Navetan sivupenkki

Kiitos komian lokakuun,

sain toisenki suuremma rojektin tehtyä, mikä oli suunnitelmis.
Eheroton ykkösrojektihan oli kinttupoloku.

Tämä navetan sivupenkin saamine loppuhu on tihkaassu aikalailla.
Tänää oliki se viimmeene rykääsy, vaikka pyhä oliki.
Sain istutettua kasvit paikoollensa.

Tältä tämä näytti viälä kaks vuatta sitte, tiältä kuvattuna.
Moni varmahan ajatteli, että leikkaas ny eres nua moskat lyhemmiksi, tuvan ympärillä vaa pyärii.
(Oon joskus kärränny kottikärryyllä ylimääräästä maata, siitä tuli epätasaane)
Karmiahan tua oli...törkiä .... yäk.... ny hävettää.
Viimme kesänä ajelin leikkurilla kaikki ja syksyllä sain alootettua penkin.

Viimme syksynä pääsin pualehenvälihin. Istutin taa erivärisiä kurijenmiakkoja jakopaloosta.
Etehen, kolomiopenkistä kaivetut Carlton -narsissit, jokka kukkiivat keväällä näinki koriasti.

Sitte tuli repsahrus :D Näinhän siinä käy, jos ei uutta penkkiä kokoaijan perkaa
ja varsinki ku ei vaihra multaa. Eihän tuas mitää kylyvettyä nurmikkua oo,
tai on siinä joskus voinu ollakki, mutta ny siinä kasvaa kaikkia muuta.

Mutta ihan söpösti kurijenmiakat kukkii.

Pariviikkua sitte jatkoon penkin tekua. Lisäsin pituutta saman verran ja levitin koko matkalta.
Multaa hain oikee pellosta, olis kaupan pussimullalla tullu turhan tyyristä jäläkiä.
Niinku näkyy, tämä on isännän miälestä omialtaane paikka erilaasten värkkien säilytykselle.

Reunahan laitoon erilaasia kuunlilijoja, mikkä oli koko kesän pötiis orottamas istutusta.
Olishan ny toki, ollu mukavampi istuttaa nua silloo, ku leheret oli viälä kuasis.
Olis nähäny kunnolla lehtien färit ja muarot. Ny piti oikee funtsia, että mikä oli mikäki,
ku kaikki näytti samallaasilta limanulijaskoolta. En koskaa oo istuttanu perennoja näi myähä.
Keväällä sen näköö kuinka onnistuu.

Tähän pisteesehen sain tämän sivupenkin tänään. Olis viälä keväällisistä siirroosta, ylimäärääsiä
narsissien sipulia puaris. En tiärä onko ne enää kunnollisia, mutta voishan ne tuanne keskelle laittaa
entisten keltaasten jatkoksi. Takarivihin laitoon lisää kurijenmiakkoja ja jaoon keväällä
kaaripenkistä otetun kallionauhuksen. Pohojoospääryn liuskavaleangervosta käyn
napsaasemas kans piänen palan.

Tänää oli pilivinen ja kostia päivä, vaikka tämä lokakuu on ollukki aika aurinkoone.
Laitanki loppuhun muutaman aurinkoosemman kuvan.

Perhoangervon ruskaa. 

Keijunkukka seitis.

Toivottavasti aurinkooset päivät jatkuu. Sais touhata pihalla viälä jotaki piäntä.


Aurinkoosta alakavaa marraskuuta!