Takapihan tulput ja leimupenkki

Mulla meni kauan ennenku kokeelin tuluppaania oikee tosissani.

Erellises elämäs istutin tuluppaania koristeomenapuun alle ja sialuni silimin

näin niiren kukkivan yhtäaikaa. Hah!

Yks kymmenensenttiä korkia kukkiva tirrituluppaani ja muutama lehti.

Meni pari vuasikymmentä ennenku kokeelin seuraavan kerran.

  

Ripsureunaane Louvre, nelijäs kesä.

Tuumasin että on se kumma jos en mä onnistu, ku kerran muukki. Rupesin käyttämähän
pussimultaa istutuksen yhteyres. Jo rupes Lyyti kirioottamaha. Ilimeesesti multa oli
ensimmääses kokeelus liia raskasta.

Täs on nelijättä kevättä ihanaaset Louvre -tuluppaanit leimupenkis.

Louvren huurre reunus.

Niis on aiva ku huurretta reunoos.

Louvre, joku vanha ja Light and Dreamy

En tiärä kellekkä nua kumartaa. Syvää kunniootusta osootetha kuitenki.
Tuas on kahta erilaasta, toisen nimiä en tiärä.

Triumph Don Quichotte -tuluppaanien ensimmääne kesä.

Seuraava väli onki tyhyjä ja sitte on syksyllä istutetut pinkit Don Quichotte -tulput.

Negritat on jääny vähä piiloho.

Viimmeesenä, muttei vähääsimpänä, katajan toisellapualella,
kolomatta kevättä kukkivat Negrita -tuluppaanit.

Leimupenkki

Leimupenkki on länsireunas, terassin viäres. Nimensä se varsinaasesti on saanu syysleimuusta,
jokka nousoo tuasta keskeltä. Onhan tuas reunaski kyllä sammalleimua.
Kasvivalintojen perusteena oli luara hempiä vaalianpunaane/valakoone kevätpenkki.
Taustalla vanahat jaetut angervot, eres hempeetä tuluppaania ja aiva reunas raitaasta sammalleimua.

Leimupenkki

Ei iha vastaa miälikuvaa. Joku tulppu aina pettää.
Tulppujen välis on askelkivet, siksi rivistö on vähä harva. Pitääs siirtää.
Angervot katkee kukkimisen jäläkehe. On ne nii risuuset.
Eikä ne oikee taharo kukkiakkaa koskaa kunnolla, nua tuulises paikas.
Penkkiä oon pengertäny vähä isoommilla kivillä, ku tua maa vähä viärtää.
Tua kataja oli viälä syksyllä hyvän näkööne, mutta talaven märiät lumikuarmat on jättäny jäläkensä.

Jos kaikki menis niinku meinaa, olishan se liian helappua.

Tuaski on tuata verkkua. Orottaa syysleimujen kasvamista, ne rupiaa yleensä
johonaki vaihees kenaamaha.
Reunas oleva sammalleimu on vasta aloottamas kukintaa.

Voikukkia leimun seas.

Nuata sitte pukkaa joka paikasta, jos ei oo kärppänä.....

 naapurin kukkivaa puutarhaa.

......eihä niitä muuten, muttaku naapurin aikamiäspoika on oikee erikoostunu niihi.

Pihalla on taas nii kylymä ettei huvita siälä mitää teherä.
Ollahan sitte sisällä ja orotetahan parempia säitä!

Heippa!