sunnuntai 6. lokakuuta 2019

Syksyn sipulit

No nii, ny rupiaa olemahan sellaaset syksyn viimmeeset välttämättömät tyät tehtynä. Lopukki sipulit o kaivettu orottamahan kevättä. Pakkohan noli kaivaa, ku oli kerran tullu hankituksiki.  Tekemistä o tiätysti viäläki, mutta keväällä jatketahan siitä, mihinkä tänä syksynä sitte tyssää.


Iiriksiä kaaripenkis, vallihauran viäres 28.4.2019.

Kevät o kummasti näi syksylläki jo miäles. Sitähän sitä pitkän talaven jäläkihin kiihkiästi orotetahan. Ja varsinki niitä ensimmääsiä kukkijoota, mikkä on useen justihin sipulikukkia.



























Suurimman osan sipuliista oon ostanu ohimennen jonku kauppareissun tai muun menon yhteyres, mutta yks reissu rannikolle piti teherä oikee sipulienkiilto silimis. Lähärin yhtenä sateesena päivänä tiänpäälle ja suuntasin auton nokan kohti Pännäisis olevaa Garden Flora-taimistua. Son uurehko taimisto ja sitä oli laajennettu entisestään. Suasittelen! Siäloli tehty tällääne sykähryttävä porttiki. Komia!



























Tätä näkyä vartenha mä tänne tulin. Kävin täälä vuasi sitte ja lupasin ittelleni käyrä toistekki. Täältä löytyy sellaasiaki sipulia, mitei iha joka kaupasta löyrä, ei ainakaa näiltä leveyksiltä.



Ja mitä tuli hommattua. Oon löytäny kevätkurijenmiakakki ja ny löytyy uus färi....



....... keltaasenaki :)



























Vaalianpunaasia virvalilijojaki oli pakko saara. Kevään sipulikukis o punertavat sävyt vähemmistös. Josei tulppuja lasketa. Nämä kolomen kuvan sipulit kaivoon ensimmääsen kuvan iiristen taa kaaripenkkihin.



Kirsikkapuun alle lisää keltaasia koiranhampahia.



......ja muutama punertava.



Viimme syksyyset syyskrookukset istutin pöttihi ja toin ne sisälle, ku oli nii myähä. No eihän ne tykänny. Tais tulla yks kukka ja johonaki vaihees muutama viheriä lehti, mistä kirvat imivät kaikki mehut. Ny kaivoon ne maaha, palio huanommi ei voi käyrä. Ainakaa viälei näy piikin piikkiä.



Keltaanen varijolilijaki pääsi kokeeluhun.



Erilaaset lilijat miäles jatkoon Sundille, mutta sain pettyä. Joko lilijat oli jo myyty tai sitte niitei ollu ollukkaa. Lohorutuspalakinnoksi ostin kyynelhelemililijaa, kesälumipisaraa/suvikellua ja valakoosta, kerrattua  kamassiaa. Ja sitte löyrin ihan täyrellisen pellisen pötin terassille. 



Nämä loput on ostettu sekalaasista paikoosta ja osa o jo ollu näytillä, mutta jotenki niitä ryhymittelin.



Pikarililijoja.







Muutama uus alastonimpiki. Yrittää pitää, jos eres joku kotoontuus.



























......ja lilijat yhteeskuvas. Purkiis o tavalliset tiikerililijat.




























Pitihän tulppujaki muutamia. Ja ny oon ylypiä ittestäni. Oon ollu jo mones kaupas, enkä oo ostanu näiren lisäksi yhtäkää sipulipussia. Jotenki näirenki maahan saamine tökkii, mutta onneksi urakka o jo takanapäi. 


No nii, pihalla ei sara eikä pahemmi tuulekkaa, jospa lähtis sinne jotaki tekemähän.
Reipasta pyhää!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...