Mäntykuluma

Mäntykulumas on tiätenki mänty, toine sembroosta.

Se on jatkua katajakulumalle, tiänviäres, kaartuen puutarhan länsireunahan.

mäntykuluman oikiaa pualta.

Ajatus tuan kuluman ja koko reunan täyttämisestä, lähti heti ensimmääsen ruahonleikkuun jäläkehe. Aiva rupes pyärryttämähä.
 Nurmikolla oli kaikellaasta kiärrettävää, niinku olis pujotteluraralla ollu.

mäntykuluma tiältäpäin.

Alootin täyttämise kaivamalla syreenie välit. Seki helapotti ku ei tarvinnu leikata muutaku erestä ja takaa. Siitä sitte pikkuhilijaa täytin koko kuluman.
Tiän viäres oli kolome tavallista sinistä syreeniä. Itte lisäsin tuan viimmeesen, isabellan syreenin.
Syreenie leikkaus on tuattanu mulle päänvaivaa ja siksi se onki jääny pääosin tekemättä.
Pari puskaa kasvaa piäntä vesakkua. Ne pitääs varmahanki poistaa.
Tua keskimmääne meinas lopahtaa johonaki vaihees aiva täysi.

mäntykuluman vasenpuali

Nua tolopat on katkaastuja heinäseipähien paloja. Laitan niitte varahan petooniverkon,
kun nua syysasterit kasvaa yhtä korkiaksi. Ne ei levee sitte myähemmi syksyllä.

Ny on parina päivänä satanu ja ollu lämmintä.  Masemat on huamattavasti
viheriämmät. Nämäki kuvat on otettu muutama päivä sitte.
Näky on jo erilaane.

Türistä ostetut kerrotut helemililijat.

Nämä kerrotut virolaaset helemililijat kasvaa tuas kivipoluun oikialla pualella.

Niitäki pitää käyrä jokapäivä vahtaamas.

Kiva ku kukkia on tulos monta, saa vähä hyvitystä viimmevuatehe.

Heippa!