Heikean helpottavaa, voisin kuvitella. Tästä talosta on lehmät lähteneet 1970-luvun alussa, on varmasti ollut tunteita herättävä paikka kun aina on kyse lähes elämänmittaisesta työstä. Maitoautokuvassa kyllä eniten kiinnitti huomiota tuo upea kukkapenkki!
On tullu jo monta kertaa kattottua kellohon, että koska pitää mennä navettahan. Sookki jo tottunu navetattomahan aikahan, lehemiähän teillä viälä onki.
Oi miten iso asia, ihan meni kylmät väreet. Miltä tuntuu? Olin paikalla kun mummin lehmät lähtivät, kyllä me itkettiin. Kiitos paljon teidän maidoista, ison urakan olette tehneet! Ihania "eläkepäiviä" toivotellen ♥
Onse. Tätä päiväähän oon orottanu ku kuuta nousevaa, mutta ei se nii helappua ollukkaa ku kuvittelin. Kyllä siinä silimät kostuu, ku auto lähti ja kattoo tyhyjää navettaa. Isännällehän son ollu koko elämän pituune urakka. Kiitos! Siihe oikiahan eläkepäivähän onki viälä joku vuasi.
Iso muutos! Kun meillä nyt viimeiseksi lopetettiin hevosten pito, niin ihan käsittämättömän paljon tuntui vapautuvan aikaa ja se sitovuus.... Voi lähteä käymään jossain, eikä aina tarvitse ajatella päiväheiniä tai tallin aikatauluja. Mutta oudoltahan se tuntuu alkuun. Ovathan eläimet myös persoonia ja niitä hoitaa aina sydämellä. Olette tehneet pitkään arvokasta työtä, kiitos kaikille viljelijöille sekä vastuullisille eläinten hoitajille - moni ei arvaa, miten sitovaa ja moninaista on lypsykarjan hoito. Nautit varmaan uusista aikatauluista, tsemppiä myös isännälle. Ihana tuo maitoauton vasen puoli ;).
Kyllä! Niimpä. Aina oli navetta-aika miäles, vaikka mihinä olit. Se sitovuus yllätti mutki aikoonaan. Olin ollu erellises elämäs yrittäjänä, kaupan alalla, n.10 vuatta, töis kuutena päivänä viikos ja hyväs lykys kesääsin viikon loma. Luulin olevani tottunu sitovahan tyähön, mutta tämä oli viälä rankempaa, toisella lailla. Vaikka päivällä onki vapaampiaki aikoja, oot kuitenki hälys 24/7/365! Ylitöitä ei lasketa, eikä niistä kukaa maksa ekstraa. Tämoli tämän kylän viimmeene lypsykarijatila, niitei enää oo hetikää joka kyläs. Onneksi eres jokku jaksaa. Nautin. Tänäänki siirrin kärhön iltanavetan aikahan ja eilee leikkasin nurmikon. Isännällon ollu vaikiempaa, mutta eiköhän se helapota päivä päivältä. Kiitos :)
Varmasti monenlaiset tunteet ovat siellä teillä nyt pinnassa.Toisaalta helpotus ja toisaalta haikeus. Muutoksiin onneksi tottuu ja lisääntyvä aika antaa mahdollisuuksia monen moneen asiaan. Tsemppiä. 👍
Kyllä. Tuntuu pikkuusen epäuskooselta, etteikö navettahan tosiaankaa tartte mennä?! Tänään on ollu jo helapompaa. Sanoonki Isännälle, että ihimine o sopeutuvaane elään, kuukauren päästä ei enää muistakkaa koko navetta-aikaa. Kiitos!
En tiedä mitä sanoa,onhan se aluksi outoa kun ei ole aamu-ja ilta navetta töitä. Täällä loman jälkeen huommenna taas navetalle. Kaunista ja lämpöistä lokakuun alkua teille !
On torellaki outua, vaikka tätä aikaa o jo muutama vuasi orotettu.... tai moon orottanu ja Isäntä pelijänny. Vaikka lopettamispäätös oliki Isännän. Voimia töihin, sillä sitä tarvittet vuasi vuarelta enemmä. Kiitos, samoon!
Onse. Täyrelline muutos arkehen tai oikiastansa jokaasehen päivähän. Kiitos, mullei tuu vapaa-aijan ongelmia ja luulen, että Isäntäki saa päivänsä kulumahan.
Kiitos! Leuka rupeski kummasti väpättämähän, ku kissi lähti mairoolta, kulukien pitkin ruakintapöytää, pysährellen ja aivanku ihimetellen tyhyjyyttä. Sitei tiärä, mitä tulevaasuus tuaa.
Huhhuh, tosiaan huikeeta ja haikeeta. Kyllä itkuksi pisti, kun meiltäkin lähti lehmät (3) joskus -70 luvulla. Äitihän niitä hoiteli, en minä. Toivottavasti maitoa kuitenkin riittää vielä Suomessa. En tiedä tottuisinko ilman maitoa juomaan kahvia. Onnea uuteen elämäänne!
Son tasan sitä. Vaikkei tämä mun unelma ammatti ollukkaa, nii kyllä silimät kostuu, ku lehemät lähti. Toivottavasti eres jokku jaksaa lypsykarijatilaa pyärittää, että saarahan kotimaasta ruakaa. Tottuu sitä. Oon juanu kaffin mustana jo yli kolomekymmentä vuatta :) Kiitos!
Voi että! Ihanan haikea postaus, voin melkein aistia sun tunnelmat kuvista. Varmaan sellaset kahtiajakoiset ajatukset on nyt, olettaisin? Vautsi, teet itse leipäjuustoa, se on tajuttoman hyvää. Komea maisema pellon suuntaan.
On joo. Toisaalta, on ku olis ollu pahaa tekemäs, ku laittoo lehemät pois, mutta toisaalta, nauttii vapauresta tulla ja mennä mihinkä haluaa ja koska tykkää. Tein :) Hyvää on, ihan suus sulaa ja natajaa kivasti hampahis :) On ja muutama ruskapuskaki näkyy.
Onse! Isäntähän on ollu navettatouhuus koko ikänsä. Mullaki livahti yli 17 vuatta. Enkä saanu tätä eres konkurssihin, vaikka joku koiranleuka oliki aikoonansa ennustanu, ettei tila pysy kauvaa pystys ku tuloo tuallaane hianohelema paikalle. Niinhän se on, että ku jostaki luapuu, tuloo uutta tilalle.
Iso elämänmuutos, joka tuo valtavasti lisää vapaa-aikaa ja joustavuutta arkeen. Hetki menee varmasti tottuessa uuteen rytmiin. Upean värikkäältä ja kukkaisalta näyttää tuo maitoautokuvan kukkapenkki.
Onse, varsinki Isännälle. Mähän oon eläny muunkilaasta elämää, ennen tänne tulua. Varmasti menöö muutama aamu, ettei herää enne kuutta, eikä pirä päivällä silimällä ajan kulua. Kummasti kaaripenkistä löytyy viälä färiä.
No nih... soon sitte siinä pitkä rupeama työtä. Meinaa vetää sanattomaksi. Mutta huomisesta aamusta koittava vapaus tuo lopulta vapauden. Sitä ennen pitää tilittää itselleen koko tehty taival ja päästää irti. Se on prosessi, joka ei simahda hetkessä. Asioille löytyy kyllä puolensa.
Älä ihmettele, jos isäntä katoaa iltanavetan aikoihin istumaan sinne tyhjään navettaan. Tottumus on toinen luonto, eikä miehet ole niin notkeita muutoksiin :D
Hilijaaseksi se veti meikälääsenki, loppujen lopuksi, vaikka oletin hihkuvani riamusta. Isäntä on joutunu teherä ittensä kans palio enemmän töitä. Se totes, ku kaikki lehemät oli lastattu ja lastaussilta nostettu, etteihän soo ku autolastilline lehemiä ja navetton taas täynnä, jos nii päätetähän. Helepottiko? kysyyn.....Helepotti! Sitä pelekua ei oo.....Meille jäi viälä keskenkasvuusia, mikkä on viälä jonku aikaa. Niihin saa hoitoviättiä viälä purkaa, mutta lypsyylle ei tartte enää mennä.
Kukkapenkkisi syyshehku vie voiton maitoauton kyljen kiillosta. Haikiat kuvat, varmasti mielikin aluksi. Mietin vain, millaiseen laukkaan puutarhatouhusi lähtevätkään, kun nyt jo on melkoinen meno. Ajatella, voitte lähteä yhdessä aamutöiden aikaan vaikka kävelylle nauttimaan maisemista! Onnea uudelle alulle!
Kiitos :) Kyllä, mutta kyllä se tästä. Saa nähärä :) No, luulis ainaki, ettei rikkaruahot paliua juhuli. Saiski kuule Isännän kävelylenkille :D No,ehkä joskus tulevaasuures, iltanavetan aikahan. Kiitos!
Minulla tuli ihan kyynel silmään tai vähän enämpikin, minä kun olen tällainen myötäeläjä. Minä olen aina vähän pelännyt lehmiä mutta se on taas toinen juttu. Juuston menee paljon maitoa että tuleeko sellaista enää sitten tehtyäkään ja eikö se ole vielä sellaista maitoa mitä ei kaupasta saakkaan ❓🤔 Uudet tuulet alkaa puhaltamaan kevään myötä ja ehkä uudet suunnitelmat myös. Toivotan teille molemmille jaksamisia tämän suuren muutoksen edessä. ❤
Vaikka tämoli jo vuasia puhuttu muutos, nii yllättävästi se tääläkipääs tuntuu. Jatkamine olis vaatinu kuitenki nii suuret investoonnit, ettei sitte olisi voinu lopettaa viälä pitkähän aikahan ja ku jatkajaakaa navettatouhuulle ei ilimoottautunu, nii ny tuntuu sopivalta kohoralta laittaa pillit pussihin. Täytyy myäntää, että pelekäsin niitä aluuksi ittekki. Noli nii suuria ja pelekäsin niiren potkaasevan tottumatonta hoitajaa. Nykky otin niiltä liiviä pois ja putsasin viimmeestä kertaa, oli hyvä kohta rapsutella kamut hyvästiksi. En tiärä, onnistuuko kaupan mairosta. Samalta sei kuitenkaa maistu, jos onnistuuki. Rasvaprosentit on nii alahaasia. Mitää ei oo sen kummemmi suunniteltu. Aika tuan näyttää, kuinka tästä etehenpäi mennähän. Kiitos!
On täs heitelty uusia eherotuksia, mutta tairan pitää kuitenki tämän nimen. Kirijootusten aiheet voi pikkuusen monipualistua, mutta puutarhapainotteesena kuitenki jatkan.
Onnea uuteen elämään. Sitä ei tajua kuinka kiinni niissä lehmissä on ennenko navetta tyhjenee. Mun navettaura kesti 35 vuotta. Parsinavetan ja pihaton ja molempien laajennukset. Saahan siinä töitä tehä, ikinä ei tartte sanua että mitähän tekis seuraavaksi. Kaikista ihaninta nykyään on ko saa joskus nukkua aamulla niin kauan ko jaksaa😊 Nauti nyt ja kuopsuta pihalla sydämes kyllyydestä.
Kiitos! Kiinni on, vaikkei ihan koko aikaa tartte viäres seistä, nii lähtökuapis pitää olla koko aijan. Koskaan ei tiärä mitä tapahtuu seuraavaksi. Monen monta kertaa on huamannu illalla, ettei oo teheny mitään siitä mitä suunnitteli, vaan tyälista meni täysin uusiksi. Lypsykarijatilallon nii palio muutaki tyätä navetan lisäksi. Aina sanotahan, etten päivääkää vaihtaasisi pois. Mä olisin vaihtanu montaki päivää. Puutarha o pelastanu meikälääsen pään. Son ollu mun henkireikä. Sullon ollu viälä palio pitempi tyärupiama. Arvostan! Nautin ja niin aion teheräkki :)
En osaa kirjoittaa mitään tähän tilanteeseen sopivaa, varmasti ajan kuluessa ikävä ja myös helpotus sitovaan työhön löytää sen oikean uoman ja tulevaisuus antaa uusia mahdollisuuksia. Muutos on aina uuden alku ja onneksi maisemat ja kotipiha jää niille sijoilleen. Pitkän ja työntäyteisen päivätyön olette maitotilallisina tehneet, se tuo myös voimaa aloittaa jotain uutta, ehkä se tuntuu nyt vielä kaukaiselta ajatukselta, mutta aika on kuluessaan ihmeellinen. Se ei pysähdy vaan jatkaa eteenpäin, päin uusia tuulia. 😊
Vaikka lopetuspäätöstä oli jo tyästäny etukätehen, ja monia keskusteluja Isännän kans käty, niin yllättävän koville otti. Vaikkei montaa päivää oo kulunukkaa, nii jo on helapompi olla. Äkkiää sitä ihiminen tottuu. Ja ny kuitenki muut puitteet jää olemahan. Oon aina sanonu, etten tiärä mitä isoona teen, vai olikose täs. Aika tuan näyttää.
Oho! Niin ne asiat muuttuu. On varmasti erilaista nyt. Haikeaa varmasti, mutta niinkuin sanoit muutoksiin tottuu. Tuossa työssä tilipussin saamiseksi saa tehdä töitä (aikoinaan tädilläni oli lypsykarjatila).
On, erilaasta. Jotenki siihen o jo viikos tottunu. Nukutuksi ei viälä saa aamuusin kunnolla, pakkaa herätä kuurenmais. Joo, varsinki Isäntä kesääsin. Moni on ihimetelly mun puutarhaa, muttaku o jatkuvas liikkees aamu kuuresta ilta kahtehentoista, nii kyllä siitä jotaki jäläkiä jää. Eikä oo tällä ikää enää kersoja pyärimäs jaloos.
Heikean helpottavaa, voisin kuvitella. Tästä talosta on lehmät lähteneet 1970-luvun alussa, on varmasti ollut tunteita herättävä paikka kun aina on kyse lähes elämänmittaisesta työstä. Maitoautokuvassa kyllä eniten kiinnitti huomiota tuo upea kukkapenkki!
VastaaPoistaOnse....yllättävää kyllä, haikiaa jopa mulla. Isännällä palio enemmä. Penkki näyttää näi viistosti kuvatulta, palio runsahammalta, mitä torellisuures onkaa.
PoistaTulin melkein surulliseksi tästä postauksesta. Iso muutos elämässänne tämä varmaan.
VastaaPoistaMuutos on isoo ja tuntuva, vaikka siton muutama vuasi jo suunniteltu.
PoistaOnneksi maisema jää ❤ Etähalaus ❤
VastaaPoistaOnneksi. Kiitos!
PoistaOnhan se alakuun haikiita! Kaikkeen tottuu! Mie lopetin lypsyllä käynnin kolome vuotta sitten.
VastaaPoistaOn tullu jo monta kertaa kattottua kellohon, että koska pitää mennä navettahan. Sookki jo tottunu navetattomahan aikahan, lehemiähän teillä viälä onki.
PoistaOi miten iso asia, ihan meni kylmät väreet. Miltä tuntuu? Olin paikalla kun mummin lehmät lähtivät, kyllä me itkettiin. Kiitos paljon teidän maidoista, ison urakan olette tehneet! Ihania "eläkepäiviä" toivotellen ♥
VastaaPoistaOnse. Tätä päiväähän oon orottanu ku kuuta nousevaa, mutta ei se nii helappua ollukkaa ku kuvittelin. Kyllä siinä silimät kostuu, ku auto lähti ja kattoo tyhyjää navettaa. Isännällehän son ollu koko elämän pituune urakka. Kiitos! Siihe oikiahan eläkepäivähän onki viälä joku vuasi.
PoistaIso muutos! Kun meillä nyt viimeiseksi lopetettiin hevosten pito, niin ihan käsittämättömän paljon tuntui vapautuvan aikaa ja se sitovuus.... Voi lähteä käymään jossain, eikä aina tarvitse ajatella päiväheiniä tai tallin aikatauluja. Mutta oudoltahan se tuntuu alkuun. Ovathan eläimet myös persoonia ja niitä hoitaa aina sydämellä.
VastaaPoistaOlette tehneet pitkään arvokasta työtä, kiitos kaikille viljelijöille sekä vastuullisille eläinten hoitajille - moni ei arvaa, miten sitovaa ja moninaista on lypsykarjan hoito.
Nautit varmaan uusista aikatauluista, tsemppiä myös isännälle.
Ihana tuo maitoauton vasen puoli ;).
Kyllä! Niimpä. Aina oli navetta-aika miäles, vaikka mihinä olit. Se sitovuus yllätti mutki aikoonaan. Olin ollu erellises elämäs yrittäjänä, kaupan alalla, n.10 vuatta, töis kuutena päivänä viikos ja hyväs lykys kesääsin viikon loma. Luulin olevani tottunu sitovahan tyähön, mutta tämä oli viälä rankempaa, toisella lailla. Vaikka päivällä onki vapaampiaki aikoja, oot kuitenki hälys 24/7/365! Ylitöitä ei lasketa, eikä niistä kukaa maksa ekstraa. Tämoli tämän kylän viimmeene lypsykarijatila, niitei enää oo hetikää joka kyläs. Onneksi eres jokku jaksaa. Nautin. Tänäänki siirrin kärhön iltanavetan aikahan ja eilee leikkasin nurmikon. Isännällon ollu vaikiempaa, mutta eiköhän se helapota päivä päivältä. Kiitos :)
PoistaVarmasti monenlaiset tunteet ovat siellä teillä nyt pinnassa.Toisaalta helpotus ja toisaalta haikeus. Muutoksiin onneksi tottuu ja lisääntyvä aika antaa mahdollisuuksia monen moneen asiaan.
VastaaPoistaTsemppiä. 👍
Kyllä. Tuntuu pikkuusen epäuskooselta, etteikö navettahan tosiaankaa tartte mennä?! Tänään on ollu jo helapompaa. Sanoonki Isännälle, että ihimine o sopeutuvaane elään, kuukauren päästä ei enää muistakkaa koko navetta-aikaa. Kiitos!
PoistaEn tiedä mitä sanoa,onhan se aluksi outoa kun ei ole aamu-ja ilta navetta töitä. Täällä loman jälkeen huommenna taas navetalle. Kaunista ja lämpöistä lokakuun alkua teille !
VastaaPoistaOn torellaki outua, vaikka tätä aikaa o jo muutama vuasi orotettu.... tai moon orottanu ja Isäntä pelijänny. Vaikka lopettamispäätös oliki Isännän. Voimia töihin, sillä sitä tarvittet vuasi vuarelta enemmä. Kiitos, samoon!
PoistaIhan varmasti haikeaa ja suuri muutos arkiseen elämään. Tsemppiä ja mukavaa vapaa-aikaa, jota jää nyt lehmien lähdön myötä!
VastaaPoistaOnse. Täyrelline muutos arkehen tai oikiastansa jokaasehen päivähän. Kiitos, mullei tuu vapaa-aijan ongelmia ja luulen, että Isäntäki saa päivänsä kulumahan.
PoistaVoimia asian käsittelyyn! Ja leuka pystyssä kohti uusia seikkailuja!
VastaaPoistaKiitos! Leuka rupeski kummasti väpättämähän, ku kissi lähti mairoolta, kulukien pitkin ruakintapöytää, pysährellen ja aivanku ihimetellen tyhyjyyttä. Sitei tiärä, mitä tulevaasuus tuaa.
PoistaHuhhuh, tosiaan huikeeta ja haikeeta. Kyllä itkuksi pisti, kun meiltäkin lähti lehmät (3) joskus -70 luvulla. Äitihän niitä hoiteli, en minä. Toivottavasti maitoa kuitenkin riittää vielä Suomessa.
VastaaPoistaEn tiedä tottuisinko ilman maitoa juomaan kahvia.
Onnea uuteen elämäänne!
Son tasan sitä. Vaikkei tämä mun unelma ammatti ollukkaa, nii kyllä silimät kostuu, ku lehemät lähti. Toivottavasti eres jokku jaksaa lypsykarijatilaa pyärittää, että saarahan kotimaasta ruakaa.
PoistaTottuu sitä. Oon juanu kaffin mustana jo yli kolomekymmentä vuatta :) Kiitos!
Voi että! Ihanan haikea postaus, voin melkein aistia sun tunnelmat kuvista. Varmaan sellaset kahtiajakoiset ajatukset on nyt, olettaisin?
VastaaPoistaVautsi, teet itse leipäjuustoa, se on tajuttoman hyvää. Komea maisema pellon suuntaan.
On joo. Toisaalta, on ku olis ollu pahaa tekemäs, ku laittoo lehemät pois, mutta toisaalta, nauttii vapauresta tulla ja mennä mihinkä haluaa ja koska tykkää.
PoistaTein :) Hyvää on, ihan suus sulaa ja natajaa kivasti hampahis :) On ja muutama ruskapuskaki näkyy.
Haikea ja outo tilanne. Varmasti olette oman osanne hoitaneet ja nyt on aika jollekin uudelle. Tyhjillä koloilla on taipumus täyttyä.
VastaaPoistaOnse! Isäntähän on ollu navettatouhuus koko ikänsä. Mullaki livahti yli 17 vuatta. Enkä saanu tätä eres konkurssihin, vaikka joku koiranleuka oliki aikoonansa ennustanu, ettei tila pysy kauvaa pystys ku tuloo tuallaane hianohelema paikalle. Niinhän se on, että ku jostaki luapuu, tuloo uutta tilalle.
PoistaHaikeaa... Varmaan helpottavaakin. ♥
VastaaPoistaMolempia. Kiitos :)
PoistaIso elämänmuutos, joka tuo valtavasti lisää vapaa-aikaa ja joustavuutta arkeen. Hetki menee varmasti tottuessa uuteen rytmiin. Upean värikkäältä ja kukkaisalta näyttää tuo maitoautokuvan kukkapenkki.
VastaaPoistaOnse, varsinki Isännälle. Mähän oon eläny muunkilaasta elämää, ennen tänne tulua. Varmasti menöö muutama aamu, ettei herää enne kuutta, eikä pirä päivällä silimällä ajan kulua.
PoistaKummasti kaaripenkistä löytyy viälä färiä.
No nih... soon sitte siinä pitkä rupeama työtä. Meinaa vetää sanattomaksi. Mutta huomisesta aamusta koittava vapaus tuo lopulta vapauden. Sitä ennen pitää tilittää itselleen koko tehty taival ja päästää irti. Se on prosessi, joka ei simahda hetkessä. Asioille löytyy kyllä puolensa.
VastaaPoistaÄlä ihmettele, jos isäntä katoaa iltanavetan aikoihin istumaan sinne tyhjään navettaan. Tottumus on toinen luonto, eikä miehet ole niin notkeita muutoksiin :D
Hilijaaseksi se veti meikälääsenki, loppujen lopuksi, vaikka oletin hihkuvani riamusta. Isäntä on joutunu teherä ittensä kans palio enemmän töitä. Se totes, ku kaikki lehemät oli lastattu ja lastaussilta nostettu, etteihän soo ku autolastilline lehemiä ja navetton taas täynnä, jos nii päätetähän. Helepottiko? kysyyn.....Helepotti!
PoistaSitä pelekua ei oo.....Meille jäi viälä keskenkasvuusia, mikkä on viälä jonku aikaa. Niihin saa hoitoviättiä viälä purkaa, mutta lypsyylle ei tartte enää mennä.
Kukkapenkkisi syyshehku vie voiton maitoauton kyljen kiillosta. Haikiat kuvat, varmasti mielikin aluksi. Mietin vain, millaiseen laukkaan puutarhatouhusi lähtevätkään, kun nyt jo on melkoinen meno. Ajatella, voitte lähteä yhdessä aamutöiden aikaan vaikka kävelylle nauttimaan maisemista! Onnea uudelle alulle!
VastaaPoistaKiitos :) Kyllä, mutta kyllä se tästä. Saa nähärä :) No, luulis ainaki, ettei rikkaruahot paliua juhuli. Saiski kuule Isännän kävelylenkille :D No,ehkä joskus tulevaasuures, iltanavetan aikahan. Kiitos!
PoistaMinulla tuli ihan kyynel silmään tai vähän enämpikin, minä kun olen tällainen myötäeläjä. Minä olen aina vähän pelännyt lehmiä mutta se on taas toinen juttu. Juuston menee paljon maitoa että tuleeko sellaista enää sitten tehtyäkään ja eikö se ole vielä sellaista maitoa mitä ei kaupasta saakkaan ❓🤔
VastaaPoistaUudet tuulet alkaa puhaltamaan kevään myötä ja ehkä uudet suunnitelmat myös.
Toivotan teille molemmille jaksamisia tämän suuren muutoksen edessä. ❤
Vaikka tämoli jo vuasia puhuttu muutos, nii yllättävästi se tääläkipääs tuntuu. Jatkamine olis vaatinu kuitenki nii suuret investoonnit, ettei sitte olisi voinu lopettaa viälä pitkähän aikahan ja ku jatkajaakaa navettatouhuulle ei ilimoottautunu, nii ny tuntuu sopivalta kohoralta laittaa pillit pussihin.
PoistaTäytyy myäntää, että pelekäsin niitä aluuksi ittekki. Noli nii suuria ja pelekäsin niiren potkaasevan tottumatonta hoitajaa. Nykky otin niiltä liiviä pois ja putsasin viimmeestä kertaa, oli hyvä kohta rapsutella kamut hyvästiksi.
En tiärä, onnistuuko kaupan mairosta. Samalta sei kuitenkaa maistu, jos onnistuuki. Rasvaprosentit on nii alahaasia. Mitää ei oo sen kummemmi suunniteltu. Aika tuan näyttää, kuinka tästä etehenpäi mennähän. Kiitos!
PS.Et kai kuitenkaan blogin nimeä vaihda ❓😁
VastaaPoistaOn täs heitelty uusia eherotuksia, mutta tairan pitää kuitenki tämän nimen. Kirijootusten aiheet voi pikkuusen monipualistua, mutta puutarhapainotteesena kuitenki jatkan.
PoistaOnnea uuteen elämään.
VastaaPoistaSitä ei tajua kuinka kiinni niissä lehmissä on ennenko navetta tyhjenee.
Mun navettaura kesti 35 vuotta. Parsinavetan ja pihaton ja molempien laajennukset.
Saahan siinä töitä tehä, ikinä ei tartte sanua että mitähän tekis seuraavaksi.
Kaikista ihaninta nykyään on ko saa joskus nukkua aamulla niin kauan ko jaksaa😊
Nauti nyt ja kuopsuta pihalla sydämes kyllyydestä.
Kiitos! Kiinni on, vaikkei ihan koko aikaa tartte viäres seistä, nii lähtökuapis pitää olla koko aijan. Koskaan ei tiärä mitä tapahtuu seuraavaksi. Monen monta kertaa on huamannu illalla, ettei oo teheny mitään siitä mitä suunnitteli, vaan tyälista meni täysin uusiksi. Lypsykarijatilallon nii palio muutaki tyätä navetan lisäksi. Aina sanotahan, etten päivääkää vaihtaasisi pois. Mä olisin vaihtanu montaki päivää. Puutarha o pelastanu meikälääsen pään. Son ollu mun henkireikä.
PoistaSullon ollu viälä palio pitempi tyärupiama. Arvostan!
Nautin ja niin aion teheräkki :)
En osaa kirjoittaa mitään tähän tilanteeseen sopivaa, varmasti ajan kuluessa ikävä ja myös helpotus sitovaan työhön löytää sen oikean uoman ja tulevaisuus antaa uusia mahdollisuuksia.
VastaaPoistaMuutos on aina uuden alku ja onneksi maisemat ja kotipiha jää niille sijoilleen. Pitkän ja työntäyteisen päivätyön olette maitotilallisina tehneet, se tuo myös voimaa aloittaa jotain uutta, ehkä se tuntuu nyt vielä kaukaiselta ajatukselta, mutta aika on kuluessaan ihmeellinen. Se ei pysähdy vaan jatkaa eteenpäin, päin uusia tuulia. 😊
Vaikka lopetuspäätöstä oli jo tyästäny etukätehen, ja monia keskusteluja Isännän kans käty, niin yllättävän koville otti. Vaikkei montaa päivää oo kulunukkaa, nii jo on helapompi olla. Äkkiää sitä ihiminen tottuu. Ja ny kuitenki muut puitteet jää olemahan. Oon aina sanonu, etten tiärä mitä isoona teen, vai olikose täs. Aika tuan näyttää.
PoistaOho! Niin ne asiat muuttuu. On varmasti erilaista nyt. Haikeaa varmasti, mutta niinkuin sanoit muutoksiin tottuu. Tuossa työssä tilipussin saamiseksi saa tehdä töitä (aikoinaan tädilläni oli lypsykarjatila).
VastaaPoistaOn, erilaasta. Jotenki siihen o jo viikos tottunu. Nukutuksi ei viälä saa aamuusin kunnolla, pakkaa herätä kuurenmais. Joo, varsinki Isäntä kesääsin. Moni on ihimetelly mun puutarhaa, muttaku o jatkuvas liikkees aamu kuuresta ilta kahtehentoista, nii kyllä siitä jotaki jäläkiä jää. Eikä oo tällä ikää enää kersoja pyärimäs jaloos.
Poista