Ihania yllätyksiä

 Sain piooniunikkojen siämeniä kymmenisen vuatta sitte Marian koti ja puutarha -plokin Marialta. Heittelin siämenet kuusikolomiohon. Muutaman vuaren ne kukoostivat ja kukkiivat hyvi, kunnes näivettyyvät ja katosivat mystisesti.

30.6.2026.

Pian niitä ilimestyy omatoimisesti terassipenkkihin, mikon tooosi kuiva penkki. Siinä piooniunikot kukkiivat lukumäärääsesti runsahina, mutta onnettoman piäninä. Miniversiot o äkkiää kukkansa kukkinu. Mutta....

.....nykku kuusikolomiota myllättihin, kuusen kannon raivaamisen yhteyres, paliastuuvat Ruususen unta viättänehet piooniunikon siämenet.

Näky on ihan mykistyttävä.

Kaiken roskan keskeltä o noussu mahtavan muhkeeta unikon kukkia.

Kuusikolomio näyttää ny palio paremmalta, ku mitä se torellisuures o.

Toinenki ihana yllätys. Sain vuasi sitte Saaripalstan Sailalta oranssikukkaasen vaskivarjohiipan alakuja. Kiitos Saila! Istutin ne eri paikkoohin. Toisen.....

27.7.2026.

mettäpuutarhahan syreenin alle. Se talavehtii hyvi, huanosta lumitilantehesta hualimata ja rupes terhakkahasti kasvattamahan uusia lehtiä. Mutta.....

27.7.2026.

...kuusiympyrähän istutetun paikalla oli keväällä pelekkää tyhyjää. Annoon sen kohoran olla ja olin onnellinen toisesta, talavesta selevinnehestä taimesta. Kunnes muutama viikko sitte menin ohitte ja huamasin kohoras lehtiä. JES, soli sittekki hengis.

Kuusiympyrän varijohiipoosta muukki hiipat saivat siipehensä. Vasemmalta toine 'Lilafee' kuali, etualan kolome valkovarjohiippaa 'Niveum' hävis lähes täysin. Ainoastansa tavis tarhavarjohiippa oikias lairas säilyy hyvin ja kukkiiki tänä kesänä. Toivottavasti ens talavi olis suasiollisempi ja kaikki seleviääs hengis ja kukkiisivat koriasti. Pitää muistaa heittää muutama hako päälle, jos se auttaas asiaa.

Heinäkuun viimmeestä viärähän.

Hyvästi sille. Tervetulua elokuun lämpööset illat!

Kuvia kolomiopenkistä

 Kuvat o pikkuusen eri kuvakulumasta ku normaalisti, nimittäin klapikuarman päältä otettuja.

Ensi o pakko laittaa lähikuvaa mun lempikasviista, kärhööstä. Täs tornis kasvaa kaks tiukukärhöä eli pinkki 'Inspiration' ja sinine 'Juuli'. Nämähän ei itte kiipiä eli on pakko olla joku kehikko, mikä pitää ne pystys, jos haluaa niitä pystys kasvattaa.

Heinät o koristekastikka 'Overdam'ia. Etualalla punaane neilikkaruusu 'F.j.Grootendorst'.

Viäres kukintaansa lopetteloo itte siämenestä kasvatetut jaloritarinkannukset. Ihime, ku ovat viälä näinki hyvin pystys. Tosin tualla tummemmalla on petooniverkosta tehty liäriö tukena. Nämäku tuppaa tuulis kaatua.

Pesäkuusi 'Nidiformis' on yhyres kulumas ja sitoon leikannu  ettei kasvaasisi ihan liian leviäksi. Näköjään on jääny pikkuusen mutterinvikaa.

Sitte kuvaa koko etupihasta mitä ny sai kuvahan mahtumahan. Kolomiopenkin kolome tuijaa ovat kartiotuija 'Holmstrup'ia.

Aikaa o viärähtäny taas erellisestä postauksesta. On ollu miälenkiintoone projekti puutarhas, marijojen noukkimista, nii omalta pihalta ku mettästäki. Pihaviaraaluja mones puutarhas (niistä joskus talavella) Ja pari puutarhaplokkariaki oon nähäny. Anun, Anun puutarhasta, näin avoomiis ja Teija Salaisesta Puutarhasta, viaraali miähensä kans kesälomareissulla, matkan varrella ku oltihin. Ihania kohtaamisia!

Aiva hirvittää, heinäkuu o kohta ohitte ja elokuu alakaa. Hui!

Hyvää heinäkuun loppua!

Marhanlilijojen ja varjolilijojen kukintaa

 Näihin ei talaven surkia lumitilanne ja paukkupakkaaset vaikuttanu. Hyvin kukkiivat, tosin jonkullaasta ruskiaa ruastetta on joirenki leheristös. Kevät oli tosi kuiva, johtuneeko siitä. Lilijakukokki o jättäny nämä rauhahan. Tiikerililijoos niiton ollu näirenki erestä.

Marhanlilja 'Sunny Morning'

Mullon nämä lilijat tilikkutäkis, kaikki viäriviäres. En tiärä onko hyvä ratkaasu, mutta näin mennähän toistaaseksi. Olihan ne ensin hajasijootettuna moneski penkis, mutta näyttivät nii yksinääsiiltä. Nämon teheny kivasti sivusipulia ja ny niiton näyttävä rypäs.

Marhanlilja 'Arabian Night'

Marhanlilja 'Guinea White'

Marhanlilja 'Claude Shride'

Marhanlilja 'Manitoba Morning'

Varjolilja valkoinen 'Alba'

Valakoosta on pohojoospenkiski.

Vaalianpunaasta varjolilijaa enoo ostanu, sitä toin tullessani ja tääläki sitä oli penkiis. Osan siirrin mettäpuutarhahan sempran taa, mihinä son kasvanu, torella surkees oloos. On kuivaa ja pimiää. Siitä hualimata, on kukkinu uskollisesti vuaresta toisehen. Osan istutin länsipualelle, tuvan senänviärehen, tikkahien alle, mutta ne ottivat talavesta osumaa ja ovat vaan  n.15cm korkuusia. 

Varjolilja vaaleanpunainen.

Sitte yhteeskuvaa tilikkutäkin lilijoosta. Yks vaalianpunaane varijolilijaki (vasemmas reunas) kasvoo muiren viärehen ihan omatoimisesti. 

Aurinko paistaa, eikä sara, joten pihalle, ennenkö se pakollinen iltapäiväkuuro räpsähyttää vettä niskahan.

Aurinkoosta päivän jatkua!

Ny ketuttaa........

 .....pikkuusen enemmä. Huamasin muutama päivä sitte, että se tiänviären ihana 'Solina' -kärhö nuupottaa joitaki varsia. Kävin kattomas ja huamasin muutamia varsia poikki n.15cm korkeurelta. Syytin ittiäni, koska olin paria päivää ennen käyny koriaamas versojen asentua, ku ne roikkuuvat nii pahasti tuules. Lauvantaina huamasin lisää nuupotusta ja taas oli uusia varsia poikki.

(Kuvan poikanen ei liity tapaukeen, on viimme kesänä kuvattu.)

Naapuri kertoo rusakon poikasesta, mikä oli syäny lähes kaikki niiren hernehien versot. Silloon vasta rupes mullaki hälyytyskellot soimahan. Täs ympärillä pyärii ihan maharottomasti pitkäkorvia ja koirat huutaavat tämän tästä.

Tarkistin muukki kärhöt. 'Etoile Violette'sta oli syäty suurin osa varsista, kaks jäliellä. Viäreesen tuen 'Prinssi Charles' oli menettäny muutaman varren. Onneksi samas telinehes kasvava 'Julia Correvon' oli koskematon. Mutta.....

....keväällä 'Polonez'n viärehen siirtämäni 'Kate' oli ihan nuupallansa.

Joka ainut varsi oli syäty, että se siitä kukinnasta. Toivottavasti keskittää voimansa juurtumisehen. Hyvin oli löyretty, varret ku on osin keijuangervojen oksien  alla. Samplarin herkkusuu!

Laitoon kaikille tiänviären kärhöölle verkot tyville. Isännällä oli jotaki tummanviheriää, 2cm silimäkoolla olevaa verkkua, mitä liä nimeltään. Aattelin pikkuusen lainata. Osalle laitoon korkiemmat ku kasvusto antoo myären. Tämä o vaan 25cm korkia, mutta toivottavasti pysäyttääs herkkusuun tihutyät.Toivon torella, ettei ristiturpa tajua mennä piremmälle puutarhahan, silloo sillä vasta pirot alakaas. 

Mutta ny lähären kiärtämän puutarhoja! 

Toivottavasti tuloo hyvä päivä, eikä sataasisi kovin palio!

Kuusikolomion uus ilime

 Kuka muistaa Hanneksen? Täälä Pohojanmaalla son ainaki viälä tuarehes muistis. Siksipalio tuhoa aiheutti. Eli Hannes oli kunnon talavimyrsky 27.12.2025.

28.12.2025.

Meiltä se kaatoo viishaaraasen kuusikolomion kuusen. Tuuli tuli pohojaasen kantilta eikä routaa ollu, luntakaa häävisesti. Nähtihin sen kaatumine terassin ovesta. Isäntä oli illalla lähärös kattomahan myrskytuhoja ja ku aukaasi oven, näki puun heiluvan uhkaavasti. Kipitin kattomahan ja samas puu rytisi maahan.

Meiltä meni pihakuusi. Monelta muulta kaatuu lähes koko mettä. Meiltäki kaatuu mettästä puita, muttei hirvittävän palio. Paikkapaikoon näkymä oli ihan hirviä...... Pihakuusen perähän en itke. Mun miälestä soli toooosi ruma. 

........mutta tämä,  ylähä nousi puali kukkapenkkiä.......kärhööneen.

Puu pilikottihin polttopuiksi ja kannon isäntä kaivoo pois toukokuulla, ku routa oli sulanu.

Huoks!........

28.6.2026.

.........muttei tilanne ihan toivoton oo. Ainakaa etupualelta kattottuna, siivuamisen ja piänen laiton jäläkihin. Keltalehtisestä happomaria 'Maria'sta, isäntä kaapaasi kauhalla pualet, no kasvaa uusiksi entistä ehompana. Toinen keltaane pläntti o hauralta tuatuja orvokkia ja kolomas keltaane o taatankurijenmiekka. Kurijenpolovia o kolomia sorttia. Vasemmas reunas o 'Biokovo', happomarian eres neidonkurjenpolvi ja oikias reunas joku nimetön peittokurijenpolvi (saatu).

No, takaosa ei sitte nii erustava ookkaa. Kuvas näkyy korveesta leikattu yläosa, mihinkä jaoon terassipenkis turhan hanakkahasti leviävää sinistä asteria 'Sinipilvi'ä. Eniten selekähänsä sai virpiangervopuska, mikä o ny hävityslistalla. Leviää juurivesoolla ikävästi muiren kasvien lomahan.  Oon täyttäny kannonkuappaa erilaasilla multakuarmilla. Takaosa on viälä tuumausvaihees. Isännälläki o täskohtaa oma miälipire, mikä ei mee aiva mun suunnitelmien kans yksihin. Yllätys, yllätys. Aika näyttää mitä siihen tuloo......

Penkki oli nii alastoman näkööne, että iskin siihe väliaikaasesti muutaman heinäseipähän. Parempia aikoja orotelles. 

Kuusikolomio 16.7.2025.

Tästä kuvasta näköö, kuinka virpiangervo ja 'Octopus'-kärhö muarostivat penkille hyvän viheriän taustan. Kärhö asustaa ny tyngäksi leikattuna navetan nurkkapenkis.

Ny on taas viikonloppuna avoomet puutarhat. Oli tarkootus, muutaman vuaren tauon jäläkihin, ittekki omalla puutarhalla osallistua, mutta siirtyy ainaki ens kesälle. Suurin syy, tämä alue. Vaikkei kaiken tartte tiptop ollakkaa, nii silti. Pääsööpä itte käymähän muiren puutarhoos.

Antoosaa avoomien puutarhojen viikonloppua!