Täyrelline päivä

Tänää oli sitte se päivä että tämäki akka sai ittensä vauhtihi. 

Lääkärillehä sitä olis pitäny lähtiä, jos tällääses sääs ei puutarhatyät maistu.

Löysin pihasta oikee kukkiaki. Ne ensimmääset ja ainuat. 

Sinivuakot ne ekana kukkii.

On se kumma, ku nämä on pohojoospäärys, johonka ei aurinko paista ku illasta.

Krookukset kasvaa palio aurinkoosemmilla paikoolla, eikä yhtäkää kukkaa oo viälä auki.

Näkyy ny muutamasta laarusta eres färi.

Tästä mun tyät alakas. Tiä ku menöö näi likiltä on kaikki hiakootussorat nurmikolla.

Oli tarkootus aloottaa varovaasesti ja siivota vaa yks alue, mutta sejäläkehe
rupes muut penkit näyttämähä nii ruakottomilta että oli iha pakko jatkaa.
Sain hyvähä mallihi tiänpualen ja etupihan.
Homma jatkuu huamenna.

Navetan nurkkapenkkiä siivotes, löytyy suureksi hämmästykseksi tällääset punaaset aluut.
Helmiäishalikkahan se siinä. Nii mä ainaki luule, jos ei sitte vihulaane suamentatar siältä tunge.
Tua koki kovia heti istutukse jäläkehe. Talloon navettasaappahilla päälle nii että kaikki
varret meni poikki. Mitää ei sejäläkehe näkyny ja luulin että se oli siinä.
Orotethan miälenkiinnolla mitä siitä kehkeytyy.

Nämä on kai valakovuakon lehtiä. Istutin viimme kesänä syreenin alle, mutta on nii likellä

rajaojaa, että voi olla vaikka mitä roskaa. Aika Näyttää.

Kyllä oli mukava kiärtää puutarhaa ja samalla tonkia että näkyykö elämää.
Vitsi, vaikka varmaha sain happimyrkytyksen, yhtää ei väsytä.

Tervetulua Uuret Lukijat!

HEIPPA!