Non ollu yhtä vuaristorataa.......säiren pualesta. Vuaren ensimmääne yä viätettihin aikamoosen myrskyn kouris. Nurkat vinkuu ja natisi ja miäles kävi isoo mänty kamarin klasin takana, mutta onneksi son vankkaa tekua.
Uuren vuaren päivä oli plussalla.
Räystähät tippuu......
.......päivä ny oli muutenki sumuune. Mutta HEI, täshän oli het vuaren ensimmääne suajapäivä, mikä tarkoottaa, että yhyreksän viikon päästä ojat lirisöö ja sehän tarkoottaa varahaasta KEVÄTTÄ!
Toisen päivän aamuna, kuu ja Veenus kulukivat viärekkäin, vai pitääskö sanua peräkanaa.
Aurinko paistoo pikkupakkaases. Tuulen tuiverrus oli sammuttanu yhyren lyhyryn. Oksanpätkiä ja kaikellaasta roskaa oli lumella, mutta muuten kaikki oli kunnos.
Kolomantena päivänä, oliki sitte kirpakan pakkaasen vuaro.
Ilima tuntuu ouroksesta, ihan hyytävän kylymältä.........
......vaikkei asteeta lopuksi nii palio ollukkaa. Olihan niitä, mutta kylymempiäki päiviä o nähty. Harvoon sattuu astehet näi hauskasti.
........ja ottaa muutama kuva.
Alakuvuaren sää on muuttunu vauhrilla. Saa nähärä kuinka se jatkuu. Muuten vuaren ensimmääset päivät on ollu aika rauhallisia. Oon siirtäny tontut kesäteloolle ja jatkanu yläkerran siivousta siitä, mihinkä enne joulua jäin. Keräsin jo jopa kaikki siämenpussit samahan paikkaha ja huamasin, että niiton iha valtava määrä. Kuinka kummas, näi o päässy käymähä. Yhtäkää siämentä lisää en tartte.......... niihän sitä luulis.
