maanantai 18. tammikuuta 2016

Kuusiympyrä

Ny tuloo taas tällääne kehityskaari-stoori, kuusiympyrästä. Kuusiympyrä muatoontuu kuusen ympärille ja sai siitä sitte nimensäkki

v.2004
V.2004 keväällä alootin kukkapenkkien teon. Ensiksi kaivoon mariakuusipenkin, mikä näkyy oikias lairas seinäviäres. Nurmikos näkyy muutama erifärinen pläntti. Lähempänä kuusta oli anopin dallasteline, harianeilikka ja kivikkoistutuksineen. Takimmaases kohoras oli lumipalloheisi, jonka isäntä siirti pihan länsireunahan....Kuusen alusta rupes vaivaamahan. Sen oksat oli sevverran leviällä, että ne haittas ruahonleikkuuta. Kuivakin alusta oli, ettei eres rikkaruahot kunnolla kasvanu.


v.2005







Jotaki kivaa siihen oli keksittävä. Soli nii epämääräänen kohta. Ku ei juurella kerran mikää kasvanu, levitin alle vanahan mansikkakankahan ja laroon löytökiviä päälle, suurinpiirteen ympyrän muatohon. Kivien reunasta oli hankala leikata nurmikkua, joten tein reunahan kukkapenkin. Istutin siihe vuarenkilipiä, saniaasia, jotaki kiriavalehtistä imikkää ja pikkusyräntä.


v.2006




Aika hitahasti istutukset tuuhettuu, on nii kuivapaikka ja aika varioonenki. Imikän kyyssäsin anopille.


v.2007




Flikka oli kesätöis kesäkukkataimistolla ja sai myymättä jäänehiä annansilimiä, ku taimisto meni juhannukselta kiinni. Mä otin tiätysti ne suurellä ilolla vastahan.


 Tarha-alppikärhö 'Alpina Plena'  v.2012.
Sitte meniki monta vuatta, etten kuvannu koko kohtaa. Perustin ahkerasti uusia istutusaluehia ja tämä kuusiympyrä jäi jotenki huamiotta. Aina ku kiärtää puutarhaa, vahtaa nuata reunoolla kiärtäviä istutuksia ja kääntää tälle selekänsä. Pikkuhilijaa huamio kääntyy taas tähänki penkkihin. Istutin siihe valakoosen alappikärhön. Sinine kasvooki jo piänemmäs männys. 


v.2012










Valakooset 'Thalia' narsissit kukkii hianosti ja puutarhakaverilta saarut kalliokialot nousoo kohti korkeuksia. Saniaaset leviää ja valtaavat alaa.






Toiselle pualelle istutin happames maas viihtyvää kanadanruohokanukkaa, joka ei oo kuvan jäläkehen näin koriasti kukkinukkaa. Syksyllä  kypsyy punaaset mariat.







Kuusen alusta on kuiva ja kuivana kesänä saniaaset ruskettuu aika varahin. 


v.2013




Saniaaset senku tuuhettuu. Kalliokialojen alle laitoon valakokukkaasta variohiippaa.


v.2014 




Ympyrä tiätenki leves. Joka kanttauskerralla vähä, mutta täs ny vähä enemmän kerralla. Vuarenkilipien etehe kaivoon rivin erifärisiä narsissia ja etehen ensi valakoosia kesäneilikoota. Syksyllä sain puutarhakaverilta kääpiöjaloangervua, jokka istutin peittämähän narskujen kuivanehia lehtiä. Ei oikee onnistunu ajatus, angervokku nousoo nii myähää.


 Kruunukuunlilja 'Colden tiara' v.2014.




Reviin levinnehiä saniaasia ja istutin tilalle soreahiirenporras 'Lady in Red'n. Reunahan hommasin seuraavasi söpöä pikkulehtistä kuunlilijaa.



Sitte muutama viimme kesänä otettu kuva.(v.2015)


Valakoone 'Jeanne d´Arc' ja kaksfärine 'Vanguard' 1.5.2015.




Erellissyksynä istutetut krookukset kukkiivat yllättävä hyvi.


Metsäalppikello 'Spring Symphony' 12.5.2015.



Taimimoisiolta löyretty mettäalappikello, on happameski maas viihtyvä ikiviheriä, matala kellokukkaane ihanuus. Toivottavasti seleviää talavesta. Molemmat aluut kerkes jo tuuhettumahan iha mukavasti.


4.6.2015




Ny rupiaa kuusiympyrästä löytymähän monimuatoosuutta, ainaki alakukesästä.


6.6.2015





Toiseltapualelta kuvattu. Pikkusyränten sekahan istutin ny syksyllä valakoosia kirjopikarililijoja. Saa nähärä kuinka niiren käy, ku lunta ei ollu ensimmäästen pakkaasten aikana ollenkaa.


23.6.2015
Seuraavaksi kukkiiki sitte tarha-alappikärhö 'Alpina Plena'.


30.9.2015




Kääpiöjaloangervot laskevan aurigon valos.


14.11.2015



Tykkään ku istutusten reunas on ympärivuaren viheriää. Ei näe masentavaa mustaa multaa. Siksi siirrin ja jaoon valakooset patjarikon aluut tuaho reunahan. Siinä onki jo monta valakokukkaasta kasvia. Meni siirto vaan aika myähääseksi. Toivottavasti kerkes juurtua.


Nyssitte orotetahan, mitä kevät tuaa tullessaan. Aika monta riskinpaikkaa tuaski on.

Ja pakkaaset...... Onneksi non ny lauhtumahanpäi. Loppuu tämä kärvistely!

35 kommenttia:

  1. Tämmösiä kehityskaarikuvia on hyödyllistä ja mukavaa katsella. Kuusen alla oleva kukkapenkki on löytänyt muotonsa ja taitaa laajentua lisää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuloo vähä pitkiä juttuja, mutta joskus näinki. Voisin levittää sen lipputankohon asti ja toiseltapualelta suurempahan mäntyhyn. Mutta torennäköösesti, en mitää nii tramaattista tee.

      Poista
  2. Kiva kun kirjoittelet kehitystarinoita, minusta niitä on hurjan hauska seurata. Edukseen on muuttunut tuo penkkisi. Olen aina pitänyt näistä puun juurelle tehtävistä istutuksista. Siellä oli kissakin vähän tutkimassa penkkiäsi. Hyvin näyttävät kasvit viihtyvän vaikka onkin kuivaa. Neilikat varmaan viihtyisivät. Minun on pitkään tehnyt mieli tuota kanukkaa, en vain oikein tiedä minne sen voisi laittaa. Leviääkö se, oletko huomannut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ny voi väsätä tällääsiä, ku pihalla ei oikee mikää kuki :) Kaks kolomesta taimesta on hengis. Paikka on liian kuiva. Suurempi on levenny jonkinverran, enemmänki olis voinu. Sopivin kasvupaikka olis pualivario/vario, tuare/kostia, neutraali/hapan.

      Poista
  3. Onpa siinä tullut muutosta vuosien varrella.
    Minäkin yritin tehdä kukkapenkkiä pihlajan juurelle, mutta ei siinä mikään menestynyt. Laitoin sitten kiviä ja niiden päällä pidän kesällä kukkaruukkuja.
    Tuo kärhö on ihana. Mulla on haaveissa, että saisin istutettua sitä ison männyn juurelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivetykset on hyviä alustoja kesäkukkapurkiille. Mänty onki parempi kärhölle, ku pintajuurinen kuusi. Tuata pitää välillä kastella.

      Poista
  4. Ihanan rehevä siitä on tullut, ja kiva nähdä miten istutus on laajentunut vuosien varrella. Talvi onkin hyvää aikaa tehdä näitä aikajanapostauksia, kesällä kun on niin hektistä ja tulee vain kerrottua siitä mitä juuri nyt tapahtuu - kun koko ajan tapahtuu jotain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokaanen penkki on levenny alakuperääsestä. Kumma juttu. Ei näitä kuvakansioota kyllä kesällä kerkiä pahemmi plarata. Hyvä ku kerkiää kuvata.

      Poista
  5. kiintoisa ja kiva postaus! Enpä ole koskaan ennen nähnyt metsäalppikelloa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin nähäny muutaman kerran kuvia, sekä netis että johonaki puutarhaleheres. Tiätenki tua violetti färi siinä kiinitti huamion. Ku oli maharollisuus käyrä Moisiolla, nii tämä oli hankintalistalla.

      Poista
  6. Yhdyn edellisiin eli tällaiset kehityskaarikuvat ovat tosi mukavaa luettavaa ja katseltavaa. Hyvin myös näkee, kuinka jokin paikka hakee sisältöään pitkän aikaa, kunnes vihdoin löytyvät ne omat kasvit, jotka viihtyvät ja lähtevät rehevöitymään. Viime kesänä käydessäni ihastelemassa Kotkan puistoja, siellä oli yhdessä puistossa tehty istutuksia isojenkin havupuiden alle. Harmikseni en niitä sen lähempää käynyt tutkiskelemassa. Tämä postaus muistutti siitä, että kaikkea kannattaisi silmäillä vaikka vastaisuuden varalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina kannattaa kattella läpi kaikki, mikkä vaa on maharollista. Vaikkei joku asia olisikkaa ajankohtaane, siitä jää kuitenki jonkullaane muistikuva. Tilantehet muuttuu ja joku irea voi myähemmi olla hyvinki käyttökelepoonen.

      Poista
  7. Nämä kehityskaarikuvat ja jutut ovat parhaita! Toivottavasti saniaiset ei valtaa koko alaa, kun on niin kauniin monilajinen penkki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkään ittekki kattella tällääsiä juttuja :) Reviin nua perussaniaaset jo pois, tai nii mä luulin. Keväällä niitä nousi vuarenkilipien välistä. Annoon niiren kuitenki viälä olla.

      Poista
  8. Kymmenessä vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon mukavia asioita kuusen juurella.
    Aina vaan pysyy ja paranoo!

    VastaaPoista
  9. Tosi mahtavasti olet saanut kuivan kuusen alustan kasvitettua! Aika on näköjään ollut paras kaverisi, kun kasvu taitaa olla melkoista taistelua vedestä puun kanssa. Blogisi on kyllä niin <3, että sitä on ihana tulla aina lukemaan.

    Sini K.
    Kasvihormoni.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinä on hyviä, kestäviä peruskasvia, jokka päriää käytännös melekee iliman hoitua. Väliis on sitte pikkuusen krantumpia tapauksia. Ihanaa, että tykkäät :)

      Poista
  10. Upeasti olet saanut penkin kehittymään. Itselleni ei ole edes tullut mieleen, että kuusen alle voisi saada jotain noin kaunista aikaan <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En mäkää aluuksi uskonu. Muutamia alimmaasia oksia oon poistanu, että eres tuuline saret kastelis.

      Poista
  11. Kuusenaluspenkki onkin vuosi vuodelta kaunistunut ja kokokin on kasvanut melkoisesti alkuperäisestä. Mielenkiintoinen tuo metsäalppikello ja lehdet muistuttavat erehdyttävästi taponlehden lehtiä. Tuo kanadanruohokanukka on minulle uusi tuttavuus. Keski-Pohjanmaalla kasvaa tavallista ruohokanukkaa ja olen aina pitänyt siitä kovasti. Punaiset marjatkin ovat vielä kauniina lisänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leheret muistuttaa tosiaanki taponleheren lehtiä. Ovat vaa palio piänempiä. Mettäalappikello sais levetä ja täyttää penkin reunan. Kai nua kanukat on läheestä sukua keskenään.

      Poista
  12. Onpa mielenkiintoinen juttu kuusiympyrän historiasta valokuvien kera. Minulla on ollut niin huonoja kokemuksia koivujen lähistölle istuttamisesta, että olisin pitänyt kuusiympyrän onnistumisen mahdollisuuksia etukäteen minimaalisia. Hienoa nähdä, että kuusen alle saa noin kauniin varjoisan paikan perennapenkin ja että kärhökin menestyy kuusen rinnalla.
    Metsäalppikello on kaunis uusi tuttavuus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan kuusenalusta vaikia paikka. Siksi siinä onki palio keväällä kukkivia. Jaksaavat kevätkosteuren turvin kukoostaa. Ettei kuusi kaikkia vesiä joisi, oon istuttanu kärhön pohojattomahan sankoohin ja kastelen joskus. Mettäalappikello on söpö. Leheristö ei oo ku viissenttiä korkia, ainakaa tuas paikas.

      Poista
    2. Onpa fiksua istuttaa kevätkukkia, koska ne saavat kukkimiseen tarvittavan kosteuden kevätkosteudesta. En olisi itse keksinyt.
      Pohjattoman sankon idea on loistava! Istutin syksyllä kärhöjä koivun alapuolelle rinteeseen ja laitoin suodatinkangasta kärhön ympärille. Pohjaton sanko olisi ollut paljon parempi.

      Poista
    3. Onpa fiksua istuttaa kevätkukkia, koska ne saavat kukkimiseen tarvittavan kosteuden kevätkosteudesta. En olisi itse keksinyt.
      Pohjattoman sankon idea on loistava! Istutin syksyllä kärhöjä koivun alapuolelle rinteeseen ja laitoin suodatinkangasta kärhön ympärille. Pohjaton sanko olisi ollut paljon parempi.

      Poista
    4. Koivun alusta on kyllä haastava. Toivottavasti suaratinkangas pitää koivunjuuret aisoos.

      Poista
  13. Mielenkiintoista asiaa olet tänne kuvien kera kirjoittanut. Tästä kuvasarjasta saa hyvin tietoa mitä kaikkea kuusen alle on vuosien mittaan istutettu ja miten on taimet viihtyneet. Luin useamman kerran, kiitos!

    VastaaPoista
  14. Kehityskaaristoorit ovat mielenkiintoisia aina! Kyllä vain on hankala kuusenaluspenkki muuttunut, ihailen sinnikkyyttäsi. Itse olen vähän luovuttanut kuustenalusten kanssa, mutta siperiankärhö, taikinamarja ja viiruhelpi ovat menestyneet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulla taitaa olla viälä varioosempi paikka. Hm....taikinamariaa vois harkita tuahonki. Pikkusyräntä vois pikkuusen piänentää ja laittaa jotaki korkiempaa. Eikös taikinamariaa voi leikatakki.

      Poista
  15. Että mä tykkään näistä kasvutarinoista! Ihan ensin kysysin, että onko kuusi ottanu yhtään nokkiinsa, kun sen juurelle on rustattu kukkapenkki? Ajattelin ku kuusella on kuitenkin aika pinnassa juuret.
    Ihana se pikkunen alppikello, toivottavasti selviää ja leviää ;)
    Mukava huomata että muutkin käyttää vuorenkilpeä pihallaan. Monille se on tosi inhokkikasvi, mutta minä tykkään. Se on hyvä tausta- ja reunuskasvi, tuo vehreyttä pitkin vuotta ja kukkakin on kaunis.
    Se matala kääpiöangervo on tosiaan myöhänen kasvi, siitä ei oikein ole peittäjäksi keskellä kesää.
    Kiitos esittelystä, odotellaan minkä kohdan esittelet seuraavaksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En oo ainakaa havaannu, että olis ottanu nokkihinsa. Kuuses on pohojoospualella palio kuivanehia oksia, mutta ne on ollu siinä aluusta asti. Koivu variosti sitä enne. Kärhö voi haitata jos kasvaa suuremmaksi. En oikee palio röyriny juurilla ja lisäsin multaaki aika vähä.... Vuarenkilipi on mun kestosuasikki. Son niitä ensimmääsiä perennoja mitä oon koskaan omalle pihalle laittanu....Ole hyvä! Jatkua seuraa johonaki vaihees :)

      Poista
  16. Mukava idea tuo kuusiympyrä! Melko haastava ympäristö, mutta hyvinhän olet onnistunut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se vaikiemmasta päästä, mitä tästä puutarhasta löytyy. Jos on oikee kuiva kesä, on pakko muutaman kerran kastella.

      Poista

Kommenttisi piristää arkista aherrusta. Kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...