Esikkoja ettimäs

Sen verra vilipoone ilima ny kuitenki on, ettei sipulikukkie aluut
 veny eikä vanu.

Tarkastin esikootten tilantehen. Nehän on kans kevätkukkijooren etunenäs.
Esikkoja on ollu mulla vasta nelijä vuatta.
Ensimmääset esikot kaivoon poijan rivarin kukkapenkiistä.
Siitä se sitte lähti.
Ei niitä ny aiva maharottomasti oo. Ehkä kymmene erilaasta.

Violetinpunerva pihaesikko poijan penkistä.

Tämä violetti palloesikko löytyy ku vähä siirti kurjenmiakan kuivanehia lehtiä.

Kattos vaa! Se on hengis. Viimme vuanna keväällä maitokaupasta ostettu esikko.
En muista minkä värine se on. Ostin monta eri väristä ja yhyren sain pirettyä
 istutuksehen asti elävienkirioos.
Talavella heittelin lunta päälle, koska istutin tuan rungollisen pallohopiakuusen alle,
eikä siihe palio lunta satanu.
Viäläki ottaa päähä ne ihkut, kerrotut, pinkit esikot jokka kastelin pilalle. Nyyh.

Kaikis muis, paitsi täs kohtaa, näkyy jotaki viheriää.
Täs pitääs olla tähkäesikko. Vaa ei oo.
En tiärä nousooko myähemmi vai onko entine.

Hanhikkipenkis olevat punaaset esikot, siältä poijan penkistä.
En olisi tämävärisiä itte ostanu, mutta onhan ne loppujen lopusi ihan fiiniä.

Oon miälestäni ottanu palio kuvia viimme vuanna, mutta pah.
Kuvia puuttuu monesta kasvista.

Jos ny keskittyys kameran käyttöhö vähä enemmä.