Kesä tuli

 Monellaki tapaa.

Ensinnäki, tänään nähtihin ensimmääset pääskyyset, oikee kaksin kappalehin. Vilikaasin muiren vuasien pääskyyspostauksia ja non tullu välillä 1.5-10.5. Ei olisi viikko sitte uskonu, nii kylymä viikko oli.

Ja se orotettu lämpöki o saapunu. Tänää mittari huiteli jo yli 16 asteen. Meinas tulla lapionvarres hiki.

Lisää kukkivia kukkiaki o ilimaantunu. Nämä kevätkurijenmiakka 'Katharine Hodgkin' kukkiivat leimupenkis.

Samoon kukkii yksittääsiä posliinihyasinttiä. Suurempi pläntti o nii norjanangervopuskien varijos, että ovat viälä nupulla.

Luulin jo, että virvalilijat o karonnu, mutta yhtäkkiä ne ilimestyyväkki ja ovat näköjää lisääntynehekki, ku oikee kolome kukkaa nousoo samasta kohorasta.

Ja tänää aukes  ensimmääne kevätkurijenmiakka 'Blue Hill'.

Ny ku tarkenoo olla pihalla, ei muuta meinaa huvittaa teheräkkää ja tekemistä on nii palio, ettei tiärä oikee mihinkä hyppääs. Penkit oon saanu onneksi klipsittyä. 

Ja siperiankurijenmiakkapuskat poltettua.

Haravoonukki oon. Suurin tyä oli tämä terijoensalavojen roippeeren siivuamine. Viälon kuvan ulukopualella kasa latvasilippua. Vettä on viälä ojis ja navetan sivulla lunta. 

Krookuksiaki o auennu lisää. Laitetahan kuva yhyrestä suasikkikrookuksesta 'Remembrance'sta.

Ihanaa, kukkaasaa ja lämpööstä viikkua!