Ilimahan oli eilee ku linnun maitua, aurinko paisto pilivettömältä taivahalta, eikä tuullu.
EI TUULLU!!!
Tänää näyttääs tuleva samallaane päivä. Emmä viälä talavihaalariista luapunu enkä luavu, viälä.
Kiärtelin tiätenki pihalla kameran kans.
Kävin kurkkaamas mitä yhyrelle arkajalaalle kuuluu.
Tämä on kai joku japaninvaahtera. Sanoovat paikallises kesäkukkamyymäläs, että olis
talavehtinu piänes purkis myymälän seinustalla erellistalaven. Karaastushoito oli sitte jo suaritettu.
Erullisesti ku sain, nii tuumasin kokeella riskillä, istutin sen pihalle.
Nuata kellariasukkia ku o jo muutenki.
Istutin sen tuvan länsipualelle, muiren puskien viärehen. Paikka on sen verran tuuline,
että väsäsin sille tuulensuajan talaveksi.
Mä käytän perennoolla 4mm petooniverkosta tehtyjä liäriöötä tukina.
Siitähän sain hyvän rungon ja ympärille sitaasin harsua muutaman kiarroksen.
Vanhoolla käytöstäpoistetuulla ikkunaverhoklipsiillä kiinni. Hyvin toimii.
Tällääseltä se näytti syksyllä,10.9.2014. Vihertävä lehti, johona oli valakoone reunus.
Syksyllä sai punertavaa sävyä.
Runkohan on sen näköönen, että säkeeseensä on saanu. En usko että olis
kovin pitkäaikaane asukki. Nythän oli tosi lauha talavi.
Mitää en saanu aikaaseksi, mutta eikö hyvin suunniteltu oo pualiksi tehty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi piristää arkista aherrusta. Kiitos!