Esikkoasiaa

Ostin tämän talaven ensimmääsen esikon välipäivinä. Pirin sitä muutaman päivän keittiön sivupöyrällä ja sitte kiikutin sen yläkertahan. Siälon palio viiliempää ja ajattelin, että se säilyys siälä paremmi keväähi. Ja kissanviikset, ei se siälä kauvaa hönkiny. Se rupes lurpottamahan ja lopuksi unohrin sen sinne totaalisesti. Yläkerras ku ei tuu jokapäivä käytyä, paitsi ny, ku siälon mun siämenvilijelykset.

Vaikka jo tuumasin etten enää esikoota osta, nii lankesin taas. Tällääne kiva, pualikerrottu, tummavioletti, valakoosella reunalla.

Tämä valakoone, violetillä sävähröksellä höystetty, lähti kans joukkohon. Oli pikkuusen jo heikos hapes ja sainki sen kiitoskaupalla.

Tadaa, tämon viälä hengis. Muutama lehti on kyllä kuivanu ja kukkien parahin loisto on mennyttä, mutta se lykkää uusia nuppuja ja uusia lehtiäki o tulos.

Syy tähänastisehen seleviytymisehen on lumes. Ny ku kerran lunta ON, nii oon joka päivä tuanu kourallisen lunta ja varistellu sen esikooren niskahan.

Toivottavasti ens viikolla tuloo ennustettu kevät, nii saa kuskata nua pihalle eres päivisin. Siihen asti turvaurun lumetuksehen.

Tarkemmin kattoes, oli violetis esikos kaks erilaasta. Toisen kukat on palio sinisemmän violetit. Voi ku sais pirettyä kaikki kevättalaven aikana ostetut esikot hengis ja istutettua ne penkkiihi. Oon aina ihaallu monifärisiä esikkoistutuksia lehtien ja plokien sivuulla ja haluaasisin ittellekki sellaasen.

Pari kertaa oon saanu esikot pihalle asti (ostettu myähemmi) ja non kukkinu vähinsä pitkin kesää. Valitettavasti eivät kauhian hyvin talavehri, ainakaa mulla. Ny saa taas jännittää, kuinka tällä kertaa on käyny. Onko sulla hyviä vinkkiä esikooren hengispysymiseksi? Vai onko ne vaa kertakäyttökukkia?

Lämpenevää viikonloppua!