kasvillisuuren peitos, ettei kivistä ollu mitään tiatua. Reunakasvit ryäppys poluulle ja kiveyksen kivituhkasaumat oli vetäny kaikki lähitianoon rikkaruahot mangneetin lailla.

Ensin orottaa, että ne kasvaas ja sitte saaki ruveta raivaamahan. 13.10.2019.

Sitte töihi. Ei auttanu muu, ku ihan kylymästi repiä kaikki poluun päälle kasvanehet kasvit pois. Saumoostaki tursus kaikkia maharollista. Osan sain pois, mutta esimerkiksi suurimmat voikukanjuuret tiätysti katkes, joten, ens keväänä taisto niiren osalta jatkuu. Sammalehet tiätysti jätin paikallensa ja pikkutervakon siämentaimet.

Enemmä töitä teetti levinnehet ruahosipulit. Nii kivan näköösiä ku pallooset kukinnat onki, pitääs  ne malttaa leikata ennemmi.

Auts, soliki levinny nuanki pahoo! Ja pois ei millää......

.......muutaku nostamalla reunakivekki ylähä.

Ohan ny ihan eri näkööstä. Hm, tairan hommata koko alueelle tuata mustaa katetta ja ottaa nua pikkukivet pois. 

Ihan kaikkia levinnehiä ruahosipulia en hävittäny. Osan istutin väliaikaasesti loorahan, orottamahan kevättä ja siirtua flikan kasvimaalle.

Jatkohon pääsi poistetut isorikokki. Muutama sentti multaa loorihin ja painelin ruusukkehet paikallensa ja hiakkaa päälle. Looris o reijät, etteivät ne huku, ku meinaan jättää nua taivasalle. Ja keväällä nuaki saa siirron flikan puutarhahan, joso, mitä siirtää.

Nyt taas näköö poluun kaarevat muarot. Tykkään nii kauhiasti ku poluun aitauksen pualella on ikiviheriät kasvit. Talavellaki o viheriää, josei lunta satu olemahan. Rönsyleimusta, isorikosta, vuarenkilivistä ja ansikasta oon teheny ainavihannan reunuksen.

Lopuksi harvinaasta herkkua....... auringonpaiste!

Nytei sara! Saiskohan verettyä remmin päälle ja hinattua ahterinsa pihalle!?!

Rännänräpäskää ja ensilumi

Eilee rupes iltapäivällä satamahan rännänräpäskää.......

.......ja sitte se muuttuu märiäksi lumeksi. Mittari on ollu koko aijan plussalla.

Auts! Lintujen juama-astia o viälä pihalla.

Sevverran satoo, että maahanki jäi......

......aamuhun asti. Portahilta kuvattuna. Orapihilajapuun leheret o viälä haravoomata.

Kolomiopenkis näkyy jouluruusun siämentaimia.

Kesäheinäkki o viälä pötiis portahilla. Kerkiäähän nua.

Hyvää päivää, räpäskäkelistä hualimata!

Raikas aamu

Eileen (ma) illalla nousi oikee kunnon hernerokkasumu, poikkeuksellisesti melekee portahille asti. Useimmiten  sumu jää leijjumahan lakialle.

Ku aamulla oli pakkaasasteeta päälle kolome, nii sehän tiäsi sitä, että kaikki kasvit oli valakoosen huurteen peitos.

Aamulla paistava aurinko osuu taas nii kuvauksellisesti tuaho naapurin lehtikuusehen. Jaku taivas oli iha sinine, nii avot, mikä näky!

Kävääsin vintis ja aurinko sattuu just silloo osumahan kolomiopenkin koristekastikkoohi. No, kameralle tuli taas töitä.

Tikkuuset leheret.

Kyllä ilima rupiaa olemahan päivisinki aika vilapoosta. Vaikka aurinko paistaa, ei pihalla meinaa millään tarijeta. Mullon ollu päällä jo talavihaalarikki. Non kyllä nii kulahtanehet, ettei ne enää paliua lämmitä. Viälä pitääs kantata, muut tyät saa jäärä kevääsehen, jossei mikää ihimeen enerkiapiikki iske.

Mukavaa viikon jatkua!

Syksyn färit

Plokiis o näkyny hianoja ruskakuvia. Jotenki o tuntunu, ettei meillä oo mitää......mutta, ohan sitä färiä tääläki. Ovat vaa pääsääntöösesti nii piäniä puskia, etteivät nii kauvas näy. 

Alootetahan kiarros kuusikolomiosta. Sitkiän kaukaasiantörmäkukan takana punastuu keltalehtine happomaria 'Maria'.

Niiren takana oleva virpiangervo o jo purottanu keltaaset lehtensä. Kevään nopein vihertäjä on syksylläki nopiin. 

Navetan eruspenkis o koivuangervot saanu pintahansa ruskafäriä. Eres olevat verikurijenpolovet o viälä liki vihereenä. Non joskus iha leiskuvan punaaset.

Tämä kaaripenkin puutarhanpualoone happomaria 'Natasza' o täysin syksyn färiis. Muutoon sonki ollu turhanki viheriä. Olis pitäny olla enemmä PINKKIÄ. 

Kaaripenkin kärijes, o keltaane happomaria 'Goldalita' saanu pikkuusen punerrusta, viimmeeset sitkiät kukkijat viärellä.

Päivänlilija 'Stella de Oro' lla o keltaane syysfäri. Sopii hianosti siniharmaan pallohopiakuusen kans.

Perhoangervoki hehkuu, suurempana ku koskaa. Matkaa o kuitenki viälä aikuusen mittoohi.

Tämon yllättäjä. Keltalehtisellä tuliangervo 'Firelight'lla o hiano ruska.

Katajakuluman färikkyyrestä vastaa atsaleeat. Eres kirkuvan punaane puistoatsaleea 'Illusia' ja takana rauhallisemmin syksyn ottava kevätatsaleea.

Mäntykulumas näkyy keltaasta. Siitä vastaa kuunlilija 'Gold Standart'.

Terassin kohoras hehkuu takuuvarma aronia.

Lähietääsyyrellä kumarteloo mettätyräkki 'Chameleon'........

........ja sitte potangerin mustikkapuskat. Ei ihan viälä parahimmillansa, mutta melekee, seuranaan aurinkoosia päiviä orottavat, nuppuuset syyskatkerot.

Färikästä viikonlopun jatkua!

Käsityämessut/Kukkasironnan Suamen mestaruuskilipaalut, II osa

Alootetahan muutamalla käsityäkuvalla. En montaa kuvaa käsityämessujen pualelta ottanukkaa. Messuullahan on vuaresta toisehen palio samoja näytteilleasettajia, eikä kaikki haluakkaa tulla kuvatuksi, joten otin muutamia kuvia erilaasista näyttelyystä.

Osa lapaasnäyttelyä........

........ja osa sukkanäyttelyä.

Makramee töitä löytyy käsityäpualeltaki. Amppelit o kaikille tuttuja......

......samoon erilaaset seinävaatteet.

Mutta näyttävän kaulakorunki voi toteuttaa makramee tekniikalla.

*********

Sitte viälä muutama kukkasirontakuva.  Tämoli päivän toine kilipaalutyä, sokkotehtävä, eli tehtävästä ei ollu mitää tiatua etukätehe. Tehtävänä oli somistaa korkia kynttilänjalaka nii, että kynttilöötä voi polttaa. Kaikille oli annettu samat materiaalit. Ihimeellistä, kuinka erilaasia asetelmia samoosta ainehista syntyy. 

Osa kuvista on tekovaiheesta ja osas o jo täysin valamihit tyät.

Tämoli kaikkista huamiotaherättävin, täysin erilaasen muatokiälensä takia. 

Ihaalen aina kaikkia kukkasirontajuttuja, mutta oon tosi huano itte tekemähän mitää. Haen kerran tai kaks kesäs kukkia malijakkohon, sen suurempia sommittelematta ja son sitte siinä. Täski kohtaa vois kunnostautua, materiaalia ainaki olis.  Harrastakko sä kukkasirontaa?

Mukavaa viikonloppua!

Käsityämessut/Kukkasironnan Suamen mestaruuskilipaalut

Kävin perijantaina Seinäjoen Käsityämessuulla. Kuvaamine jäi aika vähääseksi. Enite tuli kuvattua kukkia. Kuinkas muute. Toises hallis ku oli Kukkasironnan Suamen mestaruuskisat.

 Osanottajilla oli toinen kilipaalutyä menos ku saavuun paikalle. Täson aamupäivän/ensimmääsen kilipaalun satua. Huamasin, että valitettavasti yks jäi kuvaamata.

Ensimmääsen sirontatyän ohojeet. 

1. Tämoli yks hianommista! 

2. Tästä löytyy jopa kurin, käsityämessuullaku ollaha.

3. Suamifiilistä.

4. Syksyn lehtiä.

5. Kotonaki toteutettavis.

6. Komia kukkatulppu.

Ps. Tämon voittajan tyä. Alajärveläisen Säde Alasen kuukausia kestänehen suunnittelun tulos. Teoksen seinämät Alanen pinnoitti kuivatulla punajuurella. Kultaosiot päällystettiin lehtikullalla. Anne Nenonen Paaposta solmi työn sisälle makrameen, johon kiinnitettiin lähes 300 lasisuppiloa. (Lainaus Järviseurun Sanomista). Kilipaaluhun kuului kaikkiaan nelijä tyätä.

7. Oksat ja vesiputket oli peitetty paksua lankaa kiaputtamalla  tai virkkaamalla.

8. Kukkaspiraali.

9. Voimakasta färiä.

10. Herkkis! 

11. Ruskafärit oli hyvin erustettuna.

 Mulla oli kolome suasikkia, mutta enite tykkäsin 10:stä.

Mistä sä tykkäsit enite?